Abstraktiota

Musta laatikko ei vaan ota tyhjentyäkseen, joten oli pakko ottaa järeät keinot käyttöön ;). Ja oikeasti tämä abstrakti malli, jossa vain suditaan summamutikassa oli ollut mielessäni siitä asti, kun näin sellaisen Chalkboard Nails -blogissa. Ja viimeinkin sain aikaiseksi toteuttaa kynnet sen idean mukaan. Tähän helposti toteutettavaan manikyyriin valitsin OPI You Only Live Twicen, Zoya Carlyn ja a-england Dorian Grayn mustasta laatikosta eli kokeilemattomien lakkojen viidakosta. Tasapaino vaati minun silmiini hiukan sinistä ja vaaleaakin mukaan, joten mukaan pääsivät myös Color Clubin Luminice-cent ja Orlyn Sweet Peacock.

Ei näistä taaskaan ihan esikuvansa vertaiset tullut, mutta tykkäsin kumminkin näistä kovasti. Vaikka aluksi olin hiukan, että jaa-a. Ekassa kuvassa näkyy hyvin kuviontia, mutta sävyt ovat paremmin kohdallaan toisessa otoksessa. Jälkikäteen voisi sanoa, että kannattaisi valita paremmin yhtäläisesti peittäviä lakkoja. Minä nimittäin vetelin läntit paljaalle kynnelle ilman koko kynnen peittävää lakkakerrosta ja niinpä muutaman lakan kohdalla kynsi hiukan paistoi läpi, mutta ei sitä ilman tarkkaa pälyilyä huomannut. Läpikuultavimpia kohtia kynsillä oli OPIN You Only Live Twicen ja Color Clubin Luminice-centin alueella. Päällyslakka oli muuten tässäkin taas tuttu ja turvallinen Poshe, jota tykkään käyttää Sechen sijaan, koska olen lievästi herkistynyt tolueenille.

brush-stroke
brush-stroke2

Ja tällä kertaa koitin ottaa oikein kuvan käytetyistä lakoistakin! Sitä voisi kyllä harjoitella ja kaivaa vaikka sen kuvausteltan käyttöön siihen hommaan :D.
brush-stroke-lakat

Tätä tyyliä tulee taatusti kokeiltua toistekin, kunhan vaan taas jaksan miettiä toisiinsa sointuvia lakkoja. Jotekin en osaa ajatella tekeväni tällaista abtraktia sutimista cremeillä, mutta ehkä se kannattaisi. Tulos oli mielestäni jopa aika näyttävä ja hyvin helpolla. Me likes a lot.

essence-höyrähdys

On se vaan niin suuri vääryys, ettei Suomessa myydä essencen lakkoja. Eikä Catricea. Pullokoko on toki aika pieni etenkin essencessä, mutta hinta on ihanan halpa ja sivellin aivan mahtava. Ja kun lakkoja on kokoelmassa pitkälti toista sataa, pienempikin puteli riittää jotain väriä. Ensimmäiset essenceni hankin muiden blogaajien esimerkin innoittamana sieltä bulgarialaisesta nettiputkasta, joka sittemmin on saavuttanut kyseenalaista mainetta huonosti pakattuine ja puuttuvine tuotteineen. Oman pakettini aikoinaan sain ongelmitta, mutta nyt en enää Beauty Cosmeticia uskalla varauksetta suositella kenellekään.

Mutta siis: aiemminkin olin essencen sävyjä ihaillut ja talven kokoelmasta kaksi sävyä houkuttivat etenkin, Life is a Freeride ja Goofy Blue nimittäin. Mutta eihän niitä sieltä nettikaupasta saanut. Panin toivoni Berliininreissuun, sieltä varmaan bongaisin ne kaksi lakkaa. No enpä löytänyt. Kyseinen kokoelma oli jo menneen talven lumia niinsanotusti, joten tuonne ne jäivät haaveilulistalle roikkumaan varmaan ikuisiksi ajoiksi, jollen niitä sieltä jossain vaiheessa pois siivoa.

Mutta tämän pitkähkön johdannon jälkeen lie syytä esitellä ensimmäinen kynsilleni asti päässyt essence. Tämä taitaa olla sieltä nettikaupasta peräisin… Ihana ihana Oh My Glitter!. Kaunis violetti sävy ja runsaasti punakuparista/hiukan hologrammista kimalletta, joka erottui jopa kynsilläkin. Nam. Pari päivää mietin, millä nämä koristelisin, mutta en keksinyt mitään järkeväätai sopivaa vaan ihailin vain kimalletta. Menköön siis sellaisenaan.

essence-oh-my-glitter

Berliinistä ei muuten tarttunut mukaan kuin viisi lakkaa, essenceä ja Catricea kaikki. Nyt jälkeenpäin ihmetyttää ja hiukan harmittaa, ettei tullut sorruttua enempään, Essietäkin olisi ollut tarjolla Suomea edullisemmin nimittäin. No, kaikkea ei voi parissa päivässä ehtiä, kun muutakin piti tehdä shoppailun ohella. Jälkiviisaana voisi sanoa, että olisi pitänyt valmistautua paremmin, että olisi tiennyt, mihin kannattaa suunnata ostoksille.

Pikalakkaus reissun aattona

Lento lyhyelle aikuisten lomalle Berliinissä lähti seuraavana aamuna ennen ylösnousua siis sika-aikaisin. Kamat oli viimein pakattu niin itselle kuin Famulaan lähteville lapsillekin iltakymmeneltä, silloin oli alastomille kynsille pläjäytettävän lakkauksen oltava melkoisen simppeli, jotta nukkumaankin ehtisi edes vähän. Mutta jotain kivaa olisi silti mukava laittaa, kun kumminkin reissulle on lähdössä.

Siis joku aika kiva lakka ja siirtokuvia oli minun valintani. Mustasta laatikosta valitsin vaalenpunaisen shimmerin, Zoya Roryn. Ihan kaunis, mutta jotenkin ei talvenkalpeille sormilleni sopiva sävy. Ja ohuita kerroksia se vaati peittävään tulokseen kolme, mutta kerrokset kyllä kuivuivat tosi nopsaan. Päälle sitten Ebayn ihmemaasta hankittuja siirtokuvia. Ihan ok laatu, aivan omaa syytäni oli yhden kuvan totaalinen ruttautuminen. Vähän menivät sinne tänne, mutta kun oli aika väsy jo niitä laittaessa, niin minkäpä sille. Hiukan liian sininen taitaa taas kuvani olla.

zoya-rory

  • Base color: Zoya Rory
  • Deco: Water decals from eBay
  • Top coat: Poshe Fast drying top coat

Olis taas paremmin näköjään voinut rasvata kätöset ennen kuvaamista. Muutenkin on tällä hetkellä kädet ihan korput, joten rasvaamista pitänee tehostaa. Ja äsken viilailin geelit pois pikkurillistä, kun näytti ilmaantuneen kynnen keskeltä. Ikävä kyllä se ilmautuminen oli oman kynnen kynsilevyjen alimassa kerroksessa. Auts.

Omituisen tavallinen

Vastailenpa minäkin tähän ”kerro viisi omituista asiaa itsestäsi” -meemiin, kun oikein erikseen nimeltä haastettiin. Vaan vaikeaa tämä on sillä:

  1. Olen niin tavallinen, että muutaman päivää mietittyäni, en ole juurikaan keksinyt teille kunnollisia omituisuuksia kerrottavaksi.
  2. Vasen jalkateräni on sentin verran oikeaa pidempi. Juu ei kyllä helpota kenkäshoppailua. Mutta jotenkin olen onnistunut hankkimaan suuuuuuren määrän kenkiä. Imelda is my middle name ;). (olenkohan kertonut tämän jossain vaiheessa ennenkin, jotenkin tuli sellainen tunne, kun pituuseron tähän kirjasin…)
  3. Kysyin mieheltäni, mikä minussa on omituista, kun en itse meinaa keksiä. Hänestä on omituista, että koitan keksiä omituisuuksia itsestäni, saati sitten kirjaan niitä tänne kaiken kansan nähtäville. (Hänestä on myös omituista, että jaksan värkätä kynsien kanssa harva se ilta, mutta senhän tiedämme oikeasti olevan aivan normaalia…)
  4. Tykkään leipoa pullaa, mutta en erityisemmin itse välitä syödä sitä. Muu perhe onneksi syö tuotokset hyvällä mielihalulla.
  5. Minun on tosi vaikea lopettaa kirjan lukemista kesken, vaikka se olisi mielestäni kuinka huono. Tämä on viime aikoina johtanut siihen, että minulla on meneillään jopa viisi kirjaa kerralla. Mutta silti minulla on yhä pyhä aikomus lukea kaikki loppuun. Sitten joskus viimeistään.

Ei ehkä omituisuus, mutta luonteenpiirre: Olen aikalailla kärsimätön. Siksi päädyin laittamaan taas geelit, kun kynnet olivat niin heikot, että kasvamisen sijaan repeilivät ja lohkeilivat ihan kammottavasti. En vaan kyennyt olemaan niin rumissa kynsissä enää hetkeäkään kauempaa ja niin liimasin kaikkiin kynsiin tipit ja väsäsin kynnet itselleni. Ja taas alkoivat kädet tuntua kauniimmilta ja enemmän omiltani. Ja mikä parasta, pääsin taas niitä kunnolla lakkaamaan, kun niissä nysissä ei lakatkaan näyttäneet näteiltä.

Lisätäänpä siis tähän koristukseksi Ystävänpäivän aikoihin minulla olleet lakkaukset. Ensin pari päivää OPIn Tomorrow Never Dies oli kynsillä yksinään ja sitten tein niihin Valentine-teemaan sopivahkon koristelun Color Clubin Space Casella ja Nailsiden ohjeilla. Tuli taas valittua sellaset lakat, joita oli lähimain mahdoton kuvata oikeansävyisinä. Minun kuvani on Tomorrow never diesin osalta liian sininen ja Space casen neonpinkkisyyttä ei taida kukaan saada vangittua oikein. Tuolla ylempänä on nimistä linkit paremmanvärisiin kuviin.

TND-with-space-case-heart-all
TND-with-space-case-heart

  • Base color: OPI Tomorrow Never Dies
  • Decoration colors: Joku nimetön valkoinen koristelukka ja Color Club Space Case
  • Top coat: Poshe Fast drying top coat

Nyt pitää taas koittaa tsempata näiden julkaisujen kanssa, sillä lakkojen hyvästä kestosta huolimatta alkaa kuvia kertyä varastoon…

Minun aaarrrrteet

Monissa etenkin ulkomaisissa kynsiblogeissa on vilahdellut Illamasquan lakkoja ja minä aina niitä kuolailin, mutta liian kalliina pidin. Sitten jossain näin mainoksen, että Illamasqualla on postikuluttomuustarjous ja uteliaisuuksissani menin niiden nettiputiikkiin kuolailemaan. Ja niinhän siinä sitten kävi, että tuhlasin 30 puntaa ”Create your own nails set”:iin. Kolme tarkkaan harkittua ja huolellisesti valittua Illmasqua-lakkaa. Hiphei, säästin yli kymmenen puntaa! Jep, jep, lakkahulluuteni ei tunne rajoja, kun johonkin ihastuu, se on sitten menoa.

Ja oi autuutta, kun se paketti tuli. Olihan se aika luksusta: musta pahvilaatikko, jossa mustan paperisuikelesilpun keskellä minun uudet aarteeni. Jotenkin siinä vaan oli eri fiilis, kuin tavallisessa lakkapaketissa. Pienen hetken saatoin ymmärtää luksustuotteiden mielihyväntuottamisfilosofiaa.

my-prrreeecccious

Illamasqua Ruthless, Charisma ja Poke

Ekana kynsille pääsi Illamasqua Poke. Ihana mehevän hehkuva violetti, jossa syvyyttä väriin tuo hopeaan taittava mutta pääosin violetti shimmer. Olipahan minulle ihan mahdoton kuvata oikean värisenä. Pitäisi varmaan vähän paneutua kuvaamiseen, jotta oppisi säätämään värejä jo kuvausvaiheessa. Kaiken lisäksi päätin antaa taas folioille mahdollisuuden koristelussa. (Edellinen/eka kokeiluhan ei ollut kovin luottamustaherättävä…)

Illamasqua-Poke-foiled

Mielestäni sain folion siirrettyä kynnelle oikein nätisti. Ylempi kuva on otettu heti sen jälkeen, ennnen päällyslakkaa. Sillä kuten arvelinkin, päällyslakka tuhosi folion rakenteen ja ikäänkuin kurttasi sen. Tällä kertaa tuntui, että folion kohta kovettui kyllä kunnolla, mutta eivät ne silti kestäneet. Seuraavana päivänä foliot olivat suurimmaksi osaksi kuoriutuneet kynsiltä. Blaah, minulla alkaa toivo mennä folioihin, onko kukaan saanut niitä toimimaan hyvin kynsillä?

Tämän lakkauksen ollessa kynsillä, onnistuin katkaisemaan oikean käden keskarin kynnen todella kipeästi. Se runnoitui turvaistuimen solkeen niin pahasti, että en uskalla edes liimata siihen tippiä ja niinpä uuden geelin rakentaminen siihen on mahdotonta. Koskapa en tykkää, kun kynnet ovat erityisen eripituisia ja olin muutenkin taas geelailuihin vähän kyllästynyt, päädyin viilailemaan geelit pois kokonaan kaikista kynsistä. Siksi on siis ollut mun osalta aika hiljaista, kynnet ovat surkean onnettomat, paikoin kipeiksi lohjenneet ja halkeilleet tällä hetkellä ja koitankin nyt kasvatella niitä edes jonkinlaiseen kuntoon, ennenkuin pääsen taas lakkailemaan. Eli elossa ollaan, mutta lähes kynnettömänä atm. Toivon totisesti, että saisin nää nysät pian edustustkuntoon, sillä posti on tuonut ihania herkkuja, joita palan halusta päästä esittelemään teille.

Vapaasti eteenpäin

Arvatkaapa oliko tyhjä olo, kun aakkosteema tuli loppuunsa? No kyllä. Nyt on taas vaikea valita, että mitä sitä lakkaisikaan, kun ei ole suunnitelmaa valmiina. Jollainhan siitä oli päästävä eteenpäin ja niinpä päädyin yhdistelmään kaunis lakka ja yksinkertainen koristelu.

OPIn Suzi & the 7 Düsseldorfs on mielestäni kaikkea, mitä hyvän lakan pitääkin olla. Ihana väri, levittyy helposti ja peittää vaivattomasti parilla kerroksella. Lisäksi kuivuu nopsaan. Ei siis voi olla tykkäämättä. No, ei se ehkä maailman innovatiivisin väri ole, mutta mikä sitten olisi uusissa kynsilakoissa sellainen? Jotenkin tuntuu, että ei uusissa kokoelmissa enää voi olla mitään niin mahtavan erilaista. Ehkä tämä on vain merkki minun ostovimmani lievästä rauhoittumisesta. Vaan saammepa nähdä.

No joka tapauksessa lakan pinta oli mielestäni niin kaunis, että en tahtonut sitä liiallisilla koristeluilla peittää. Niinpä lisäsin yksinkertaiset valkoiset water decalit ja nautin maanikyyristäni viikon verran. On melkein rikollista miten hyvin lakat kestävät geelien päällä. Lohkeilua ei juuri tapahdu, vain kärjistä lakka hiljalleen kuluu.

Suzi-and-7-dusseldorfs_1

Suzi-and-7-dusseldorfs_2

  • Polish: OPI Suzi & the 7 Düsseldorfs
  • Top Coat: Poshe
  • Water decals
  • Orly Glosser

Nyt kun näitä kuvia silmäilen, niin olisipa tosiaan tarvetta opetella viilan käyttöä paremmin. Miten ihmeessä olen jättänyt nimettömän kynnen tuon muotoiseksi…? Ehkä minä kumminkin kehityn, ainakin jos tuhraan tuntikaupalla aikaa kynsien huoltoon.