Ihana korvamato

Aina kun ajattelen a-englandin lakkaa Avalon, alkaa päässä soida. Tämä paljastanee, etten ole ihan eilisen teeren tyttö, sen verran on ikää biisillä(kin). Mutta ihana biisi ja vielä ihanampi lakka. Kertakaikkisen lumoava. Sinisävyinen violetti, jossa rutkasti shimmeriä. Shimmer on valon kulmasta riippuen sinistä ja punaista ja magentaa ja vaikka mitä. Lakka on mitä säihkyvin ja todella moniulotteinen kynnellä yksinäänkin. Scrangiella on lakasta parempi swatch. Minä en taaskaan onnistunut saamaan sävyä kohdalleen, ehkä pitäisi opetella käyttämään perheen järkkäriä, jos sillä onnistuisi paremmin.

Lakka on paitsi kaunis tyypilliseen a-england tapaan todella helposti levittyvä. Kaksi vaivatonta kerrosta riitti kauniiseen pintaan. Ja koska lakka oli sellaisenaan tosi kaunis, päätin lisätä vain vähän hopanvärisiä decaleja, jotta lakka ei pahemmin peittyisi.
a-england-avalon

Vaan ah ja pah, decalien alle jäi ikäänkuin ilmakuplia. Eipä ole ennen koskaan tapahtunut vastaavaa. Ilmakuplien kohdalta decal ja päällyslakka lähti kuoriutumaan ja niinpä manikyyri jäi harmittavan lyhytikäiseksi. Avalon pääsee kyllä varmaan pian kynsille uudelleen, niin ihana violetti se on.

Mainokset

Joskus mikään ei tunnu onnistuvan…

Tässä manikyyrissä tuntui menevän moni juttu pieleen. Tosin mikään vastoinkäymisistä ei varsinaisesti ollut valitun värin; Zoya Cho, vika. Oli vaan taas mukamas hiukan kiire ja luulin osaavani. Vaan väärässäpä olin. Cho siis pääsi ekana kynsille Zoyan True-kokoelmasta, jonka kaikki lakat miellyttävät minua kovasti. Hurjan vaikeaa oli valita niistä ensimmäinen onnellinen, mutta lakan päälle aikomiini water decaleihin vaalea pohja sopi parhaiten. Cho levittyi hyvin ja kahdella kerroksella tulos oli ihan ok. Etenkin kun ne kynsille aiotut decalsit oli lähes koko kynnen kokoiset. Eka vastoinkäyminen tuli, kun samalla kertaa varpaiden kynsiin lakattu Zoyan Maura tarttuikin hiukan Sechen siveltimeen ja nyt pikakuivattajapäällyslakkani on vaaleanpunertavaa. Onneksi sitä ei ihan hirmusti ole enää jäljellä. Kaikkien lakkojen päällähän se ei juuri näkyisikään, mutta vaaleanbeigen Chon päällä muutamassa kohtaa erottuu ylimääräinen punertava vivahde :P.

Niin, ne decalsit… eBaysta löytyy kaikenlaista kivaa ja Chez Delaneyn koko kynnen decalseista innostuneena tilasin halvempia sieltä. Vaan nämäpä eivät toimineetkaan yhtä hyvin. Ensinnäkin decalsit olivat yhtä laattaa eli eri kuviot piti leikata erikseen. Ja ei ollut ihan helppoa saada kynnelle nätisti kaareutuvaa reunaa aikaan. Mutta yritinpä kumminkin. Sitten pieni liotus ja kuvaa kynnelle. Mutta ei tarttunut. Kalvo oli paksu ja hiukan kova, eikä asettunut kauniisti paikalleen ei niin millään. Eikä siis tarttunut kynteen ollenkaan. Aloin jo ihmettelemään, josko niissä kumminkin olisi ollut jokin suojamuovi. Ei ilmeisesti ollut tai ainakaan minä en siitä paperin lisäksi toista kerrosta saanut irti. Mutta kuviot niistä kyllä liukenivat, kun niitä koitin kynnelle surtata. Ja piti ihan eBay-palautteista katsoa; muut kovasti kiittelivät decalseja. Ilmeisesti en vaan taas osaa. Kyllä otti piähän, kun lasten uniajan loppu ja kekkereihin lähtö läheni.

Päätinpä sitten aikani ekojen decalsien kanssa taisteltuani pelastaa tilanteen parempilaatuisilla pienemmillä water decal -kuvioilla. Ja enköhän onnistunut saamaan ison osan niistä ruttuun ja kaksinkerroin ja vaikka mitä. Lopulta päädyin tuskissani jynssäämään niitä kuvia ja niiden rippeitä irti kynsiharjalla, kun tulos ei tyydyttänyt. Ja arvatkaapa irtosivatko ne helpolla… Lopulta liimasin nimettömiin kynsitarrat, joita yleensä vihaan yli kaiken (tälläkin kertaa terävät kulmat alkoivat törröttää jo pari tuntia tarrojen asentamisesta ja lakkojen poisto tarroineen on tuskastuttavaa liottelua) ja vetelin päälle foilitilauksen mukana tullutta erityisesti koristeiden päälle tarkoitettua Kami-päällyslakkaa. Kyllä niissä juuri kehtasi olla.

unlucky-zoya-CHO

  • Aluslakka: Poshe Fast drying basecoat
  • Värilakka: Zoya Cho
  • Päällyslakka1: Seche Vite™ dry fast top coat
  • Päällyslakka2: Kami

Ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.

-Murmis-

Voi surkeus, onnettoman peukun tarina

Taisin joskus kauan sitten mainita, että kesällä tulivat kynsiliima ja silkkiwrapit tutuiksi. Pahimmin joskus juhannuksen tienoilla lohkesi vasen peukalonkynsi, reilusti ennen valkoista osaa eli hyvin kipeästi. Ihan sen kipeydenkin takia mestarillisesti sitä paikkailin ja kasvattelin yli kuukauden verran, kunnes sitten…

hups ja auts irti

”RITS!”

Ilmeisesti kynsiliimasta ja ajoittaisista asetoniliotteluista johtuen kynsi oli niin kova ja kuiva, että tavallisesti ihan vaaraton pikkulipsahdus purkkia avatessa aiheutti totaalisen repsahduksen. Onneksi oli jo jonkin verran pidemmälle ehtinyt repeämä kasvaa, mutta aika ikävältähän tuo silti näytti. Etenkin kun toisesta reunasta näytti repeämä ulottuvan vielä syvemmällekin.

putsattu done

Korjaussarjat kynneltä lioteltuani se ei enää näyttänytkään ihan niin pahalta, vain kauhistuttavan lyhyeltä, mutta ei sentään ihan kynnenpuolikkaalta. Kynnen alimmat kerrokset olivat lopulta hiukan lohkeamaa pidemmät; korjaus- ja lakkakerrokset siis lohkesivat kynttä pidemmältä. Eihän se peukku mitenkään hurjan kauniiksi jäänyt, mutta onni onnettomuudessa, että se ei lohjennut niin syvältä, että olisi ollut kovin kipeä. Ja kynsiä ympäröinyt iho oli kyllä ottanut aikalailla osumaa kemikaaleista, kuten viimeisestäkin kuvasta huomaa. Silloin harmitti, mutta nyt on kynttä jo pariin otteeseen joutunut viilaamaan lyhyemmäksi.

Esitellään nyt vielä muutenkin noita tuolloin maalattuja kynsiä. Lakka on Essien kevätkokoelmasta French affair. Swatch-kuva on otettu ennen kynsinauhojen siistimistä, kun tarkoituksena oli leimata näihin koristeita. Mutta sitten peukkusaaga vei niin paljon aikaa ja intoa, että leimailu ei enää innostanut. Ja kirkkaassa auringonpaisteessa lakka vaikutti melkein ns. tuksu-pinkiltä, joten innostus väheni entisestään.

essie-french-affair

Niinpä päädyin läiskimään muutaman kynsitarran ja testaamaan ColorClubin Solid Silver koristelulakkaa. Ja samana iltana heivasin kaikki loput saman valmistajan kynsitarrat ö-mappiin, niin huonosti ne liimautuivat kynsille ja kupruilivat päällyslakasta huolimatta. Ei siis ollut kovin pitkäikäinen manikyyri, mutta eipä ollut kovin kauniskaan. Menee osastolle ”tulipahan tehtyä, mutta ei tarvi toistaa”.

pink butterflies

Viimeinen kuukausi on ollut Murmiksen kynsille rankkaa aikaa. Tuo lohjennut peukunkynsi on siis kyllä jo saavuttanut muut kynnet, joita olen joutunut lyhentämään niiden alettua katkeilemaan ja lohkeilemaan. Pitkät kauniit kynnet ovat muisto vain. Jatkuva kastuminen ja lakatta olo näkyy kyllä niiden kunnossa. Alle kuukauden ikäisen pikkukaverin kanssa on pystynyt vasta haaveilemaan hienoista lakkauksista, mutta jospa haaveita saisi pian toteutettuakin, kun vauva on juuri oppinut nukahtamaan muutenkin kuin tissi suussa :).

-Murmis-

Bilekynnet

Tällä viikolla on kynsien lakkaaminen jäänyt vähän vähälle, mutta keskiviikkona tuli kuitenkin väsättyä illaksi bilehilekynnet. Pohjalla oli muistaakseni Nail Envy Soft & thiniä, värinä oli  China Glazen Adore ja kärjissä Zoyan Crystalia. Kärkiin sitten vielä turkoosia glitteriä ja nimettömiin sydänaiheiset tarrat, kun hääbileisiin kerran olin menossa. Päälle Orlyn Won’t chip ja Poshen pikakuivattajaa.  Ilmeisesti tarrat tykkäsivät päällyslakkakombosta hiukan huonoa. Kuvaushetkellä olivat vielä ihan kuosissa, mutta bussissa matkalla keskustaan ne olivat muuttuneet ihan harmaiksi ja käpristyivät vapaiksi päällyslakkojen ikeestä. Ei kovin kaunis näky, kyllä harmitti. Joskus kuulemma tarrat käpristyvät, jos niiden alla ollut lakka ei ole ollut kunnolla kuivaa. Nyt värilakka oli laitettu jo edellisenä iltana, joten se ei varmaan ollut syynä. Ellei lakkakerrokset sitten kostuneet uudelleen päällyslakkojen lisäyksestä.

Ensimmäisessä kuvassa hiukan yleissilmäystä kynsiin ja siinä näkyy tuo pahanonnentarrakin. Tokassa kuvassa sitten bileiden jälkeisenä päivänä melkein ainoasta kuvauskelpoisesta kynnestä napattu lähikuva paremmilla väreillä.

bilehile

bilehile pikku

Aika pitkään sain paikattua aina uudelleen ja uudelleen oikean peukun repeämää. Perjantaina repeämä sitten napsahti kokonaan irti ja nyt on peukun kynsi kipeän lyhyt. Ei tuo paikkaussysteemi ihan hirmuisen hyvin siis toimi. Ainakaan noin isoille repeämille.

Seuraavaksi minä kirjoittelenkin sitten ekasta geelikokemuksestani. Minulle laitetaan nimittäin tiistaina geelikynnet. Elämäni ekat rakennekynnet, vaikka ilman tippejä kuitenkin ilmeisesti ainakin muihin kuin nysäpeukkuun. Jänskää.

-Murmis-

Epätasainen violetti

Tässäpä NOTD eiliseltä. Ja nimenomaan vain päivän kynnet, sillä uimahallissa lilluminen sai lakan taas irtoilemaan lähes koko kynnen kokoisina paloina. Kesto oli siis perjantai-illasta lauantai iltapäivään. Nail Envyn päällä kaksi kerrosta Nubarin Erratic Purplea, melkein olisi yksikin kerros riittänyt eli oli hyvin peittävä väri. Päällä kynsitarroja ja Poshen pikakuivattava top-coat. Ulkona väri heijasteli enemmänkin violetin sävyjä, mutta sisällä näytti jotenkin harmaalta. Ja erratic nimi tulee varmaan koostumuksesta, mielestäni Erratic purple oli frost-pintainen eli siveltimenvedot jäivät näkyviin, vaikka eivät kuvasta erotukaan.

Nubar erratic purple

Huomenna sitten koitan saada esittelyyn minun ensikokemukseni tänään tehdystä vesimarmoroinnista. Tulos ei kyllä ollut lähimainkaan yhtä onnistunut kuin blogisiskollani Papusella.

-Murmis-

Epäonninen nail art -yritys ja bling-blingiä

Monta päivää onkin mennyt ihan ilman lakkauksia, kun on ollut muka niin kiire. Olen nimittäin viime aikoina iltaisin tv:n ääressä kynsien lakkaamisen sijaan kutonut villasukkia. Mutta eilen olin lähdössä blogisiskon luo kyläilemaan, niin päätinpä tekaista manikyyrit sen kunniaksi. Ja arvatkaapa kuinka siinä kävi…

No, aluksi kaikki meni oikein hyvin. Värilakaksi levitin pari kerrosta China Glazen Beauty and the beachia, joka levittyi muuten ihan ok, mutta aina meinasi jäädä johonkin kalju kohta. Onnistuin turaamaan yhden kynnen ja tein sen uusiksi. Sitten totesin, että kaipaa hiukan jotain extraa, kun eihän sitä enää nykyään pelkkään plain-lakkaukseen voi tyytyä ;-). Niinpä suttasin päälle tuommoista melkein valkeaa koristelakkaa ja jollain vanhalla mustalla Rimmelin lakalla ja dotting toolilla täpliä. Vieläkin kaikki ihan ok, mitä nyt muutaman kynnen koristus oli varsin abstraktia taidetta ja muutenkin vielä kovin horjuvaa. Poshen pikakuivattajaa päälle ja puoli tuntia rauhallisesti ja kädet kauniisti paikoillaan.

Sitten kiireesti pakkaamaan pikkuihmisen tavaroita, jotta päästään matkaan. Pakkaamisen ja pukemisen jälkeen kymmenestä kynnestä neljän lakkaus oli tuhannen rutussa ja yhden väreistä oli hävinnyt puolet. Ei sitten vissiin ollut ehtinyt kuivua. Onneksi olin ehtinyt ottaa kuvan siinä kuivatteluvaiheessa. Kelmeässä loisteputkivalossa tosin.

nail art 1

Ja mitäkö sille manikyyrille sitten tapahtui? Se katosi taivaan tuuliin ja vanutuppoihin lyhyen kävelyn aikana…

Innostuinpa sitten minäkin tilaamaan Viva la Nailsin sample-packin. Ihanaa bling-blingiä oli sitten vähän liiankin kanssa, kun yksi pussukka oli vuotanut (en taida olla ainut, kenelle näin on käynyt…). Mutta ainahan käsilukussa pitää hiukan blingiä olla, minulla on nyt sisäpuolella, kun tuo paketti oli hetken siellä matkalla postista kotiin.

Minun pakettini sisälsi kolme settiä kynsitarroja, kolme settiä water decalseja ja seitsemää eri glitteriä/kuviota tms. Alla kuvia koko komeudesta, toisena lähikuvaa noista glitraavista. Tarroja ja waterdecalseja tulee taatusti käytettyä, mutta saapa nähdä mitä noille muille keksin. Mitenköhän niitä voisi luonnollisissa kynsissä hyödyntää. Yleensä noita kai laitetaan akryylin/geelin sekaan?
Vivalanails1

Vivalanails2 bling

-Murmis-

Toinen Pinkki

Edellinen lakka kesti siistinä ainakin tuplasti niin kauan kuin ennen, joko kynsien hoitokuuri toi tulosta tai sitten nyt käytetyt materiaalit olivat parempia. Paria kolmea päivää kauemmin ei eka pinkihkö lakkaus kuitenkaan kynsissä viihtynyt. Sitten oli aika laittaa uutta pinkkiä kehiin. (Ja nyt jo pahoittelut superhuonosta ja epätarkasta kuvasta, aamulla pikapikaa ennen vauvauntia sen nappasin, sillä tiedän, että viimeistään uimahallissa likoaminen tuhoaa manikyyrin aina.)

Mutta asiaan. Torstaina illalla tein manikyyrin, jossa China Glazen Second hand silk ja Stockalta ostettuja kynsitarroja. Lakka on tuommonen creme ja oli aika haastavaa saada se levittymään nätisti. Kaksi kerrosta laitoin ja meinasi yhä olla raidallista. Olisi ehkä kaivannut kolmannen kerroksen, mutta pelkäsin sen sitten menevän liian paksuksi ja lohkeavan helposti. Minun makuuni ehkä hiukan liian ”barbi”, mutta tulee sitä ehkä jossain tilanteissa vielä käytettyä. Nyt lakkaus onkin jo historiaa, sillä se alkoi irtoilla levyinä uinnin jälkeen, joten katsoin viisaimmaksi poistaa ennenkuin lähtee osa kynsistä mukana. Olipa muuten haastavaa saada liotettua nuo kynsitarrat irti. Miten te muut sen teette?

2nd hand silk

Nyt sitten miettimään uusia pinkkejä ideoita…

-Murmis-