Zoyan Penny oli alunperin Papun lakkakokoelmassa, mutta päätyi minulle Papun todettua sen olevan hänelle väärän värinen. Minulla on aina ollut heikko kohta puolustuksessa oranssin kohdalla ja siksi Penny piti ihan ehdottomasti adoptoida minun luokseni. Vaan kauan on Penny saanut laatikossa odottaa vuoroaan, kun aina muut värit ovat keulineet valinnassa ohi. Nyt päätin antaa sille mahdollisuuden ja  vihdoin se pääsi kynsille asti.

Ominaisuuksiltaan Penny oli oikein hyvä, levittyi kauniisti ja tasaisesti, peitti hyvin kahdella kerroksella. Ei se huonosti kuivunutkaan, mutta silti onnistuin saamaan kynsiin monta ruttua ja lommoa. Ja se väri… no ei taida oranssi olla minullekaan ihan sopiva. Kauniilta näytti ja tykkäsin, mutta jotenkin se silti tuntui väärältä kynsillä. Mutta kyllä oranssi edelleen on lempivärieni joukossa.

Leimailin sitten hiukan väriä laimentaakseni ja pahimpia kolhuja peittääkseni Pennyn päälle Color Clubin Foiled-kokoelman Antiquated-lakalla. Oi jospa aina leimailu olisi yhtä helppoa. Laatta, lakka ja leimasin pelasivat tällä kertaa loistavasti yhteen ja leimaaminen sujui kuin tanssi. Lauleskelin siis samalla taasen ylistyslaulua XL-stamperille ;). (paremman kuvan leimailuista voi kurkata täältä, siinä vain värit ovat ihan liian punaiset). Mutta eivät kaikki kolhut kumminkaan peittyneet, kuten keskisormesta huomaatte…

• Aluslakka: Poshe Fast drying basecoat
• Värilakka: Zoya Penny
• Leimailulakka: Color Club Antiquated
• Laatta: Magno H29
• Päällyslakka: Seche Vite™ dry fast top coat

Niin, ihan kivathan nämä olivat, mutta jotenkin eivät sytyttäneet kumminkaan. Ja vaikka oranssista kovin tykkäänkin, on Penny vaarassa pudota seuraavassa lakkakarsinnassa.