Kivat kynnet menneisyydestä

Huhhei, mihin se aika on taas mennyt. En meinaa millään saada tasaisesta bloggausrytmistä kiinni, mutta yritetäänpäs taas. Ei nimittäin ainakaan ole ideoiden puutteesta kiinni…

Kuva-arkistoista löysin muutaman tosi kivan kuvan. Olin saanut puolitoista vuotta sitten (kääk, onko siitäkin jo niin kauan) kauneusbloggaajien Turkumeetistä Idunin lakan Sandsten ja töihin pyöräillessäni pysähdyin uimarannalla ottamaan lakasta ja kynsistä kuvia. Muistan silloin miettineeni, että kaikkea sitä tuleekin blogin eteen tehtyä. Ja sitten ne kuvat jäi vielä julkaisematta. Onnetonta.

IDUN-sandsten-bottle

Mutta instassa minä sentään jaoin kuvista tehdyn kollaasin. Huimat 74 viikkoa sitten kirjoitin sinne seuraavaa:

IDUN-sandsten

Enpä minä lakkauksesta muuta muistakaan. Mutta kuvia katsellessa mieleen kyllä palasi se ihana aurinkoinen aamu siellä uimarannalla. Ei ollut haitaksi näin lokakuun pimeillä loppumetreillä.

Turvakynnet

Vaikka muuta kosmetiikkaa on tullut shoppailtua kiihtyvällä tahdilla, on uusia lakkoja tullut hankittua viime aikoina hämmentävän vähän. Kuluvan vuoden aikana en ole varmaan hankkinut viittäkään uutta lakkaa. Siksipä musta laatikko, tuo testaamattomien lakkojen tyyssija, on ammottanut jo pitkään tyhjyyttään.

wheres-my-ch-ja-metallic-turq-3

Mitä sitä sitten lakkailee kynsilleen, kun saa vapaasti valita? No aika usein niitä turvalakkoja. Niitä joista tietää tykkäävänsä, joilla on helppo lakata ja joihin löytyy sopivia koristeita. Niitä joista jo etukäteen tietää, ettei voi mennä pahasti pieleen.

wheres-my-ch-ja-metallic-turq

Ei lie yllättävää, että yksi minun turvalakoistani on Essien Where’s my chauffeur. Se on turkoosi ja siinä on Essien leveä suti. Nuf said. Kahdella kerroksella saa oikein hyvän tuloksen ja siistittävää ei juurikaan jää. Päälle kerros Essien Good to go:ta, jotta pääsee pian leimaamaan.

wheres-my-ch-ja-metallic-turq-2

Leimat jälleen LeaLaC-A laatalta ja leimauslakka Dashicalta, tällä kertaa värinä Metallic Turquoise. Leimailu sujui vaivattomasti ja Essien Gel setter ei sotkenut leimoja. Mutta kamera sen sitten lopulta paljasti, että ei nämä täydelliset turvakynnet olleetkaan. Kuplia sinne oli ilmestynyt, livenä ne eivät kyllä erottuneet. Tietenkin tykkäsin näistä.

Tulipas kivat kynnet… ei hemmetti…

Aina silloin tällöin käy niin, että on kiva idea, kaikki menee putkeen lakatessa ja leimailun ylijumalat hymyilevät. Ja sitten. Aivan lopuksi, kun on levittämässä viimeistä kerrosta päällyslakkaa, kaikki leviää käsiin ja koko homma menee pilalle. Näin kävi näidenkin kynsien kanssa.

stockholm-disaster

Kynnet on lakattu jo joskus viime syksynä varmaankin, mutta eivät ole innoittaneet minua kirjoittamaan aiemmin (hah, mikäpä olisi). Pohjavärinä on OPIn Do You Have This Color in Stock-holm. Vallan kelpo violetti, joka oli helppo lakata. Leimauslakkana oli todennäköisesti jokin Dashican lakka, sillä todella vähän mitään muita olen viimeisen vuoden aikana edes käyttänyt. Kuvio on MoYou Londonin laatalta Princess 13.

stockholm-disaster-close-up

Niin, leimat siis levisivät aivan totaalisesti päällyslakkaa levittäessä. Kunpa muistaisinkin varmuudella, mitä päällyslakkaa käytin. Mutta kun en muista. Millään normaalisti käyttämälläni topperilla näin ei ole yleensä käynyt, mutta tämän lakkauksen onnistuin tuhrimaan aivan totaalisesti. Arvatkaapa harmittiko?

Pridekynnet

Koitetaanpas nyt vähän ajankohtaisempaa aihetta kuin melkein puoli vuotta vanhat roskat. Nimittäin pian kaksi viikkoa (onko näistäkin jo niin kauan kuitenkin…) sitten innostuin väsäämään itselleni pridekynnet. Ihanaiset Emma ja Sissi olivat tulossa tupatarkastukselle, joten jotain piti ränsistyneiden lakkojen tilalle taiteilla. Olin päättänyt kokeilla moni-/liukuvärileimausta ja alunperin oli suunnitelmissa pitäytyä ihan vaan punaisen, pinkin ja liilan sävyissä, mutta facen feedin täyttyessä pride-päivityksistä, sain jo pohjat lakattuani idean vaihtaa lennosta sateenkaaren sävyihin. Aika uhkarohkea idea kyllä, kun en ehkä aiemmin ole monivärileimausta edes kokeillut. Kunnolla vaan haastetta heti kärkeen siis.

pride-nails-2

Joten ei muuta kuin leimalakkalaatikkoa penkomaan. Aika hyvän suoran pridevärejä tai ainakin sinne päin sieltä löysinkin. Vain oranssi jäi uupumaan. Muuten lakat ovat Dashican leimauslakkoja, mutta oranssi on China Glazen Orange You Hot. Pohjalle olin lakannut Essien taannoista Breast Cancer awareness lakkaa; We Can Do It Pink!, joka on lähes valkoinen vaaleanvaalea pinkki. Eikös nimi ole sopivan voimaannuttava myös Pride-käyttöön? Vuonna 2010 julkaistussa lakassa on kammottavankapea suti, mutta silti sain kahdella kerroksella leimojen alle kohtuullisen tasaisen kerroksen. Kerros Essien Good to Go:ta kuivattamaan pinta leimausvalmiiksi.

pridet-stamps

Leimakuvioksi valitsin kouheroa isolta LeaLac A laatalta. Aluksi tiputtelin pisarat leimauslakkoja kuvion reunalle järjestyksessä, niin että pisarat koskettivat toisiaan. Sitten nopea vetäisy skrapalla ja nopeasti kuvio leimasimelle. Mulla taisi olla olla käytössä kirkas stampperi Born Bretty storesta. Jostain syystä kaikki värit eivät nousseet leimasimelle tai sitten eivät tarttuneet leimasimelta kynnelle. En tainnut yhdellekään kynnelle myöskään saada mahdutettua koko kirjoa värejä. Mutta ekaksi monivärileimarykäykseksi tää onnistui ihan kohtuullisesti. Ja oli ne livenä aika värikkäätkin. Kerros Essien Gel Setteriä suojasi leimausaherruksen tuloksen.

pride-nails

Ja kaiken kruunuksi muistin kuvata kynnet vasta parin päivän jälkeen, kun kärjet oli jo hiukan kuluneet ja muutama kulmakin lohjennut. Enkä edes viitsi mainita, mitä mieltä olen kuvien laadusta, mutta onpahan taas varaa parantaa. Ensi kertaan, tilulii!

Nopeat nörttikynnet

Viime viikolla eräänä iltana piti lakata kynnet kiiresti, koska edellinen lakkaus oli jo todella huonossa kunnossa ja seuraavaana päivänä halusin käsien olevan sitä edustavammat, koska työpaikan sijaan olin suuntaamassa kurssille pariksi päiväksi. Katse osui a-anglandin Iseult -lakkaan, joka on kaunis vaalea beige, vivahtaa aivan hitusen pinkkiin ja hohtaa kauniisti. Kahdella kerroksella (poikkeuksellista näin vaalealle lakalle) sai aikalailla peittävän ja tasaisen pinnan aikaan. Ensimmäinen kurssipäivä menikin vaaleilla yksivärisillä kynsillä.

iseult-ja-haltiakieli

Ekan kurssipäivän iltana jouduin olosuhteiden pakosta odottelemaan pyykkikoneen valmistumista ja sain päähäni pitkästä aikaa leimailla yksivärisille kynsilleni hieman. Mielessäni näin pergamenttimaisen kirjakäärön ruskistuneine teksteineen. Eli ei muuta kuin sopivaa tekstilaattaa etsimään. MoYoun Geek collection laatalta nro 5 löytyi hauskaa haltiatekstiä Taru sormusten herrasta -hengessä. Spot on.

iseult-ja-haltiakieli-2

Sitten vain leimailin menemään. Dashican ruskea kimalteleva leimauslakka nousi kuin unelma Creative shopin leimasimeen, suuremmin tähtäilemättä roiskin menemään ja kaikki meni hämmentävän hyvin, päällyslakallakaan en onnistunut sotkemaan leimoja. Miksei leimailun ylijumalat ole useammin näin suosiollisia. Vai liekö syynä se, että ei ollut suorituspaineita ja rallatelin vaan menemään yhtään stressaamatta. Mene ja tiedä, näistä kyllä tykkäsin, vaikka simppelit olivatkin.

Ps. Mokasin sisustussunnuntain ajastuksen kanssa, joten seuraava osa tulee vasta ensi sunnuntaina.

Ollaan ananas ja kookos

Ollaan ystäviä jookos? Hyvää Ystävänpäivää! Ja olkaa ystävällisiä ja koittakaa olla huomioimatta mun kynsinauhojen kamalan kuivaa tila näissä kuvissa (hiukan koitin niitä photarilla siistiä, ettette aivan järkyty). Asetonilla geelilakkojen liottelu ja jatkuva kumihanskojen käyttö töissä on saanut kädet aika karuun kuntoon. Monia poppakonsteja olen tässä kokeillut, mutta tila kohenee vain pikkuhiljaa, sigh.

Noniin. Tässä siis Murmiksen kontribuutio The finnish(able) Nail Art Challengeen. Ja sanomattakin varmaan selvää, että se Will You Be My Valentine? -teema tässä on kyseessä. Kokeilemattomien lakkojen kasasta kynsille valikoitui teemaan oivasti sopiva China Glazen Friends Forever, right?. Ei ihan huono tuommoiseksi lähes valkoiseksi pinkkiin taittavaksi lakaksi, mutta kyllä kolme kerrosta on syytä lakata, jos tahtoo tasaisen pinnan.

Rakkauspiikkilankaa leimasin Dashican punaisella leimauslakalla MoYou Londonin laatalta Princess 14. Lievästi ärsyttävää, että Dashicallakaan ei ole lakoilleen mitään nimiä ainakaan pulloissa. Tämäkin on semmoinen hiukan pinkkiin taittava punainen, mutta yhtään en muista, olenko aikoinaan tilannut pinkin vai punaisen. Että kumpi tämä nyt lie sitten. Tykkäsin näistä kynsistä kyllä hurjasti, harmi vaan, että alkoivat lohkeilla jo toisena päivänä.

CG-friends-forever-right-and-red-daschica-sw-Moyou-Princess14_vol2

  • Aluslakka: Essie Grow stronger
  • Värilakka: China Glaze Friends forever, right?
  • Leimauslaatta: MoYou London Princess collection 14
  • Leimauslakka: Dashica Red tai Pink?
  • Päällyslakka: Poshe

CG-friends-forever-right-and-red-daschica-sw-Moyou-Princess14

Ensi viikolla ohjelmassa olisi sitten hedelmiä harmaan sävyjä, mitähän ihmettä sitä niihin keksisi…

Toinen haastelija

Onpa hauskaa, että Papukin päätti lähteä mukaan suomalaiseen kynsihaasteeseen. Nimittäin minä olin valmistellut osallistumistani jo parisen viikkoa syynäni sama, vielä Papuakin huonompi julkaisuintoni. Vuosi sitten Californailsin haasteen sain tehtyä loppuun asti, joten eiköhän tämäkin onnistu. Ja peukut pystyyn, että saisin taas edes jonkinlaisen postausrytmin päälle kiireisestä arjesta huolimatta. Meillä on nimittäin juuri startannut omakotitalon rakennusprojekti, joten ei tarvi ihmetellä mihin valtaosan vapaa-ajastaan saa tänä vuonna kulutettua.

Mutta asiaan. Papu jo haasteen aikatulun ja aiheet laittoikin postaukseensa, mutta laitanpa minäkin tämän esiin, lempivärissäni tietysti :D.

#ablecs15Jostain syystä tämmöisiä turkoosinsävyisiä lakkoja on kertynyt minulle ihan viimeaikoinakin lisää. Ja niitä on jo varastoissani valmiiksikin. Outoa. Epäilen, että ne entiset vetävät uusia samansävyisiä puoleensa ja siksi niitä kotiutuu meille yhä lisää. Mustasta laatikosta siis muutamien turkoosien joukosta valitsin ensin Pahlishin Ghost lightsin ja sille kaveriksi essencen Grab this hypen. OIkeasti ne ei olleet ihan noin täsmälleen samansävyiset, mutta lähellä kuitenkin (They’re not alike, they’re similar, you know 😉 ). Pahlishia siis nimettömässä ja essenceä muilla kynsillä. Pullossa Pahlishin kaunis sinivioletti shimmer näkyy paremmin, kynsillä se ei oikein näkynyt kuin vasta lakkaa poistaessa. Harmi.

Keskisormeen sitten leimatapläjäytin lehtiä ( vai ehkä sulkia?) MoYou Londonin Tropical 05 laatalta essencen Viva Brazil -kokoelman Cool azulilla. Ei ehkä paras mahdollinen leimauslakka, sillä se on koostumukseltaan aika ohut, lähes jelly. Kuvia jouduin editoimaan aika paljon, lähinnä siksi, että rasvaamisesta ja öljyämisestä huolimatta, kynsinauhat ovat aika karussa kunnossa ja lähes hilseilevät kuivuuttaan. Nam.

grab-this-hype-and-ghost-lights-wMoyou-tropical05

  • Aluslakka: Essie Grow stronger
  • Värilakat: essence Grab this hype ja Pahlish Ghost lights
  • Leimauslaatta: MoYou London Tropical collection 05
  • Leimauslakka: essence Cool azul
  • Päällyslakka: Poshe

Tässäpä vielä toinen kuva ja kuten huomaatte, Instagramiin valmiina 🙂

grab-this-hype-and-ghost-lights-wMoyou-tropical05_vol2

Kukas huomasi, että olen luopunut geelikynsistä? Kynnet kasvavat tällä hetkellä niin hirmuista vauhtia, että parin viikon välein tehtävä huolto ei enää innostanut. Niinpä viilailin geelit pois ja olen kuukauden verran pitänyt geelilakkoja heiveröisten ja ohuiden kynsieni suojana. Näiden lakkojen alla ei ole enää geelilakkaakaan, siksi aika lyhyet malliltaan. Kynnet ovat vielä heikot ja pehmeät kärjistään, mutta kyllä tämä tästä. Harmittaa vain, että lakat kestävät siisteinä korkeintaan kaksi päivää. Etenkin kun olin tottunut siihen, että geelien päältä lakat eivät lähteneet kuin kärjistä hiljalleen kulumaan. Vaan hiljaa hyvä tulee, parin kuukauden kuluttua on varmaan taas hiukan pituuttakin kynsissä.