Elämäni eka blogimiitti

Mieleni rohkaisin ja ilmoittautumisnappia väijyin. Kyllä kannatti. Shiny, Sinikilpikonna, Sissi ja Suvi olivat järkänneet viikko sitten niin kivan miitin, että ei mitään rajaa. Oli aivan ihanata. Ja koska melkein kaikki muut osallistujat ovat jo miitistä postanneet ja minäkin lainaan Sinikilpikonnan hienoja kuvia (Kiitos!), tää saattaa olla kertausta usealle lukijalle. Mutta eipä se mitään, sillä kaikkihan tietävät että ”repetitio mater de studiorum est” ja järjestäjiä ei voi koskaan liiaksi kiittää ja suitsuttaa. Tavattoman mukavaa, että jotkut jaksaa ja viitsii nähdä vaivaa, niin että tämmöinen tavallinen tallaaja pääsee valmiiseen pöytään jutustamaan rakkaasta harrastuksesta ja ihan naamakkain tapaamaan samanhenkisiä ihmisiä. Eli tuhannesti kiitoksia järjestäjille!

Viime perjantaina siis mietin pääni puhki, mitä kynsille värkkäisin miittiä varten. Jostain mieleeni muistui ehkä vuosi sitten ihastelemani Tartofraisesin kirsikankukkakynnet ja niistä päätin väsätä oman versioni. Pohjalle ensin Orlyn Boho Bonnetia. Olin henkisesti varautunut kolmeen kerrokseen, joten BB yllätti positiivisesti, sillä kaksi riitti kyllä etenkin koristelujen alle. Jos ihan supertasaisen olisi halunnut, olisi ehkä pitänyt vetää kolmaskin kerros. Poshea päälle ja kotvan odottelu, ennenkuin akryylivärillä taiteilin oksia. Mikään tämän monimutkaisempi kuvio ei mulla ainakaan vielä onnistu, mutta ihanhan näistä tuli oksien näköisiä. Sitten pilkkutikulla ensin Gina Tricotin Candy Pinkiä terälehdiksi ja keskustoihin vielä OPIn I’m all earsia. Ja kaiken päälle vielä kerros Essencen Better Than Gela Nails -päällyslakkaa. Ei ehkä maailman omaperäisin idea, mutta minä oli varsin tyytyväinen lopputulokseen.

Orly-boho-bonnet-sakura

Lauantaina 25.5. suuntasin sitten askeleeni kohti Hakaniemeä sydän jännityksestä pamppaillen. Järjestelytoimikunnan lisäksi paikalle tiensä löysi 11 blogistia itseni mukaanlukien. Mukana hääri myös kaksi Lottaa Trade Trackerista, joka oli illan pääsponssi.

Ensin nautiskeltiin tervetuliaismaljat ja siitä suunnattiin nauttimaan notkuvien tarjoilupöytien antimista. Trade Tracker tarjosi juomat (Fresitaa), järjestelytoimikunta oli tehnyt salaatteja ja pikkusuolaisia sekä kuppikakkuja ja Kakku ja Leipä Keisari tarjosi alkuun ihania leipiä ja jälkkäriksi kakkuja. Etenkin mahtavaa Jyvävuokaleipää pitää joskus hankkia kotiinkin. Slurps ja nam.


slurpsnam

Ruokailun lomassa annoin itsestäni yli-innokkaan kuvan, koska olin roudannut mukaani lakkatikkuni ja esittelin kokoelmaani niiden avulla. Että kiitti vaan Emma ja Papu, tällä kertaa mä olin ainoa, jolla oli tikut mukana enkä ainoa ilman niinkuin meidän tapaamisessamme taannoin. Keskustelu sorisi iloisena ja naurunkikatustakin kuului.

Aikamme kupuja täytettyämme vierimme toiseen huoneeseen höpisemään ja sitten koittikin Arvonnan  aika. Kaikki voittivat jotain ja sehän on aina mukavaa. Arvontapalkintoja olivat lahjoittaneet Love It! – kosmetiikan verkkokauppa, NailCity, Adenina, Hyvinvoinnin Tavaratalo, CityShoppari, Kynsikauppa.com sekä Lush. Itse voitin arvonnasta ihanan Zoyan London Pixie Dustin. Mulla ei ennestään ollut vielä ainuttakaan ”hiekkalakkaa”, joten siksi etenkin toi oli kiva voitto. Ja lakka on tosi ihana, ehkä muutaman muunkin pixie dustin voisin hankkia… Kuvassa etualalla näkyvät Zoyan kevätkokoelman  lakat oli lahjoittanut NailCity ja niistä sai jokainen osallistuja napata yhden itselleen lahjakassien jaon yhteydessä. Siinä taaempana ja seuraavassa kuvassa sitten samasta paikasta tullut mun voittama Zoya London.

miitin-arvontapalkintoja-ja-zoyalahjat

zoya-london-puteli

Ja lahjakasseista ilmestyi vaikka mitä ihanaa:

miittipussi

  • Elleltä meikkipussukka ja vyö
  • Mimaxilta Vetskari-decalit, China Glazen hologrammilakka (nää taisi olla melkein kaikilla eri, minulle sattui Don’t be a Luna-tic) ja kynä
  • L’Oréalilta Essien lakka, mulle osui muutamasta vaihtoehdosta mehevänpunainen Fifth Avenue
  • NailCityltä Zoya esitteitä (mm. tuommoinen vihkonen, jossa on pallerot kaikista Zoyan väreistä) ja sitten Zoya Blu, joka kyynärpäätaktiikalla lähes tuli haettua sieltä esittelytelineestä
  • sekä Hyvinvoinnin Tavaratalosta Sante käsivoide sekä henkilökohtainen ale-koodi.

Koitan muistaa jatkossa mainita, jos tuotteet on saatu, kun niistä bloggailen. Vielä se ei varmastikaan pitäisi olla vaikeaa muistaa, nämä nimittäin ovat ihka ensimmäiset pr-mielessä minulle tulleet lakat ja tavarat kynsiharrastuksen saralla. Huisia ;).

Sitten päätettiin pitää pientä kirpparia. Itse olin roudannut mukaan muutaman lakan ja ison nipun ylimääräisiä decaleita ja leimailulaattoja. Kivasti kasa vajenikin ja muutaman lakan saatoin itsekin hankkia… Kaksi neljästä tuli kuitenkin vaihdettua. Mutta kokoelma siis kasvoi illan aikana kuudella lakalla, kun lahjat ja arvontavoitotkin laskettiin mukaan
mittikirppishankinnat

Zoya Barbie (vaihdoin), Barry M Aqua Glitter (ostin), Essie Bikini So Teeny (ostin), China Glaze Orange You Hot? (vaihdoin, kun mulla ei vielä ollut ainuttakaan oranssia tai keltaista).

Hurjan nopsaan meni ilta, mutta ennenkuin ekat osallistujat poistuivat, muistettiin vielä ottaa yhteiskuva kynsistä. Huomatkaa söpö sydämenmuotoinen asettelu :D.

 photo IMG_2008_zps7eb5dfa2.jpg

Vielä kerran kiitos järjestäjille ja kaikille sponsoreille. Minulla oli tosi mukavaa ja jos tilaisuus toistuisi, tahtoisin taatusti jälleen mukaan.

 photo sponsorikuva_zps065daf2d.jpg

Jos jaksoit tänne asti lukea niin kymmenen pistettä ja papukaijamerkki sekä pieni yllätys. Kommentin jättäneiden kesken arvon tuon saamani  MiMaxin lahjoittaman China Glaze Don’t be a luna-tic lakan. Älä siis unohda sähköpostiosoitettasi sille varatusta kentästä. Good luck :).

Ihastusta ensi sipaisulla

Omat kynnet on edelleen niin kamalat, että päädyin jo tilaamaan Cesarsilta uutta rakennegeeliä ja pian väsään taas geelit tippien kanssa itselleni. Kynnet lohkeilee pituussuunnassa koko ajan ja silkkipaikat ei pysy. Ei siis paljon ole inspannut lakkailla, mutta pian pian taas. (Kiitos muuten Cesarsille supernopeasta toimituksesta, sunnuntai-iltana tein tilauksen ja tiistaina iltapäivällä oliMatkahuollon lähelle-paketti noudettavissa. Mahtavaa.) Uusi suunnitelma geeleistä eroonpääsyyn on kasvattaa geelit pois hiljalleen, mutta se on sitten sen ajan murhe, enköhän mä taas jonkin aikaa jaksa pitää niitä.

Mutta onneksi uusien kynsien puutteesta huolimatta varastoista löytyi vielä Mereneid-ranskiksien päälle tehdyt kynnet julkaistaviksi. Näissä on ihan ensimmäisenä pari kerrosta essencen let’s get lostia. Ihana väri, loistavan pigmenttinen, lähes yksi kerros olisi riittänyt. ja minä tykkään essencen colour&go-pullojen siveltimestä kovasti. Oli ihan nautinto lakata. Eli ihastuin ikihyviksi tähän lakkaan. Nam.

Koristukseksi päädyin tippiteippien avulla lisäämään kärkiin essencen miss universea. Se ei peittänyt yhtä hyvin kuin let’s get lost, mutta kaunis sekin on. Tumma jellypohja, jossa sinivihreää/violettia shimmeriä. Ja kun mulla kerran noita niittejäkin on, niin asettelin niitä sitten siihen rajalle. Kauhea dilemma oli, että iskenkö joka kynteen saman määrän niittejä vai leveämpiin enemmän… Päädyin sitten yrittämään pitää niittien välimatkat edes lähes yhtäläisinä eikä sekään onnistunut. Meh.  Päälle sitten taas Poshen pikakuivattavaa, joka alkaa sekin olla jo aika jellyä.

Kuvaaminen ei sitten mennyt ihan kuin Stömsössä taas. Kuvat on otettu auringossa ja lakkojen todellinen sävy on varmaan jotain noiden väliltä. Miss universestä on pullostakin kuva, jotta näkisitte, miten ihanasti siinä on sävyjä. Ja kuplat ei kyllä livenä erottuneet, kamera tuo esiin pienetkin virheet kyllä.

essence128lets-get-lost-147-studs2-
essence128lets-get-lost-147-studs-
essence-147-miss-universe

Ei taas onnistunut toteutus niinkuin suunnittelin, mutta edes sinnepäin. Kovasti tosiaan himottaisi tehdä vaikka minkälaisia kynsiä, mutta en edes viitsi ajatella lakkaavani näitä lohkeilleita nysiä, joten kotva vielä menee. Jospa ensi viikolla ehtisin geelailemaan.

Kokeilussa Mereneidin geelit

Mulla on ollut pitkänajan tavoitteena päästä eroon geelikynsistä siten, että kynnet olisivat koko ajan ”edustuskuntoiset”. Siksi päädyin tilaamaan Mereneidiltä Kwick Soak off -geelejä, joiden poistamisen asetonissa liottamalla arvelin olevan omille kynsille viilamista hellävaraisempaa (Näiden tilaamisesta ei ole kovin kauaa, mutta tilaamani versiot ovat näköjään postuneet jo valkoimasta). Näiden geelien mainostettiin olevan erityisen joustavia ja siksi hyvin kestäviä kynnellä. Aikaisemmin mulla on ollut Cesarsin geelejä, joista olen kyllä kovasti tykännyt, mutta niitä en ole liottamalla onnistunut poistamaan. Ja kun minä olen aika onneton viilaamisessa, se koituu geelien rippeitä poistaessa aina aika lailla alla olevan oman kynnen totaaliseksi turmioksi. Tavoite oli siis kasvattaa oma kynsi nättiin mittaan geelien suojassa.

Omat kynnet olivat hirmuisen lyhyet alkaessani väkertämään ekoja Merenid soak off -geelejä itselleni. Liimailin kaikkiin kynsiin eBaysta tilatut ranskistipit ja sitten geelit niihin päälle. Nämä olivat kolmivaihegeelit eli ensin alusgeeli, sitten rakennegeeli ja päälle vielä päällysgeeli. Kaikki geelit olivat varsin liruja ja etenkin rakennegeelissä se oli huono juttu, sillä kauniin c-kaaren tekeminen oli todella hankalaa. Tuntikaupalla näitä vapaapäivänäni väkersin ja lopulta tulos oli omasta mielestäni ihan kohtuullisen onnistunut, vaikka jouduinkin ranskistipit liimaamaan pitkälti kynsipedin puolelle.

mereneid-ranskis

Muutaman päivän ihastelin aikaansaannostani ihan tämmöisenään, mutta sitten piti jo saada väriä kynsille. Siinä vaiheessa muutamasta kynnestä oli tippi alkanut reunasta hiukan irrota, mutta en antanut sen menoa häiritä. Jonkin ajan kuluttua lakkausta poistaessani huomasin, että aika moni tipeistä repsotti. Samoin tipit olivat murtuneet kaistoiksi pituussuunnassa ja todella joustava geeli ei yksinään siinä päällä kestänyt vaan monesta kynnestä irtosi kärjestä sektoreita. Kyllä otti pannuun. Pistin uusien ranskistippien syyksi, koska Cesarsin geelien kanssa ei vastaavaa ongelmaa ollut esiintynyt.

Niinpä sitten liottelin kynsiä asetonihauteessa, jotta saisin tehtyä alusta asti uudet kynnet aiemminkin hyvin toimineilla tipeillä. Ja arvatkaapa vaan liukenikovatko geelit? Eivätpä juuri. Tipit ja niiden kiinnittämissen käytetty liima kyllä liukenivat, samoin geelit jonkin verran, mutta aikalailla jouduin metallisella kynsinauhatyökalulla raastamaan geelejä irti. Ei varmaan tykänneet omat kynnet hyvää siitäkään.

Uudet kynnet tein osittain tipeillä ja osittain muoteilla. Tällä kertaa sujui jo huomattavasti ekaa kertaa nopeammin.Tein kynsistä myös edelliskertaa lyhyemmät, jotta ne kestäisivät paremmin. Muotilla tehdyt kynnet eivät kumminkaan kestäneet kuin muutaman päivän. Oman kynnen ylittävät osuudet taipuivat sinne tänne ja irtosivat melkein itsestään. Ja ekaa lakkausta kynsiltä poistaessani oli taas hurja pettymys. Tipit olivat murtuneet pituussuuntaisiin paloihin aivan samalla lailla kuin ranskitipitkin ja monessa kynnessä oli geelikin jo murtunut samoista kohdin. Saatoinpa päästää muutaman ärräpäänkin. Koitin viilata kaikki kynnet tosi lyhyiksi, jotta ei tarvisi alkaa poistamaan geelejä. En lakannut uusia lakkoja päälle, vaan katsastelin muutaman päivän, kuinka ne kestäisivät lyhyinä. Arvaattekin varmaan, että eivät kestäneet. Ilmeisesti geeli on niin joustavaa, ettei tue lainakaan tippiä ja siksi tippi lohkeilee ja pääsee irtoamaan kynneltä.

Eipä sitten muuta kuin viilaamaan geelejä pois niistä kynsistä, joissa lohkemat menivät oman kynnen puolelle asti. Jonkin verran viilasin ja sitten jälleen liotin. Ja liotin. Ja liotin. Lopulta taas raastoin loput geelit irti puoliväkisin. Ja arvatkaapa ovatko kynnet nyt hyvässä kunnossa? Juu eivät ole. Ne ovat lyhyet, ohuet, halkeilevat pitkittäin ja muutenkin kaikin puolin kamalat. Vaan enpä voi uusia kauniita geelejä juuri nyt laittaa, sillä Mereneidin soak off-geelit eivät mitä ilmeisimmin sovellu tippien päälle tai kynnen pidentämiseen muoteilla lainkaan. Oman kynnen geelaamiseen ne saattaisivat soveltua, vaan enpä viitsi näitä nysäkkeitä alkaa geelaamaan. Melkeinpä voisin noilla geeleillä viskata vesilintua, vaan eivät taitaisi ornitologit siitä perustaa.

Muutamaan kynteen tein nyt sitten pitkälle kynsipetiin ulottuvan pituussuuntaisen halkeaman tueksi paikan vanhoilla kunnon silkki/Orly nail repair powder -metodeilla ja päätin, että on se lakka ehkä kaunistus rumillakin kynsillä. Ja jospa lakat myös suojaisivat kynttä ja joskus saisin näistä taas edustuskelpoiset ilman rakenneväkertelyjä. Nyt ei nimittäin vähään aikaan huvita laittaa geelejä. Ankio-kynsille päätyi vaalea ja lyhyyttä ei niin kovin korostava Essence Ballerina’s charm, joka oli oikein hyvinkäyttäytyvä lakka, vaikka minejä lakatessani tuntuikin kuin olisi ollut ekaa kertaa pappia kyydissä. Ja ihan water decalitkin jaksoin väsätä, vaikka jokainen katse näihin kynsiin meinaa ahdistaa. Nyyhk.

essence-ballerinas-charm

  • Aluslakka: Essie Grow Richer
  • Värilakka: Essence Ballerina’s charm
  • Water decalit eBaysta
  • Päällyslakka: Poshe

Abstraktiota

Musta laatikko ei vaan ota tyhjentyäkseen, joten oli pakko ottaa järeät keinot käyttöön ;). Ja oikeasti tämä abstrakti malli, jossa vain suditaan summamutikassa oli ollut mielessäni siitä asti, kun näin sellaisen Chalkboard Nails -blogissa. Ja viimeinkin sain aikaiseksi toteuttaa kynnet sen idean mukaan. Tähän helposti toteutettavaan manikyyriin valitsin OPI You Only Live Twicen, Zoya Carlyn ja a-england Dorian Grayn mustasta laatikosta eli kokeilemattomien lakkojen viidakosta. Tasapaino vaati minun silmiini hiukan sinistä ja vaaleaakin mukaan, joten mukaan pääsivät myös Color Clubin Luminice-cent ja Orlyn Sweet Peacock.

Ei näistä taaskaan ihan esikuvansa vertaiset tullut, mutta tykkäsin kumminkin näistä kovasti. Vaikka aluksi olin hiukan, että jaa-a. Ekassa kuvassa näkyy hyvin kuviontia, mutta sävyt ovat paremmin kohdallaan toisessa otoksessa. Jälkikäteen voisi sanoa, että kannattaisi valita paremmin yhtäläisesti peittäviä lakkoja. Minä nimittäin vetelin läntit paljaalle kynnelle ilman koko kynnen peittävää lakkakerrosta ja niinpä muutaman lakan kohdalla kynsi hiukan paistoi läpi, mutta ei sitä ilman tarkkaa pälyilyä huomannut. Läpikuultavimpia kohtia kynsillä oli OPIN You Only Live Twicen ja Color Clubin Luminice-centin alueella. Päällyslakka oli muuten tässäkin taas tuttu ja turvallinen Poshe, jota tykkään käyttää Sechen sijaan, koska olen lievästi herkistynyt tolueenille.

brush-stroke
brush-stroke2

Ja tällä kertaa koitin ottaa oikein kuvan käytetyistä lakoistakin! Sitä voisi kyllä harjoitella ja kaivaa vaikka sen kuvausteltan käyttöön siihen hommaan :D.
brush-stroke-lakat

Tätä tyyliä tulee taatusti kokeiltua toistekin, kunhan vaan taas jaksan miettiä toisiinsa sointuvia lakkoja. Jotekin en osaa ajatella tekeväni tällaista abtraktia sutimista cremeillä, mutta ehkä se kannattaisi. Tulos oli mielestäni jopa aika näyttävä ja hyvin helpolla. Me likes a lot.

Angel Eyes

Kukas se väittikään, ettei niin glittereistä perusta… Silti laatikkooni oli löytänyt tiensä tämmöinen ihanuus Orlyn Holiday-kokoelmasta. Orly Angel Eyes, sininen glitterihanuus. Kirkkaassa pohjassa melko tiiviisti sinistä dustia ja isompia hologrammisia glittereitä. Oli kuulkaas aurinkoisten päivien tuijottelulakka. Jälkikäteen ajatellen olisi kyllä pitänyt lakata alle jotain, sillä kolme vai neljä kerrosta lakkasin ja silti lakkaus oli paikoin läpinäkyvä. Note to self siis: seuraavalla kerralla peittävä lakka tämän glitterin alle.

Orly-Angel-Eyes

En lakannut tälle edes päällyslakkaa, kun mulla on ollut vaikea saada glittereitä kunnolla kuvattua sen kanssa, mutta ei pinta silti ollut kovin epätasainen. Ja kuvaaminen oli edelleen aika hankalaa, mutta ehkä onnistyui hiukan paremmin kuin China Glazen glittereiden kuvaus jokin aika sitten. Eipä siitä sitten sen enempää, ihan kiva lakka ja jää kokoelmaan.

Tilannetiedotus kirppiksen osalta: kerään parhaillaan kaikkia myytäviä kamoja kasaan, jotta muistan varmasti kuvata kaikki. Tavaraa on kertynyt jo iso korillinen, joten kuvaaminen tullee olemaan melkoinen rupeama. Malttia, kyllä se sieltä tulee.

Kylmää villaa

Kivan harmaan etsiminen jatkuu. Essien Merino cool ei ole siinä kisassa ollenkaan huono ehdokas, vaikka taittaakin hippusen liilaan päin. Näiden kynsien tekemisestä on jo aikaa, mutta muistaakseni lakka levittyi kohtuullisesti, vaikka en muista pitikö sitä levittää kaksi vai kolme kerrosta geelien päälle taisaisen tuloksen saadakseni. Ei se sellaisenaan suuremmin sykäyttänyt, mutta ei myöskään tuonut samanlaista vastenmielisyyden tunnetta kuin Catricen ”betoni” edellisessä postauksessani.

Ja sitten kun leimailut teki Color Clubin punertavalla Foil me once:ella, Merino coolin violettiin kallellaan olo lisääntyi entisestään. Tuli taas vähän kaukaa kauniit kynnet, kun leimat meni sinne tänne. Vaikka tykkäänkin XL-stamperista kovin, on sen kanssa oltava tarkkana. Jos ei sitä paina suoraan kynnelle, kuviot tuppaavat venymään. Niin kävi taas tälläkin kertaa. Keskisormen leima on sama kuin etusormessa ja pikkurillissä, vaikka ei heti uskoisi. Kummatkin kuviot ovat DRK A -laatalta.

Oli taas sarjassamme ”olipa vaikea kuvata” nämä kynnet. Ekassa kuvassa on väri paremmin kohdallaan ja toista olen käsitellyt sen verran paljon, että leimauskuviot erottuu edes jotenkin.

merino-cool-con-foil-me-once-väri

merino-cool-con-foil-me-once-Kuvio

Leimailua voisikin taas jossain vaiheessa harjoittaa. Ja niitä montaa muutakin tekniikkaa, jotka on kirjattu ylös inspiraatiolistaan… Ja älkäähän huoliko, kyllä se kirpparikin on tulossa, mutta vapaa-aikaa myyntiartikkelien kunnolliseen kuvaamiseen ei ole vielä oikein vaan löytynyt. Ennakkoilmo kirpparista tulee sitten vähintään pari päivää etukäteen.

Harmaa ei hurmaa

Hohhoijaa. Arvatkaa ottaako pannuun, kun on kivat pääsiäiskynnet suunnitteilla, lakatkin valittuna valmiiksi ja sitten monta kynttä ottaa osumaa, sekä itse että esikko aloittaa kauhian räkätaudin niin etten jaksa edes vilkaista viilojen ja geelien suuntaan korjatakseni kynnet ja hups sitten pääsiäinen onkin ohi… No vähän. Onpa suunnitelmat valmiina ensi vuodeksi. Pääsisäinen on siis vietetty lakkoja vailla ja osittain katkenneissa geeleissä, supersievää. Mutta se hyvä puoli huollon odottelusta oli, että eilen posti ehti tuomaan ranskistipit. Jospa tänään jaksaisi väkertää niiden innoittamina uudet kynnet.

Muutama tovi sitten kynsille pääsi Catricen London’s Weather Forecast. Olin tilannut sen sieltä Beuty Cosmeticsista. Jotenkin silloin swatcheja tutkiessani oletin harmaan olevan vaaleampi ja oli minulla käsitys jostain shimmeristäkin. Todellisuus oli betoninharmaa creme. Tai oli siinä ehkä ihan aavistus kimaltavaa, mutta ei se kynsiltäni erottunut. Voi ankeus. Ei tämä nyt oikein hurmannut.

londons-weather-fc

No mitä silloin voi tehdä? Voisi tietysti koristella pirteillä väreillä. Tai voisi postaa lakat kokonaan ja vaihtaa miellyttävämpään. Mutta kello tikkasi taas jo lähempänä puolta yötä, joten suurellisiin virityksiin en jaksanut ryhtyä. Sitten muistin laivareissulta kotiuttamani Butter London Knackered -lakan. Sitä pari kerrosta betonin päälle, niin eiköhän kelpaa. Jo vain. Kimallusta: Check. Multicromea: Check.

knackered1

knackered2

Sori kuivat kynsinauhat. Butter Londonin Knackered pelasti kyllä tämän lakkauksen. Harmaa hohti läpi jonkin verran ja aiheutti sen, että Knackered näytti pääosin vihertävänharmaalta ja kimaltelevalta kuten ekassa kuvassa, mutta kyllä se värien kirjo sieltä erottui, etenkin luonnossa. Kameran kanssa sitä sai kaivaa jonkin verran. Nyt mietityttää, mitä lakkaisin Knackeredin alle seuraavalla kerralla. Nam.

Bling bling Aurora

Oi miten ihana onkaan Zoyan talvikokoelman hologlitterjellyherkku Aurora. Vaati tosin kolme kerrosta peittävään ja tasaiseen tulokseen geelien päällä, mutta silti ihana. Tämä oli taas niitä lakkoja, joita ei olisi tehnyt mieli millään koristeilla peittää. Pari päivää nautiskelinkin semmoisenaan näistä kimalluksista.

Sitten sain mahtiajatuksen testailla ihan ekaa kertaa teippikoristelua edes yhteen kynteen. Niinpä sitten taiteilin koristeteippiä sinne tänne kynnelle. Ei muuten ollut ihan helpoimmasta päästä askartelua. Kaikki kunnia vaan niille, jotka saa teipit menemään hyvin ja haluttuun suuntaan helpolla. Valitsin superpeittävän a-englandin Princess Tearsin teippien päälle lakattavaksi, kun ajattelin, että sehän on samantyyppinen hologlitter kuin Aurorakin. No eipä ollut. Tässä vaiheessa alkoi ihan tosissaan harmittamaan, etten aikoinaan tilannut Stormia samalla kuin Auroran. Teipit poistettuani varmistui mitä jo epäilin teippejä laittaessani, käyttämäni teipin leveys vaihtelee. Sekin vielä.

aurora-ja-teipit

Pilasin siis kauniin lakan tuherruksillani. No, olipahan syytä taas vaihtaa lakkoja, geelien päällä kun lakat pysyy melkein tylsistyttävän pitkään kulumatta ja lohkeamatta. Aurora on muuten sellainen autoilijan kauhu -lakka. Koko ajan tahtoisi vaan ihastella säihkettä ja sillonhan jää muun liikenteen seuraaminen vähän paitsioon.

Tähän asti mun ”musta laatikko” on ollut vain lista excelissä, mutta nyt poimin laatikoistaan kaikki kokeilemattomat lakat yhteen kasaan inspiroimaan tulevia lakkauksia. Vähän tylsää kyllä, kun koko ajan on noita testaamattomia, niin ei tule lakattua niillä vanhoilla ihanuuksilla tarpeeksi usein. Kyllä minä vielä…

Mustikka π sinitaivaalla

Monelta meni varmaan ohi viime viikolla semmoinenkin merkittävä päivä, kuin piin päivä (14/3). Niin vähän minultakin, mutta sen jälkimainingeissa lakkasin kynsilleni kuitenniin  lilaquerin blueberry pi:tä, josta joskus aiemmin saatoin jo mainitakin. Se näytti mustan päälle tikutettuna mahtavalta, sinistä ja iridescentiä kimmellystä vaikka muille jakaa. Tässä kuva tikulta, koittakaa olla välittämättä päällyslakan kuplista ja sameutumista (sen siitä saa, kun kaikkia jämiä käyttää tikkujen päällystämiseen).

blueberry-pi

No minä en kuitenkaan tahtonut tällä kertaa kovin tummia kynsiä ja ajattelin, että näyttäähän se varmaan vaaleammankin sinisen päällä kivalta… Ensin siis kaksi kerrosta juuri saapunutta OPIn No Room for the Blues -lakkaa, joka on kaunis kirkas taivaansininen. Kyllä lakkaus livenä oli taas huomattavasti kauniimpi kuin kuvassa, jossa kaikki kimmellys on kadonnut ja glitterit näyttää lähinnä sairaan vihreiltä. Ja jotenkin lakka sai koko No Room for the Bluesin näyttämään turkoosimmalta kuin onkaan. Mutta livenäkin sinisyys hävisi vaikka kimalsi hyvin. Glitterit ei siis oikeasti ole sinisiä, kuten pullostakin näkyy. Oli vaan päässyt jo unohtumaan. Vaatii siis parhaaseen edustavuuteen tummahkon pohjan tuo lilaquerin blueberry pi.

No-room-4-blues-et-blueberry-pi
No-room-4-blues-et-blueberry-pi-shine

Ekan No Room for the Bluesin ostin liian halvalla Ebaysta, juuri sieltä honkkaripaikasta, josta Facebookin Kynsikoristeryhmässä on pitkä ketju. Feikiksihän lakka lopulta osoittautui, ja minä en välttämäti tahdo halua käyttää feikkejä, joten tilasin uuden jenkeistä vähän kalliimmalla. Tässä on kumpaakin kaksi kerrosta tikulla ja päällyslakka päällä. Vasemmalla on aito NRftB ja oikealla feikki. Värit on aika lähellä, mutta feikki lähti liukumaan päällyslakan alla eikä muutenkaan ollut yhtä hyvin käyttäytyvä kuin aito. Ei epäilystäkään kumpaa haluan käyttää jatkossa.

NRftB-real-vs-fake

OPIn You Don’t Know Jaques!:in hankin samasta feikkipaikasta. Siinä oli jopa todella merkittävä sävyero aidon (vasemmalla) ja feikin (oikealla) välillä. Pahoittelen pölyä ja feikin haljennutta tikkua. Mulla on kaksi muutakin feikkiä (Diva of Geneva ja Berlin There Done That), mutta niille ei ole aitoja verrokkeja. Nyt sitten pohdin mitä noille feikeille tekisin, kun ei tosiaan tee mieli niitä käyttää.

YDKJ-real-vs-fake

Olen muuten karsinut kokoelmaani rajulla kädellä. Vielä kun saisin aikaiseksi kuvata lakat ja muut myyntiin tulevat romppeet, niin saisin kirpparin pystyyn. Vai pitäiskö mieluummin laittaa kaikki myyntiin kynsikoristekirpparille facebookkiin? Mitä olette mieltä?

essence-höyrähdys

On se vaan niin suuri vääryys, ettei Suomessa myydä essencen lakkoja. Eikä Catricea. Pullokoko on toki aika pieni etenkin essencessä, mutta hinta on ihanan halpa ja sivellin aivan mahtava. Ja kun lakkoja on kokoelmassa pitkälti toista sataa, pienempikin puteli riittää jotain väriä. Ensimmäiset essenceni hankin muiden blogaajien esimerkin innoittamana sieltä bulgarialaisesta nettiputkasta, joka sittemmin on saavuttanut kyseenalaista mainetta huonosti pakattuine ja puuttuvine tuotteineen. Oman pakettini aikoinaan sain ongelmitta, mutta nyt en enää Beauty Cosmeticia uskalla varauksetta suositella kenellekään.

Mutta siis: aiemminkin olin essencen sävyjä ihaillut ja talven kokoelmasta kaksi sävyä houkuttivat etenkin, Life is a Freeride ja Goofy Blue nimittäin. Mutta eihän niitä sieltä nettikaupasta saanut. Panin toivoni Berliininreissuun, sieltä varmaan bongaisin ne kaksi lakkaa. No enpä löytänyt. Kyseinen kokoelma oli jo menneen talven lumia niinsanotusti, joten tuonne ne jäivät haaveilulistalle roikkumaan varmaan ikuisiksi ajoiksi, jollen niitä sieltä jossain vaiheessa pois siivoa.

Mutta tämän pitkähkön johdannon jälkeen lie syytä esitellä ensimmäinen kynsilleni asti päässyt essence. Tämä taitaa olla sieltä nettikaupasta peräisin… Ihana ihana Oh My Glitter!. Kaunis violetti sävy ja runsaasti punakuparista/hiukan hologrammista kimalletta, joka erottui jopa kynsilläkin. Nam. Pari päivää mietin, millä nämä koristelisin, mutta en keksinyt mitään järkeväätai sopivaa vaan ihailin vain kimalletta. Menköön siis sellaisenaan.

essence-oh-my-glitter

Berliinistä ei muuten tarttunut mukaan kuin viisi lakkaa, essenceä ja Catricea kaikki. Nyt jälkeenpäin ihmetyttää ja hiukan harmittaa, ettei tullut sorruttua enempään, Essietäkin olisi ollut tarjolla Suomea edullisemmin nimittäin. No, kaikkea ei voi parissa päivässä ehtiä, kun muutakin piti tehdä shoppailun ohella. Jälkiviisaana voisi sanoa, että olisi pitänyt valmistautua paremmin, että olisi tiennyt, mihin kannattaa suunnata ostoksille.