Jo kaksi vuotta turkoosia tukkaa takana

Kröhöm. Heippa.

Koitan tässä päästä eroon valkosen ruudun pelostani. Muualla elämässäni sitä väriä nimittäin on enemmän. Eniten minussa väriä tulee vastaan hiuksissa. Mulla on jo pari vuotta ollut tuossa otsatukan takana petroolia väriä piristeenä. Väri on toteutettu niin, että ensin on vaalennettu osio ja siihen sitten laitettu suoraväriä, joka tarraa vaalennettuun hiukseen hyvin kiinni. Toki suoraväri kuluu pesuissa ja itse sitten lisään suoraväriä tarpeen mukaan, yleensä parin viikon välein. Tätä nykyä turkoosi osioni on jo niin tiukasti sävyttynyt, että pitkälläkään värjäysvälillä se ei vallan vaalene, vaan haipuu pastellisemmaksi vain.

Tällaisesta pienestä väripalkista matkani sinitukkaisena lähti liikkeelle silloin pian kaksi vuotta sitten (meillä on jo vuosia ollut kampaajan kanssa tapana ottaa uudesta kampauksesta aina kuva, tässä siis kuvituksena juuri niitä puhelinmella otettuja kuvia uudesta tugasta aina ihan tuoreeltaan):

Ihan ekaksi ylläpitoväriksi löysin KC Professionalsin turkoosin Color Mask Paintin. Sitä taitaa olla vieläkin jäljellä, sillä se ei minusta pysynyt kovin hyvin ja pian löysinkin minua paljon enemmän miellyttävän Manic Panicin Atomic Turquoise-värin. Siinä on aivan ihana petroolin sävy ja se pysyy erittäin hyvin. Vaikka olenkin aina värjännyt vain pientä osaa hiuksistani, niin nyt on ikävä kyllä tämä puteli tyhjä, enkä ole viitsinyt tilata uutta. Kivijalkakaupoista en sitä nimittäin ole löytänyt ja tätäkin kappaletta tilatessani oli väri vuotanut matkalla hiukan. Sotku oli paketin sisällä melkoinen :P.

hiusturkoosit

Kuten näkyy, olen pysynyt tyylille aika uskollisena. Pohjan sävy vain on hiukan muuttunut, mutta muuten kampauksessa ei suuria muutoksia ekan vuoden aikana tapahtunut.

Vuosi sitten kesällä mentiin lyhyempään suuntaan ja värialue alkoi laajeta. Eräällä kerralla oma kampaajani oli sairastunut ja sijaisella tuli hiukan kiire. Turkoosia väriä ei ehditty kunnolla muhittaa ja olin hetken vaalemassa turkoosissa.

Aika pian taisin käydä väripurkilla säätämässä väriä lähemmäs tuttua petroolia. Usein ennen ekaa pesua sävy on lähempänä sinistä kuin edes petroolia, mutta olen huomannut, että sinisen sävyt haipuvat ensimmäisenä ja vihertävä osuus pysyy pidempään. Samoin mun omat värjäykset on yleensä sinipetroolisempia kuin kampaajalla laitetut turkoosin sävyt. Tässä nykyisellä ylläpitovärillä boostattu ja vaihteeksi toiseen suuntaan kammattu fleda. Tällä hetkellä siis käytän ylläpitoon tuota Biozellin Inkiä sävyssä Caribbean Turquoise. Olen tykännyt siitä paljon ja sillä tosiaan tulee etenkin pitkällä vaikutusajalla varsin siniseen kallellaan oleva turkoosi. Vaan enpä ole sitäkään nähnyt kaupoissa enää aikoihin. Onko kenenkään silmiin osunut missään tuota sävyä? tai noita Inkejä ylipäänsä?

Seuraavana testiin pääsevät nuo Hermans Amazingit. Ostin Cyber shopista sävyt Thelma ja Tammy. Luulen, että niistä sekoittamalla voisi tulla aika hyvä turkoosipetrooli. Kokeillaan näitä, kun Manic Panicia tai Inkiä en ole helpolla saanut hankittua lisää.

hiusturkoosit3

Yllä olevat kuvat eivät ihan tee oikeutta mun hiusten normitilalle. Oma hiusmuotoilu ei nimittäin oikein pärjää kampaajan tekosille. Joskus menee paremmin ja joskus… no huonommin.

Tällä hetkellä kirkkaammanvärinen hiusosa on yhä laajentunut. Turkoosia on enemmän ja kaveriksi on ilmestynyt violettia. Kuinkahan kauan menee, ennenkuin koko pää on turkoosia tai muuta ei ihan niin luonnollista sävyä?

Pridekynnet

Koitetaanpas nyt vähän ajankohtaisempaa aihetta kuin melkein puoli vuotta vanhat roskat. Nimittäin pian kaksi viikkoa (onko näistäkin jo niin kauan kuitenkin…) sitten innostuin väsäämään itselleni pridekynnet. Ihanaiset Emma ja Sissi olivat tulossa tupatarkastukselle, joten jotain piti ränsistyneiden lakkojen tilalle taiteilla. Olin päättänyt kokeilla moni-/liukuvärileimausta ja alunperin oli suunnitelmissa pitäytyä ihan vaan punaisen, pinkin ja liilan sävyissä, mutta facen feedin täyttyessä pride-päivityksistä, sain jo pohjat lakattuani idean vaihtaa lennosta sateenkaaren sävyihin. Aika uhkarohkea idea kyllä, kun en ehkä aiemmin ole monivärileimausta edes kokeillut. Kunnolla vaan haastetta heti kärkeen siis.

pride-nails-2

Joten ei muuta kuin leimalakkalaatikkoa penkomaan. Aika hyvän suoran pridevärejä tai ainakin sinne päin sieltä löysinkin. Vain oranssi jäi uupumaan. Muuten lakat ovat Dashican leimauslakkoja, mutta oranssi on China Glazen Orange You Hot. Pohjalle olin lakannut Essien taannoista Breast Cancer awareness lakkaa; We Can Do It Pink!, joka on lähes valkoinen vaaleanvaalea pinkki. Eikös nimi ole sopivan voimaannuttava myös Pride-käyttöön? Vuonna 2010 julkaistussa lakassa on kammottavankapea suti, mutta silti sain kahdella kerroksella leimojen alle kohtuullisen tasaisen kerroksen. Kerros Essien Good to Go:ta kuivattamaan pinta leimausvalmiiksi.

pridet-stamps

Leimakuvioksi valitsin kouheroa isolta LeaLac A laatalta. Aluksi tiputtelin pisarat leimauslakkoja kuvion reunalle järjestyksessä, niin että pisarat koskettivat toisiaan. Sitten nopea vetäisy skrapalla ja nopeasti kuvio leimasimelle. Mulla taisi olla olla käytössä kirkas stampperi Born Bretty storesta. Jostain syystä kaikki värit eivät nousseet leimasimelle tai sitten eivät tarttuneet leimasimelta kynnelle. En tainnut yhdellekään kynnelle myöskään saada mahdutettua koko kirjoa värejä. Mutta ekaksi monivärileimarykäykseksi tää onnistui ihan kohtuullisesti. Ja oli ne livenä aika värikkäätkin. Kerros Essien Gel Setteriä suojasi leimausaherruksen tuloksen.

pride-nails

Ja kaiken kruunuksi muistin kuvata kynnet vasta parin päivän jälkeen, kun kärjet oli jo hiukan kuluneet ja muutama kulmakin lohjennut. Enkä edes viitsi mainita, mitä mieltä olen kuvien laadusta, mutta onpahan taas varaa parantaa. Ensi kertaan, tilulii!

Pikainen hei

Se olisi perjantaipostauksen aika. Tänään tulee vain lyhyt tervehdys, sillä koitan täällä kovasti toipua vatsataudista, suunnitella joulun ruokalistaa (loistava yhdistelmä, yh) ja lähipäivien ostoksia. Lisäksi aikeena on tänään vielä viilata geelit pois kynsiltä. Olen nimittäin juuri nyt hiukkasen kyllästynyt rakennekynsiini. Omat kynnet kasvaa niin hirmuista vauhtia, että geelejä pitäisi olla huoltamassa melkein kahden viikon välein, etenkin, jos niiden päälle haluaisi lakkailla. Ei ole tässä elämäntilanteessa kyllä sellaiseen aikaa. Kynnet ovat tällä hetkellä myös ihan liian pitkät ja alkavat jo häiritä kaikenlaista tekemistä. Liitän kuvan kynsien tämänhetkisestä tilasta vaikkapa postauksen loppuun.

Mutta asiaan, tällä kertaa esittelyssä Picture Polishin ultra violence. Se on aivan kertakaikkisen ihana violetti lakka. Violetissa crellypohjassa magentanvioletteja hexglittereitä ja loppu täynnä pienempää glitteriä. Auringossa säike oli uskomattoman kaunis. Tämä kuva on ikävä kyllä otettu keinovalossa.

ultrav

Tässä vielä lähikuva glittereistä suoraan pullossa kuvattuna. Nam nam.

ultrav3

Näistä ihanuuksista en voi itse ottaa kunniaa. Kynnet teki Helli Vanilla Beuty & Nailsista, kun en itse jaksanut ollenkaan huoltaa kynsiäni. Tykkäsin näistä tosi paljon, harmi vain, että ovat kasvaneet jo niin paljon pituutta, että joka tapauksessa pitäisi huoltaa. Mutta nyt siis aion koittaa olla hetken ilman rakennekynsiä kokonaan vaihteeksi. Aluksi aion lakata geelilakalla tueksi, mutta eiköhän sekin pian käy tarpeettomaksi.

Vanilla B&N

Ei tästä nyt niin lyhyt tarina kuitenkaan tullut. Mukavaa viikonloppua kaikille. Meinaattekos värkätä joulukynsiä? Minä ainakin aion. Ja aion yrittää postata ne ennen ensi perjantaita jo 😉

Piirejä ja muita

Pakko postata -perjantai on jälleen täällä ja siksi pakottauduin sämpylänleipomisen lomassa hetkeksi koneen ääreen istumaan. Vielä löytyi varastosta valmiiksi käsiteltyjä kuvia. En kyllä oikein muista, milloin nämä kynnet ovat minulla olleet, mutta olettaisin, että tällä syksykaudella kyllä.

Sallan kynsilakkojen harvennushakkuusta pelastin itselleni joitakin (mm. kauan himiöimäni essence Freeriden) yksilöitä. Zoyan Neely ja FeiFei olivat molemmat siinä joukossa. Mustan purnukan tikkuja kotvan pyöriteltyäni, päätin yhdistää ne samaan lakkaukseen. Minä en hurjan kovasti fanita Zoyan sivellintä, isokyntinen yksilö kun olen, mutta ohkaisesta sudista huolimatta Neely levittyi ihan nätisti kynsille. FeiFei oli sitten hankalampi, se kaljuuntui ja vaati monta kerrosta ennen hyvää tulosta. Enkä mä ole kyllä väristäkään aivan varma…

No kumminkin, jotenkin industriaalinen fiillis tästä väriyhdistelmästä tuli. Niinpä kaivoin muoveista esiin MoYou Londonin Scifi 05 -laatan ja annoin stamperin laulaa. Golden Rose Matte Velvet 108 leimasi hyvin ja tarkasti. Mutta näiden piirilevyjen viivoja en silti saanut suoraan. Tällä kertaa esittelyssä myös se harvemmin näkyvä oikea käsi. Kuriositeettina huomautettakoon, että lähes tommoisia viivoja ja kuvioita piirtelen ja suunnittelen melkein päivittäin töissä.

spaceneely-bubble

spaceneely-bubble_right

Ihan hyväthän noista tuli, mitä nyt päällyslakka (en muista kyllä mikä) on näköjään kuplinut kovasti.Tässä on muuten luonnollisimmat kynnet mulla pitkään aikaan. Geelit on tosi ohuet, pelkästään lähes oman kynnen geelaus siis. Tässä muutama profiiikuvakin niistä. Sivuprofiili on hyvä ja luonnollinen, mutta kärjistä kynnet olivat ihme lättänät. Noin vähän c-kaarta mulla ei kyllä normaalistikaan ilman geelejä ole. Muistaakseni aika pian lohkeili kulmista geelit pois, oli siis liian kovaa geeliä näin ohueen geelaukseen.

spaceneely_profile

spaceneely_nonexistent-c-curve

Nyt uunista leviää jo niin hyvä tuoreen sämpylän tuoksu, että pakko on lähteä kurkkimaan joko olisi valmista. Mukavaa viikonloppua kaikille!

Mustaa Pitsiä

Nyt kun Papu on ottanut käyttöön tuon suosikkisunnuntai-postausidean, niin minäkin loin itselleni vähän vastaavan. Itse itselleni ehdottamani ”pakko postata perjantai” saa alkunsa nyt. Yritän siis jatkossa postata edes perjantaisin. Saapa nähdä kuinka käy, menneet yritykset ei kyllä oikein lupaa hyvää.

Olen nyt viuhtonut menemään jo reilun kuukauden koristelluilla geelikynsillä, nykyiset on ihan käyty salongissa laitattamassa, kun en itse vaan jaksanut alkaa huoltohommiin. Kynsikuvia kertyy siis varsin hitaasti tällä hetkellä. Mutta varastoista löytyi valmiiksi käsiteltyinä ainakin nämä kynnet, jotka ovat olleet ajankohtaiset elo-syyskuun vaihteessa. Olin menossa kekkereihin Rauman suunnalle ja siitä se ajatus lähti. Mustaa pitsiä kynsille! Ihan oikeata pitsiä en viritellyt, vaan leimasin MoYou Londonin laatalta Bridal 07 mustat pitsireunukset kärkiin. Alla on iiihana I love nail polishin Molly; magentansävyinen scattered holo. Molly on ihan silkkaa rakkautta. Peittää kahdella helpolla kerroksella ja on ihan uskomattoman nätti. Leimat tein muistaakseni Essien Licoricella. Näistä lakkauksista tykkäsin ihan hirmuisesti.

blacklace-molly-1

blacklace-molly-2

blacklace-molly-3

Kunnon kuvakavalkadi tällä kertaa, eikä silti lakan kauneus pääse täysin esille. Jos jossain Mollyyn törmäätte, niin kotiuttakaa ihmeessä, se on herkku.