Kategoria: Kynnet

Raksujuttuja

Murmis4 kommenttia

Yksi syy Murmiksen viimeaikaisten postausten vähyyteen on innostuminen rakennekynsien teosta tosissaan (ei sillä etteikö julkaisemattomia lakkauksia olisi edelleen joitamia jonossa). Mutta siis olen tehnyt koristeltuja geelikynsiä pelkkien lakkausalustojen ohella, joten olen viihtynyt pitkiäkin aikoja ilman lakkoja geelilookissa. Olen innostunut jopa siinä määrin, että olen menossa reilun viikon kuluttua ma-ke Tallinnaan kurssille opettelemaan paremmaksi geelikynsienlaittajaksi. Jos joku muuten pystyisi lähtemään malliksi, vielä olisi paikka vapaana. Halukkuudesta lähteä mukaan voi ilmoittaa spostilla.

Tässä muutamia geelikynsiä, joita olen kesän aikana väsännyt. Eivät ne täydellisiä ole, mutta kehitystä alkuaikoihin on jo kumminkin havaittavissa :).

Ekana kesäiset blingblig-kynnet. Näissä on kärjissä Mimaxilta hankittua glitteriä, jossa oli jopa pyöreitä glittereitä mukana. Harmi vaan, että laitoin sitä liian paksulti ja kaikki glitteri ei ollut kunnolla kiinni geelissä ja kärjet alkoivat lohkeilla aika pian. Mutta kyllä kuulkaas kimmelsivät auringossa hienosti. (ja juu, geelien alla mulla ei ole glitteraversiota 😉 )

blingbling1

Nämä kynnet olivat vielä pari päivää sitten ajankohtaiset. Hankin Mosaicin geelimaaleja ja uskaltauduin kokeilemaan vapaalla kädellä maalattuja ranskiksia. Raja on vielä vähän horjuva ja muutakin kehitettävää löytyy, mutta olin kyllä melko tyytyväinen näihin. Tuli todettua, että kunnon välineillä kaikki on helpompaa. Hankin nimittäin uusia siveltimiä Viis:iltä samalla, kun tilasin noita geelimaaleja ja voi pojat, mikä ero niissä oli eBayn halpissiveltimiin. Kyllä vaan oli kiva tehdä hyvillä siveltimillä. Pätisiköhän sama one stroke -juttuihin…
I-vapaan-kaden-ranskis-Panorama1

Ja sitten ekat kokeilut geelimaaleilla. En muistanut kuvata näitä tuoreeltaan, joten kuva on otettu vasta juuri ennen seuraavaa huoltoa. Nämä ovat siis reilu kaksi viikkoa vanhat ja näillä on mökkeilty, tehty risusavottaa, siivottu ja vaikka mitä. Muutama lohkeama oli tullut etenkin kynsien kulmiin ja yksi tai kaksi kynttä taisi katketakin, mutta aika hyvin kestivät kovaa käyttöä. Kaukana täydellisistä nämäkin, mutta tykkäsin silti kovin.
Treeniä-geelimaaleilla-3vk-vanhat2

Nyt on kynsillä taas ihan perusgeelaukset, joten lakkojakin tulee taas käytettyä. Lakat tosin saattavat pysyä geelien päällä viikonkin hyvinä, joten hyvät saumat julkaisujonon purkamiseen on edelleen ;).

Näyttää helpolta vaan…

Murmis10 kommenttia

Ei se sitä ihan kyllä ole. Olin edellisenä päivänä saanut kerrankin hyvän liukuvärin aikaan; OPIn You’re such a Budapest:llä pari kerrosta ensin ja Catricen ihanan shimmeristä Purple Reign:iä kärkiin. Siinä sitten mietin, että mitäs koristuksia niihin virittelisi.

Muistin katsoneeni ihan vasta Tartofraisesin videota (tuo on hänen englanninkieliseltä kanavaltaan) kiekuroiden ja koukeroiden tekemisestä. Niin vaivattomanoloisesti se sivellin hänellä siinä liikkui, että intouduin itsekin taas akryyliväreillä syheröimään. Ja kuten kuvasta näkyy, minä kaipaan vielä paaaaaaaljon harjoittelua. Ei ne livenä ihan noin kököiltä näyttäneet, makrokuva taas vaan kaiken paljastaa, mutta kyllä ne kauas kauniista vielä jäivät.

 budapest-purple-reign-akryylimaalein

  • Base color: OPI You’re Such a Budapest(2x)
  • Gradient: Catrice Purple Reign
  • Top Coat: Essence – Better Than Gel Nails Top Sealer
  • Nail ”art”: Oumax white
  • Top coat: Poshe Fast drying top coat

Ja jostain syystä, kun kokeilen kuvioita paperille, ne onnistuvat paljon paremmin. Ehkä mun pitäisi treenailla tekokynsille ja kiekoille omien kynsien lisäksi. Kun vaan sitä aikaa olisi. Olen muuten harkinnut geelirakennekynsikurssia. Enhän mä niitä työkseni ole alkamassa tekemään, mutta tahtoisin oppia hommasta lisää ja siihenhän se kurssi olisi lie oiva apu…

Hämärähommia

Murmis4 kommenttia

Mitä siitä seuraa, kun pilvisenä iltana pitkälti yli iltakymmenen päättää lakata vielä kynnet. No ei ainakaan ihan täydellistä onnistumista. Tai ainakaan ei saavuteta sitä mielessä ollutta suunnitelmaa. Ai oliko mulla sellainenkin? Ehkä ei.

Ensin kynsille pari kerrosta Essien Play date:iä, joka kuivuessaan kupli vähän. Ja nyt ei voi edes syyttää alus tai päällyslakkaa, kun lakkasin suoraan geelille ja kuplat ilmestyivät jo ennen leimailua ja päällyslakkaa.

No kupliminen oli ihan siedettävän minimaalista, joten nappasin edellisestä lakkauksesta pöydälle jääneen a-england Avalonin (ja taas se korvamato kännistyi :D) ) ja aloin väsätä leimailuja Magnon A57 laatalta. Niin en ehkä muuten olekaan muistanut mainita, että koska karsin ison läjän laattoja kirpparille (joka tulee kyllä ennen syysateita, ehkä), annoin itselleni luvan tilata uusia laattoja ja nyt on kotiutunut minulle Pueenin uudempi setti ja pari Lealacin isoa laattaa… Hups. Niilläkin tehtyjä juttuja nähdään lähiaikoina.

Mutta tosiaan, Avalon toimii leimailussa varsin hyvin. Ihan joka kerralla kuvio ei noussut täydellisesti, mutta niin mulle käy about aina, joten syytän enemmän puutteita tekniikassa kuin lakan sopimattomuutta. Hämärässä kynsiä puuhaillessani en sitten kunnolla huomannut, milloin kuvio jäi reikäiseksi, enkä kyllä olisi varmaan jaksanutkaan välittää, kun kello läheni jo puolta yötä. Pika pikaa siis leimat kynsille ja Poshen pikakuivattavaa päälle. Ei ne nyt rumat ole, mutta kaukana hyvinonnistuneista.

Ja kuvaaminen oli taas suurta tuskaa ja kovin kovin vaikeaa. Kuva on liian sininen, Play date on oikeasti selvästi punertavampi purppuraliila sävy. Kamerakoulutukselle olisi tosiaan tarvetta.

play-date-ja-avalon-liian-sininen

  • Base color: Essie Play date (2x)
  • Stamping plate: Magno A57
  • Stamping polish: a-england Avalon
  • Top coat: Poshe Fast drying top coat

Nämä oli kynsillä muutaman päivän, kauempaa en jaksanut hiukan epäonnistuneita leimauksia katsella, vaikka värit silmää miellyttivätkin. Ja taisinpa tehdä geeleillekin huollon näiden lakkausten jälkeen, jos en ihan väärin muista…

Arvatkaa missä mä olin viikonloppuna

Murmis13 kommenttia

Varastossa odottaa vino pino kynsiä julkaistaviksi, mutta nämä kiilasivat jonossa ohi, kun liittyvät tosiaan tiiviisti mun viikonlopun rientoihin. Ja ovat kynsillä itse asiassa edelleenkin, kun yllättäen tykästyin näihin kovin.

Pohjalla kaksi kerrosta OPIn My Boyfriend Scales the Wallsia ja seuraavana päivänä vinojen teippien päälle paksu kerros China Glazen Orange You Hot?:ia. Olipa hyvä, että tuli se vaihdettua miitissä, sillä se on tosiaan ainoa oranssi lakkani. Vaikka vaihtaessa luulin sen saavan odottaa vuoroaan aika pitkään 🙂 . Teipit heti lakan ollessa märkää pois ja kotvan kuivattelun jälkeen päällyslakkaa.

rastilippu1

rastilippu2

Niin, olin siis Venlojen viestissä suunnistamassa ja viime viikolla sain loistoajatuksen väsätä teemaan sopivat kynnet. Alunalkaen olin suunnitellut maalaavani akryyliväreillä karttamerkkejä ja vaikka mitä, mutta kun tuli kiire, niin yksinkertaistin suunnitelmaa vinomanikyyreihin, jotka esittävät rastilippuja. Ja hyvä niin, sillä tykästyin näihin kovasti. Ja moni tuttu sekä tuntematon tuolla kisapaikalla ihaili näitä myös. Isovelikin totesi, että nyt on omistauduttu aiheelle perusteellisesti.

Livenä nämä on kyllä aikalailla hehkuvammat, kuin tuo Orange You Hot? on neonoranssi ja sehän ei kuvissa suostu toistumaan oikein. Ja nyt jo suunnittelen, mitä muuta keksisin tämän oranssin kanssa, niin mahtava kesäväri tämä on. Ja tosiaan, valkean (tai tässä tapauksessa ainakin lähes valkean) lakan päällä yksi kerros on ihan riittävä tuomaan hehkuvan tuloksen.

Ihastusta ensi sipaisulla

Murmis3 kommenttia

Omat kynnet on edelleen niin kamalat, että päädyin jo tilaamaan Cesarsilta uutta rakennegeeliä ja pian väsään taas geelit tippien kanssa itselleni. Kynnet lohkeilee pituussuunnassa koko ajan ja silkkipaikat ei pysy. Ei siis paljon ole inspannut lakkailla, mutta pian pian taas. (Kiitos muuten Cesarsille supernopeasta toimituksesta, sunnuntai-iltana tein tilauksen ja tiistaina iltapäivällä oliMatkahuollon lähelle-paketti noudettavissa. Mahtavaa.) Uusi suunnitelma geeleistä eroonpääsyyn on kasvattaa geelit pois hiljalleen, mutta se on sitten sen ajan murhe, enköhän mä taas jonkin aikaa jaksa pitää niitä.

Mutta onneksi uusien kynsien puutteesta huolimatta varastoista löytyi vielä Mereneid-ranskiksien päälle tehdyt kynnet julkaistaviksi. Näissä on ihan ensimmäisenä pari kerrosta essencen let’s get lostia. Ihana väri, loistavan pigmenttinen, lähes yksi kerros olisi riittänyt. ja minä tykkään essencen colour&go-pullojen siveltimestä kovasti. Oli ihan nautinto lakata. Eli ihastuin ikihyviksi tähän lakkaan. Nam.

Koristukseksi päädyin tippiteippien avulla lisäämään kärkiin essencen miss universea. Se ei peittänyt yhtä hyvin kuin let’s get lost, mutta kaunis sekin on. Tumma jellypohja, jossa sinivihreää/violettia shimmeriä. Ja kun mulla kerran noita niittejäkin on, niin asettelin niitä sitten siihen rajalle. Kauhea dilemma oli, että iskenkö joka kynteen saman määrän niittejä vai leveämpiin enemmän… Päädyin sitten yrittämään pitää niittien välimatkat edes lähes yhtäläisinä eikä sekään onnistunut. Meh.  Päälle sitten taas Poshen pikakuivattavaa, joka alkaa sekin olla jo aika jellyä.

Kuvaaminen ei sitten mennyt ihan kuin Stömsössä taas. Kuvat on otettu auringossa ja lakkojen todellinen sävy on varmaan jotain noiden väliltä. Miss universestä on pullostakin kuva, jotta näkisitte, miten ihanasti siinä on sävyjä. Ja kuplat ei kyllä livenä erottuneet, kamera tuo esiin pienetkin virheet kyllä.

essence128lets-get-lost-147-studs2-
essence128lets-get-lost-147-studs-
essence-147-miss-universe

Ei taas onnistunut toteutus niinkuin suunnittelin, mutta edes sinnepäin. Kovasti tosiaan himottaisi tehdä vaikka minkälaisia kynsiä, mutta en edes viitsi ajatella lakkaavani näitä lohkeilleita nysiä, joten kotva vielä menee. Jospa ensi viikolla ehtisin geelailemaan.

Kokeilussa Mereneidin geelit

Murmis8 kommenttia

Mulla on ollut pitkänajan tavoitteena päästä eroon geelikynsistä siten, että kynnet olisivat koko ajan ”edustuskuntoiset”. Siksi päädyin tilaamaan Mereneidiltä Kwick Soak off -geelejä, joiden poistamisen asetonissa liottamalla arvelin olevan omille kynsille viilamista hellävaraisempaa (Näiden tilaamisesta ei ole kovin kauaa, mutta tilaamani versiot ovat näköjään postuneet jo valkoimasta). Näiden geelien mainostettiin olevan erityisen joustavia ja siksi hyvin kestäviä kynnellä. Aikaisemmin mulla on ollut Cesarsin geelejä, joista olen kyllä kovasti tykännyt, mutta niitä en ole liottamalla onnistunut poistamaan. Ja kun minä olen aika onneton viilaamisessa, se koituu geelien rippeitä poistaessa aina aika lailla alla olevan oman kynnen totaaliseksi turmioksi. Tavoite oli siis kasvattaa oma kynsi nättiin mittaan geelien suojassa.

Omat kynnet olivat hirmuisen lyhyet alkaessani väkertämään ekoja Merenid soak off -geelejä itselleni. Liimailin kaikkiin kynsiin eBaysta tilatut ranskistipit ja sitten geelit niihin päälle. Nämä olivat kolmivaihegeelit eli ensin alusgeeli, sitten rakennegeeli ja päälle vielä päällysgeeli. Kaikki geelit olivat varsin liruja ja etenkin rakennegeelissä se oli huono juttu, sillä kauniin c-kaaren tekeminen oli todella hankalaa. Tuntikaupalla näitä vapaapäivänäni väkersin ja lopulta tulos oli omasta mielestäni ihan kohtuullisen onnistunut, vaikka jouduinkin ranskistipit liimaamaan pitkälti kynsipedin puolelle.

mereneid-ranskis

Muutaman päivän ihastelin aikaansaannostani ihan tämmöisenään, mutta sitten piti jo saada väriä kynsille. Siinä vaiheessa muutamasta kynnestä oli tippi alkanut reunasta hiukan irrota, mutta en antanut sen menoa häiritä. Jonkin ajan kuluttua lakkausta poistaessani huomasin, että aika moni tipeistä repsotti. Samoin tipit olivat murtuneet kaistoiksi pituussuunnassa ja todella joustava geeli ei yksinään siinä päällä kestänyt vaan monesta kynnestä irtosi kärjestä sektoreita. Kyllä otti pannuun. Pistin uusien ranskistippien syyksi, koska Cesarsin geelien kanssa ei vastaavaa ongelmaa ollut esiintynyt.

Niinpä sitten liottelin kynsiä asetonihauteessa, jotta saisin tehtyä alusta asti uudet kynnet aiemminkin hyvin toimineilla tipeillä. Ja arvatkaapa vaan liukenikovatko geelit? Eivätpä juuri. Tipit ja niiden kiinnittämissen käytetty liima kyllä liukenivat, samoin geelit jonkin verran, mutta aikalailla jouduin metallisella kynsinauhatyökalulla raastamaan geelejä irti. Ei varmaan tykänneet omat kynnet hyvää siitäkään.

Uudet kynnet tein osittain tipeillä ja osittain muoteilla. Tällä kertaa sujui jo huomattavasti ekaa kertaa nopeammin.Tein kynsistä myös edelliskertaa lyhyemmät, jotta ne kestäisivät paremmin. Muotilla tehdyt kynnet eivät kumminkaan kestäneet kuin muutaman päivän. Oman kynnen ylittävät osuudet taipuivat sinne tänne ja irtosivat melkein itsestään. Ja ekaa lakkausta kynsiltä poistaessani oli taas hurja pettymys. Tipit olivat murtuneet pituussuuntaisiin paloihin aivan samalla lailla kuin ranskitipitkin ja monessa kynnessä oli geelikin jo murtunut samoista kohdin. Saatoinpa päästää muutaman ärräpäänkin. Koitin viilata kaikki kynnet tosi lyhyiksi, jotta ei tarvisi alkaa poistamaan geelejä. En lakannut uusia lakkoja päälle, vaan katsastelin muutaman päivän, kuinka ne kestäisivät lyhyinä. Arvaattekin varmaan, että eivät kestäneet. Ilmeisesti geeli on niin joustavaa, ettei tue lainakaan tippiä ja siksi tippi lohkeilee ja pääsee irtoamaan kynneltä.

Eipä sitten muuta kuin viilaamaan geelejä pois niistä kynsistä, joissa lohkemat menivät oman kynnen puolelle asti. Jonkin verran viilasin ja sitten jälleen liotin. Ja liotin. Ja liotin. Lopulta taas raastoin loput geelit irti puoliväkisin. Ja arvatkaapa ovatko kynnet nyt hyvässä kunnossa? Juu eivät ole. Ne ovat lyhyet, ohuet, halkeilevat pitkittäin ja muutenkin kaikin puolin kamalat. Vaan enpä voi uusia kauniita geelejä juuri nyt laittaa, sillä Mereneidin soak off-geelit eivät mitä ilmeisimmin sovellu tippien päälle tai kynnen pidentämiseen muoteilla lainkaan. Oman kynnen geelaamiseen ne saattaisivat soveltua, vaan enpä viitsi näitä nysäkkeitä alkaa geelaamaan. Melkeinpä voisin noilla geeleillä viskata vesilintua, vaan eivät taitaisi ornitologit siitä perustaa.

Muutamaan kynteen tein nyt sitten pitkälle kynsipetiin ulottuvan pituussuuntaisen halkeaman tueksi paikan vanhoilla kunnon silkki/Orly nail repair powder -metodeilla ja päätin, että on se lakka ehkä kaunistus rumillakin kynsillä. Ja jospa lakat myös suojaisivat kynttä ja joskus saisin näistä taas edustuskelpoiset ilman rakenneväkertelyjä. Nyt ei nimittäin vähään aikaan huvita laittaa geelejä. Ankio-kynsille päätyi vaalea ja lyhyyttä ei niin kovin korostava Essence Ballerina’s charm, joka oli oikein hyvinkäyttäytyvä lakka, vaikka minejä lakatessani tuntuikin kuin olisi ollut ekaa kertaa pappia kyydissä. Ja ihan water decalitkin jaksoin väsätä, vaikka jokainen katse näihin kynsiin meinaa ahdistaa. Nyyhk.

essence-ballerinas-charm

  • Aluslakka: Essie Grow Richer
  • Värilakka: Essence Ballerina’s charm
  • Water decalit eBaysta
  • Päällyslakka: Poshe

Kylmää villaa

Murmis4 kommenttia

Kivan harmaan etsiminen jatkuu. Essien Merino cool ei ole siinä kisassa ollenkaan huono ehdokas, vaikka taittaakin hippusen liilaan päin. Näiden kynsien tekemisestä on jo aikaa, mutta muistaakseni lakka levittyi kohtuullisesti, vaikka en muista pitikö sitä levittää kaksi vai kolme kerrosta geelien päälle taisaisen tuloksen saadakseni. Ei se sellaisenaan suuremmin sykäyttänyt, mutta ei myöskään tuonut samanlaista vastenmielisyyden tunnetta kuin Catricen ”betoni” edellisessä postauksessani.

Ja sitten kun leimailut teki Color Clubin punertavalla Foil me once:ella, Merino coolin violettiin kallellaan olo lisääntyi entisestään. Tuli taas vähän kaukaa kauniit kynnet, kun leimat meni sinne tänne. Vaikka tykkäänkin XL-stamperista kovin, on sen kanssa oltava tarkkana. Jos ei sitä paina suoraan kynnelle, kuviot tuppaavat venymään. Niin kävi taas tälläkin kertaa. Keskisormen leima on sama kuin etusormessa ja pikkurillissä, vaikka ei heti uskoisi. Kummatkin kuviot ovat DRK A -laatalta.

Oli taas sarjassamme ”olipa vaikea kuvata” nämä kynnet. Ekassa kuvassa on väri paremmin kohdallaan ja toista olen käsitellyt sen verran paljon, että leimauskuviot erottuu edes jotenkin.

merino-cool-con-foil-me-once-väri

merino-cool-con-foil-me-once-Kuvio

Leimailua voisikin taas jossain vaiheessa harjoittaa. Ja niitä montaa muutakin tekniikkaa, jotka on kirjattu ylös inspiraatiolistaan… Ja älkäähän huoliko, kyllä se kirpparikin on tulossa, mutta vapaa-aikaa myyntiartikkelien kunnolliseen kuvaamiseen ei ole vielä oikein vaan löytynyt. Ennakkoilmo kirpparista tulee sitten vähintään pari päivää etukäteen.

Bling bling Aurora

Murmis2 kommenttia

Oi miten ihana onkaan Zoyan talvikokoelman hologlitterjellyherkku Aurora. Vaati tosin kolme kerrosta peittävään ja tasaiseen tulokseen geelien päällä, mutta silti ihana. Tämä oli taas niitä lakkoja, joita ei olisi tehnyt mieli millään koristeilla peittää. Pari päivää nautiskelinkin semmoisenaan näistä kimalluksista.

Sitten sain mahtiajatuksen testailla ihan ekaa kertaa teippikoristelua edes yhteen kynteen. Niinpä sitten taiteilin koristeteippiä sinne tänne kynnelle. Ei muuten ollut ihan helpoimmasta päästä askartelua. Kaikki kunnia vaan niille, jotka saa teipit menemään hyvin ja haluttuun suuntaan helpolla. Valitsin superpeittävän a-englandin Princess Tearsin teippien päälle lakattavaksi, kun ajattelin, että sehän on samantyyppinen hologlitter kuin Aurorakin. No eipä ollut. Tässä vaiheessa alkoi ihan tosissaan harmittamaan, etten aikoinaan tilannut Stormia samalla kuin Auroran. Teipit poistettuani varmistui mitä jo epäilin teippejä laittaessani, käyttämäni teipin leveys vaihtelee. Sekin vielä.

aurora-ja-teipit

Pilasin siis kauniin lakan tuherruksillani. No, olipahan syytä taas vaihtaa lakkoja, geelien päällä kun lakat pysyy melkein tylsistyttävän pitkään kulumatta ja lohkeamatta. Aurora on muuten sellainen autoilijan kauhu -lakka. Koko ajan tahtoisi vaan ihastella säihkettä ja sillonhan jää muun liikenteen seuraaminen vähän paitsioon.

Tähän asti mun ”musta laatikko” on ollut vain lista excelissä, mutta nyt poimin laatikoistaan kaikki kokeilemattomat lakat yhteen kasaan inspiroimaan tulevia lakkauksia. Vähän tylsää kyllä, kun koko ajan on noita testaamattomia, niin ei tule lakattua niillä vanhoilla ihanuuksilla tarpeeksi usein. Kyllä minä vielä…

Omituisen tavallinen

Murmis2 kommenttia

Vastailenpa minäkin tähän ”kerro viisi omituista asiaa itsestäsi” -meemiin, kun oikein erikseen nimeltä haastettiin. Vaan vaikeaa tämä on sillä:

  1. Olen niin tavallinen, että muutaman päivää mietittyäni, en ole juurikaan keksinyt teille kunnollisia omituisuuksia kerrottavaksi.
  2. Vasen jalkateräni on sentin verran oikeaa pidempi. Juu ei kyllä helpota kenkäshoppailua. Mutta jotenkin olen onnistunut hankkimaan suuuuuuren määrän kenkiä. Imelda is my middle name ;). (olenkohan kertonut tämän jossain vaiheessa ennenkin, jotenkin tuli sellainen tunne, kun pituuseron tähän kirjasin…)
  3. Kysyin mieheltäni, mikä minussa on omituista, kun en itse meinaa keksiä. Hänestä on omituista, että koitan keksiä omituisuuksia itsestäni, saati sitten kirjaan niitä tänne kaiken kansan nähtäville. (Hänestä on myös omituista, että jaksan värkätä kynsien kanssa harva se ilta, mutta senhän tiedämme oikeasti olevan aivan normaalia…)
  4. Tykkään leipoa pullaa, mutta en erityisemmin itse välitä syödä sitä. Muu perhe onneksi syö tuotokset hyvällä mielihalulla.
  5. Minun on tosi vaikea lopettaa kirjan lukemista kesken, vaikka se olisi mielestäni kuinka huono. Tämä on viime aikoina johtanut siihen, että minulla on meneillään jopa viisi kirjaa kerralla. Mutta silti minulla on yhä pyhä aikomus lukea kaikki loppuun. Sitten joskus viimeistään.

Ei ehkä omituisuus, mutta luonteenpiirre: Olen aikalailla kärsimätön. Siksi päädyin laittamaan taas geelit, kun kynnet olivat niin heikot, että kasvamisen sijaan repeilivät ja lohkeilivat ihan kammottavasti. En vaan kyennyt olemaan niin rumissa kynsissä enää hetkeäkään kauempaa ja niin liimasin kaikkiin kynsiin tipit ja väsäsin kynnet itselleni. Ja taas alkoivat kädet tuntua kauniimmilta ja enemmän omiltani. Ja mikä parasta, pääsin taas niitä kunnolla lakkaamaan, kun niissä nysissä ei lakatkaan näyttäneet näteiltä.

Lisätäänpä siis tähän koristukseksi Ystävänpäivän aikoihin minulla olleet lakkaukset. Ensin pari päivää OPIn Tomorrow Never Dies oli kynsillä yksinään ja sitten tein niihin Valentine-teemaan sopivahkon koristelun Color Clubin Space Casella ja Nailsiden ohjeilla. Tuli taas valittua sellaset lakat, joita oli lähimain mahdoton kuvata oikeansävyisinä. Minun kuvani on Tomorrow never diesin osalta liian sininen ja Space casen neonpinkkisyyttä ei taida kukaan saada vangittua oikein. Tuolla ylempänä on nimistä linkit paremmanvärisiin kuviin.

TND-with-space-case-heart-all
TND-with-space-case-heart

  • Base color: OPI Tomorrow Never Dies
  • Decoration colors: Joku nimetön valkoinen koristelukka ja Color Club Space Case
  • Top coat: Poshe Fast drying top coat

Nyt pitää taas koittaa tsempata näiden julkaisujen kanssa, sillä lakkojen hyvästä kestosta huolimatta alkaa kuvia kertyä varastoon…

Likaista?

Murmis4 kommenttia

Moni ei varmaan riemusta hyppisi, jos saisi blogisiskolta jotain likaista, mutta minäpä hypin. Kas kun kyse oli likaisista marjoista aka Catricen Dirty Berry -lakasta, jonka Papu oli jossain bongannut ja heti minun värisekseni ajatellut ja saman tien minulle sen hankki hän. Kyllä hän vaan miun maun tuntee ja oikeaan osui. Ihanaihanahana, Papu sekä lakka. Kellä on ihan paras blogisisko, mitähäh? (Joo se on ihan yliveto, kun pitää myös blogia pystyssä mun potiessa olemattomia kynsiä ja kynsimasennusta…)

Mutta jo kauan sitten kynsille siis pääsi Catricen Dirty Berry, siniharmaanvioletti hololakka, josta minulle tuli ihan keväiset ja kesäiset fiilikset. Niinpä päätin leimata lakan päälle kevyitä kukkia, jotka eivät liikaa peittäisi itse lakkaa. Pitkästä aikaa kaivoin esiin Konadin laatan ja käytin jopa Konadin stamperia. Melkoinen nostalgiatrippi siis ;). Laimailulakkana oli sentään Wet ’n Wild Konadin sijaan. Nämä oli sarjassamme ihan kivat.

Catrice-dirty-berry

  • Base color: Catrice Dirty Berry
  • Stamping plate: Konad m35
  • Stamping polish: Wet’n Wild French White Créme
  • Top coat: Poshe Fast drying top coat

Niin, edellisessä postauksessani (viime vuonna :o) valittelin, että geelit korkkaa kärjistä irti. Päätinpä sitten lyhentää kaikkia kunnolla ja laittaa geelit kokolailla uusiksi. Koitin tehdä myös tosi ohuet ja siinä mielestäni hyvin onnistuinkin. Nimettömään tosi tuli joku kumma kupsu, jonka kuvastakin huomaa. Koitin myös olla erityisen tarkka, ettei iho osuisi valmisteltuun kynteen ja huolellisesti koitin sulkea kaikki kärjet. Ja taas sama juttu, korkkaa ja nyt kun oli ohuet geelit, ne myös lohkeilivat kovasti.

Seuraavaksi laitoin sitten kaikkiin kynsiin hiukan lisää pituutta muotilla, sillä siten mulla pysyy kärjet kiinni. Vaan vähän huonosti kävi taas, siitä lisää ensi kerralla.