Beautyblogger in the making

En nyt muista kuinka paljon olen perhesuhteistani kertonut, ainakin vissiin sen verran, että olen äiti-ihminen. Esikoiseni on nyt seitsenvuotias juuri koulunsa aloittanut pikkutyttö, joka saattanut periä äidiltään (nature vai nurture, en sitten tiedä) mieltymystä keräillä kauniita purtiloita.

IMG_1975

Kesälomilla oltiin lasten kanssa (toinen on esikoista pari vuotta nuorempi poika) Helsingin keskustassa höntsäilemässä, käytiin mm. Magnumeilla Vanhalla ja muuta pörräämistä. Kierrettiin myös vähän Stockalla, koska äiti ”tarvitsi” uuden konjac-sienen ja vissiin jotain muutakin. Siihen ne lapset sitten jarrutti BabyLips-hyllyn eteen. ”Äiti, äiti. Ostetaanko uudet huulirasvat?” Vähän siinä sitten yritin jarrutella, että teillähän on jo ne EOSin rasvat, ei me tarvita. Ja sitten. Sitten tyttö pamautti sellaisen anelun, että en voinut kuin heltyä: ”Mutta äiti, kun ne näyttää niin houkuttelevilta…” Niin. Houkuttelevaa kosmetiikkaa, joka pitää saada vaan siksi, että se näyttää niin houkuttelevalta. En voi kieltää ettenkö olisi hyvin ymmärtänyt. Ja jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin edullinen hankintahan se oli omiin houkutuksiin verrattuna.

babylips-2

Niinpä ostettiin uudet huulirasvat. Ne taidettiin valita putkilon ulkonäön perusteella, sillä pieni mies valitsi mustahkon Eloctro pop kokoelman Berry Bombin ja tyttö Pop art kokoelman Blueberry Boomin. Ja voin kertoa, että huulille nämä tuo kivasti hiukan sävyä normaalikäytöllä, mutta kun lapset pääsee levityspuhiin, on väriä kunnon kerros myös huulten ympärillä. En ollutkaan tajunnut miten pigmenttisiä nämä ovat. Piti ihan järjestää koulutustilaisuus, kuinka rasvaa laitetaan vain huulien alueelle :D.

babylips-1

No, meni sitten muutama päivä kunnes tyttöni tuli luokseni piirustuksia ja tarinoita varten hankitun vihkonsa kanssa. ”Äiti katso, tein tästä kaikki huulipunani -vihkon! Merkitsen tänne muistiin kaikki huulipunani.” Siinä vaiheessa piti hiukan koittaa hymyä hillitä. Ihanaa järjestelmällisyyttä. Jokohan mulla kohta on uusi bloggaajakaveri? Vielä ei vihkoon ole kyllä tullut täytettä kuin ekalle sivulle vasta.

ps. huomaattehan huulilla tehdyt swatchit kuvan vieressä? Tyttöseni on ottanut merkinnällä 2x kivasti huomioon pikkuveljenkin huulirasvan ja on siitäkin näköjään värimalli käyty hakemassa :D.

Hups, vol 564

 photo oops.jpgMonelle kosmetiikkaharrastajalle taitaa olla tuttua se tunne, kun yhtäkkiä huomaa tilanneensa jotain, jota ei nyt ihan välttämättä olisi tarvinut, mutta on kuitenkin kiva päästä kokeilemaan tai ainakin se näyttää tosi kiinnostavalta ja/tai ihanalta. Siis se Hups, kun tilaus lipsahtaa nettikauppaan. Ihan vahingossa. Nettishoppailu vaan on aivan liian helppoa itsekurittomille kuten minä.

Usein mainoskanavana ja innoittajana näille hupsahduksille toimivat blogit ja minun tapauksessani myös YouTube-videot, joita katselen mm. kynsiä lakatessani. Etenkin ison lätäkön tuolta puolen tulee semmoisia himotuksia, ettei mitään jarrua eikä aina oikein järkeäkään. World wide delivery, yeah baby yeah! Shipiton tai vastaavan käyttöä en ole edes uskaltanut harkita, ihan hyvä, että mulla on jotain rajoitteita tässä hommassa ;).

Tuubivideoiden luomalla tarpeella voinee selittää, että ihan yhtäkkiä minun, joka ei aina edes muista käyttää huulipunaa saati sitten päivän mittaan lisätä sitä, piti syksyllä saada Manny Muan suunnittelema Gerard Cosmeticsin nestemäinen hydra-matte huuliväri Serenity. Ja sille kavereiksi pari muutakin, joista yhden olen jo kaupannut eteenpäin Sissille ja toista en ole vielä edes käyttänyt.

first-gc-hydra-mattes

Serenity on noista tuo hillitympi ja kirkas oranssinpunainen on nimeltään Mercury rising. Jotenkin mun arkiminääni ei tuo Mercury rising ihan tunnu luontevalta, vaikka kovasti olen viime aikoina huulipunankäyttöäni petrannutkin. Serenity sen sijaan on ollut huulillani useastikin. Jopa niin usein, että se pääsi mukaan impromptu dupeswatchiin muutama päivä sitten instan puolella. Ihan vaan koska kaikki suosikkiarkisävyni olivat mukana käsilaukussa :D. No kumminkin, hydra mattet ovat tosi miellyttäviä huulilla, eivät kiristä tai tunnu kuivilta ja kesto on erittäin hyvä. Serenity avasi minulle ihan uuden alueen, nestemäiset huumeikit. Vielä olen itseni hillinnyt, mutta hiukan Kat Von Deen ja Jeffree Starin huulivärit houkuttavat jo…

gc-serenity-ja-mercury-raising

Samoin ihmeellinen tarve päästä kokeilemaan Morphen siveltimiä tuli YouTubesta, jälleen pääasiassa Mannya ja Patrick Starrria katsellen. Haaviini päätyivät sivellinnumerot M438 ja M504.
morphe-M438-andM504-whole

Tuommoinen suippokärkinen sivellin vaan niiiiin selkeesti puuttui mun kokoelmasta, että se oli pakko saada. Siis tuo 438. Aivan loistava silmänalusten puuterointiin tai korostusvärin sutimiseen. Ja sille tietysti kavereita, ettei tarvinut yksin matkustaa. ”Onneksi” näitä sai BeautyBaysta.

morphe-M438-andM504

 

Sitä en kyllä oikein osaa sanoa, miksi tämä päätyi BeatyBaysta siveltimien kanssa samaan lähetykseen kaveriksi siveltimien sijaan…
morphe-palette-box

Morphe 35C Multi-color matte palette. Sen verran olen tätä testaillut, että laatu vaikuttaa erinomaiselta, etenkin hintaansa nähden, tämä nimittäin maksoi vain hiukan yli 20 euroa. Väreissä on runsaasti pigmenttiä ja ne häivyttyvät oikein hyvin. Olisi sitä huonompaankin tuotteeseen siis voinut sortua. Mutta silti, eikö mulla muka ollut ennestään jo riittävästi luomivärejä? ja tuleeko kaikkia värejä koskaan käytettyä? Tää ei vaan taida olla järjen asia.

morphe-palette-open

Tälläkin hetkellä on paketteja matkaamassa luokseni monelta suunnalta, vaikka koitankin kehittää itsehillintääni nettishoppailun suhteen. Voisko joku vaan takavarikoida mun luottokortin ja poistaa paypal-tilini…

(Postaus ei sisällä mainoslinkkejä, kaikki esitellyt tuotteet olen itse hankkinut ja en hyödy klikkailuista mitenkään. Ovatpa vain helpottamassa lukijoita, jos tekin haluatte kokea hups-fiiliksiä)