Parin päivän haasteet

Helmikuinen lakkaushaaste etenee kyllä, instan puolella melkein aikataulussa jopa. Flunssa ja työt ovat vain vieneet sen verran mehuja, että tänne blogin puolelle en ole jaksanut kuvia tuoda. Mutta tässäpä pieni kooste, mitä on tullut tehtyä.

Päivä 7: XOXO

Tokihan minä tiedän, että xoxo tarkoittaa hugs and kisses, mutta siitä huolimatta ensin tuli ristinolla mieleen :D. Alle OPIn Dining al Friscoa, joka on ihana väri, peittää melkein yhdellä kerroksella, mutta siveltimenvetojen kanssa saa olla tarkkana, sen verran meinaavat jäädä näkyviin shimmerpinnassa. Vapaan käden piirustelut ei ole mun vahvuus, mutta silti näistä tuli ihan vängät. Pelit on piirretty Born Pretty Storen mustalla koristelulakkatussilla. (huomaa kuvausrekvisiitta nenäliina, oli kyllä vielä tuossa vaiheessa käyttämätön 😉 )

xoxo

Päivä 9: Hearts

Syrämmii syrämmii. Olin viime kuussa ostanut Stockman beautyn alesta OPIn You’re a Pisa workin sopuisaan alle kympin hintaan. Nyt se pääsi kynsille asti. Kuvat eivät tee sähäkälle marjaisan pinkille sävylle oikeutta. Päälle leimailin MoYoun Princess Collection 11 laatalta sydänilmapalloja. Leimailuun käytin Papun edellisessä postauksessa esittelemää BK Matte Whitea, joka tosiaan on loistava valkoinen siihen hommaan. Tykkäsin.

hearts

Päivä 11. Pastel

Onneksi kokeilemattomien lakkojen laatikosta löytyi tähänkin hommaan sopiva lakka: KBShimmerin I’d Rather Be With Blue, joka on tehty yhteistyössä Cosmetic Sanctuary -blogin kanssa. Pullossa lakka oli melkein puuterisen babyblue, mutta kynsille kuivuessaan väri muuttui hiukan tummemmaksi. Kyllä nämä nyt saavat silti luvan pastellisista mennä. Ihana lakka, onneksi Sissi päätti luopua tästä :). Lakka on täynnä sädehtivää shimmeriä/ glass fleckiä.  IRBWB kuivuu mattapintaiseksi, mutta minä kiillotin sen luottopäällyslakallani Poshella. Nimettömään lennähti vielä siirtokuvalintu Ystävänpäiväkirje nokassaan. Ehkä se on viemässä sitä peukalon linnunpönttöihin.

pastel-blue-valentine

KBS-pastel-blue-valentine

Sellaisia on tullut tässä väkerrettyä. Flunssa on edelleen kova, mutta toivottavasti jo voiton puolella.

Jälkijunassa

Heippa. Muistateko vielä minut? Aikamoinen ”writers block” on tainnut olla, kun ole piiiitkään aikaan saanut mitään kirjoitettua. Kuvia ja juttuja on muistissa kesästä asti, jospa ne joskus saisi atikkeleiksi asti. Tämmöisen luonnoksen löysin tuolta pölyttymästä, koitetaanpa saada vaikka se uunista ulos.

Glitter sandwichit oli hip ja pop jo aika kauan sitten, mutta ei oo ihan tuore mun kuvakaan. Joka tapauksessa aika jälkijunassa innostuin vasta kokeilemaan itsekin ”sänkkäriä”. Alla on Pari kerrosta OPIn If You Moust You Moustia, sitten kerros OPIn Polka.comia ja päällä myös OPIn Don’t Touch My Tutu.

polka-moust-sandwich

  • OPI If You Moust You Moust (2x)
  • OPI Polka.com (1x)
  • OPI Don’t Touch My Tutu (1x)
  • Poshe Fast drying top coat

En tiedä johtuiko valituista lakoista, mutta en jotenkin tykännyt lopputuloksesta. Tai sitten sänkkärit ei vaan oo mun juttu. Kun noita Polka.comin tyyppisiä glittertoppreitakin vähän vierastan… Mutta tulipahan kokeiltua.

Hiukan naurattaa katsella tuota kuvaa. Se on otettu siis alkukesästä. Silloin taisin olla ihan tyytyväinen noihin geeleihin lakkauksen alla. Mutta nyt kurssin käytyäni noi näyttää kyllä aika karmeilta. Paksut kärjet ja muutenkin huono muoto. Uskallan ajatella hiukan kehittyneeni noista ajoista.

Tämmöinen lyhyt postaus tällä kertaa ns. jäätä rikkomaan, toivotaan, että saisin itsestäni irti muitakin postauksia tulevaisuudessa. Kuvia ja ideoita on nimittäin varastossa melkoinen pino.

Glitterhyljeksijän repsahdus, osa 1

Olenkohan minä joskus sanonut, että glitterit ei ole oikein mun juttu… Aika varmasti. Aikoinaan blogimiitissä kirppariosuudella retkahdin kuitenkin taas hankkimaan yhden. Ilmeisesti siis en hyljeksi kategorisesti kaikkia glittereitä, vaan jollain kummalla algoritmillä vain osaa. Sulokynnen kauppaamassa Barry M:n Aqua glitterissä oli kumminkin sitä jotain, joka ylitti himotuskynnykseni. Onko se turkoosi? Kyllä. Voiko sitä laittaa kynsille? Kyllä. Jes, minulle!!! Need I say more?

Ensin siis alati kasvavaa turkoosihkojen lakkojen kokoelmaani jokin aika sitten entisestään kasvattanutta OPIn Can’t Find My Czechbookia pari kerrosta geelien päälle. Lakka oli varsin kiva, pari kerrosta muistaakseni peitti nätisti. Vaan onpa taas lakkaa nimellä rankaistu. Äskenkin tarkastin kirjoitusasun ainakin pari kertaa, ehkä se nyt on oikein. Sitten päälle tuota Barry M:n Aqua glitteriä. Lakkasin sitä muistaakseni kaksi ohutta kerrosta, jotta sain kimallusta tasaisesti, mutta en liian peittävästi. Päälle hiukan paksuuntunutta Poshen pikakuivattavaa ja voila, valmista tuli.

Otin kuvat auringonpaisteessa, jotta kimallus näkyisi, mutta eivät kuvat silti ihan anna oikeutta lakkaukselle. Nämä oli oikeesti mulle just sopivan säihkyvät. Ja sanoinko jo: turkoosit :).

wmcb-ja-aquaglitter3
wmcb-ja-aquaglitter2
wmcb-ja-aquaglitter1

  • OPI Can’t Find My Czechbook (2x)
  • Barry M Aqua Glitter (2x)
  • Poshe Fast drying top coat

Nämä olivat yksinkertaiset, mutta aurinkoisina kesäpäivinä (kyllä näiden kynsilläolosta on jo varsin kauan…) aivan ihanat. Mulla oli sama yhdistelmä yhtä aikaa sormien ja varpaiden kynsillä. Hirveän usein en saa kommentteja kynsistäni, mutta näitä ihaili moni naapurista kaupan kassaan. Ja itsekin tykkäsin hirmuisesti. Turkoosia, ihmekö tuo…

Näyttää helpolta vaan…

Ei se sitä ihan kyllä ole. Olin edellisenä päivänä saanut kerrankin hyvän liukuvärin aikaan; OPIn You’re such a Budapest:llä pari kerrosta ensin ja Catricen ihanan shimmeristä Purple Reign:iä kärkiin. Siinä sitten mietin, että mitäs koristuksia niihin virittelisi.

Muistin katsoneeni ihan vasta Tartofraisesin videota (tuo on hänen englanninkieliseltä kanavaltaan) kiekuroiden ja koukeroiden tekemisestä. Niin vaivattomanoloisesti se sivellin hänellä siinä liikkui, että intouduin itsekin taas akryyliväreillä syheröimään. Ja kuten kuvasta näkyy, minä kaipaan vielä paaaaaaaljon harjoittelua. Ei ne livenä ihan noin kököiltä näyttäneet, makrokuva taas vaan kaiken paljastaa, mutta kyllä ne kauas kauniista vielä jäivät.

 budapest-purple-reign-akryylimaalein

  • Base color: OPI You’re Such a Budapest(2x)
  • Gradient: Catrice Purple Reign
  • Top Coat: Essence – Better Than Gel Nails Top Sealer
  • Nail ”art”: Oumax white
  • Top coat: Poshe Fast drying top coat

Ja jostain syystä, kun kokeilen kuvioita paperille, ne onnistuvat paljon paremmin. Ehkä mun pitäisi treenailla tekokynsille ja kiekoille omien kynsien lisäksi. Kun vaan sitä aikaa olisi. Olen muuten harkinnut geelirakennekynsikurssia. Enhän mä niitä työkseni ole alkamassa tekemään, mutta tahtoisin oppia hommasta lisää ja siihenhän se kurssi olisi lie oiva apu…

Hämärähommia

Mitä siitä seuraa, kun pilvisenä iltana pitkälti yli iltakymmenen päättää lakata vielä kynnet. No ei ainakaan ihan täydellistä onnistumista. Tai ainakaan ei saavuteta sitä mielessä ollutta suunnitelmaa. Ai oliko mulla sellainenkin? Ehkä ei.

Ensin kynsille pari kerrosta Essien Play date:iä, joka kuivuessaan kupli vähän. Ja nyt ei voi edes syyttää alus tai päällyslakkaa, kun lakkasin suoraan geelille ja kuplat ilmestyivät jo ennen leimailua ja päällyslakkaa.

No kupliminen oli ihan siedettävän minimaalista, joten nappasin edellisestä lakkauksesta pöydälle jääneen a-england Avalonin (ja taas se korvamato kännistyi :D) ) ja aloin väsätä leimailuja Magnon A57 laatalta. Niin en ehkä muuten olekaan muistanut mainita, että koska karsin ison läjän laattoja kirpparille (joka tulee kyllä ennen syysateita, ehkä), annoin itselleni luvan tilata uusia laattoja ja nyt on kotiutunut minulle Pueenin uudempi setti ja pari Lealacin isoa laattaa… Hups. Niilläkin tehtyjä juttuja nähdään lähiaikoina.

Mutta tosiaan, Avalon toimii leimailussa varsin hyvin. Ihan joka kerralla kuvio ei noussut täydellisesti, mutta niin mulle käy about aina, joten syytän enemmän puutteita tekniikassa kuin lakan sopimattomuutta. Hämärässä kynsiä puuhaillessani en sitten kunnolla huomannut, milloin kuvio jäi reikäiseksi, enkä kyllä olisi varmaan jaksanutkaan välittää, kun kello läheni jo puolta yötä. Pika pikaa siis leimat kynsille ja Poshen pikakuivattavaa päälle. Ei ne nyt rumat ole, mutta kaukana hyvinonnistuneista.

Ja kuvaaminen oli taas suurta tuskaa ja kovin kovin vaikeaa. Kuva on liian sininen, Play date on oikeasti selvästi punertavampi purppuraliila sävy. Kamerakoulutukselle olisi tosiaan tarvetta.

play-date-ja-avalon-liian-sininen

  • Base color: Essie Play date (2x)
  • Stamping plate: Magno A57
  • Stamping polish: a-england Avalon
  • Top coat: Poshe Fast drying top coat

Nämä oli kynsillä muutaman päivän, kauempaa en jaksanut hiukan epäonnistuneita leimauksia katsella, vaikka värit silmää miellyttivätkin. Ja taisinpa tehdä geeleillekin huollon näiden lakkausten jälkeen, jos en ihan väärin muista…

Arvatkaa missä mä olin viikonloppuna

Varastossa odottaa vino pino kynsiä julkaistaviksi, mutta nämä kiilasivat jonossa ohi, kun liittyvät tosiaan tiiviisti mun viikonlopun rientoihin. Ja ovat kynsillä itse asiassa edelleenkin, kun yllättäen tykästyin näihin kovin.

Pohjalla kaksi kerrosta OPIn My Boyfriend Scales the Wallsia ja seuraavana päivänä vinojen teippien päälle paksu kerros China Glazen Orange You Hot?:ia. Olipa hyvä, että tuli se vaihdettua miitissä, sillä se on tosiaan ainoa oranssi lakkani. Vaikka vaihtaessa luulin sen saavan odottaa vuoroaan aika pitkään 🙂 . Teipit heti lakan ollessa märkää pois ja kotvan kuivattelun jälkeen päällyslakkaa.

rastilippu1

rastilippu2

Niin, olin siis Venlojen viestissä suunnistamassa ja viime viikolla sain loistoajatuksen väsätä teemaan sopivat kynnet. Alunalkaen olin suunnitellut maalaavani akryyliväreillä karttamerkkejä ja vaikka mitä, mutta kun tuli kiire, niin yksinkertaistin suunnitelmaa vinomanikyyreihin, jotka esittävät rastilippuja. Ja hyvä niin, sillä tykästyin näihin kovasti. Ja moni tuttu sekä tuntematon tuolla kisapaikalla ihaili näitä myös. Isovelikin totesi, että nyt on omistauduttu aiheelle perusteellisesti.

Livenä nämä on kyllä aikalailla hehkuvammat, kuin tuo Orange You Hot? on neonoranssi ja sehän ei kuvissa suostu toistumaan oikein. Ja nyt jo suunnittelen, mitä muuta keksisin tämän oranssin kanssa, niin mahtava kesäväri tämä on. Ja tosiaan, valkean (tai tässä tapauksessa ainakin lähes valkean) lakan päällä yksi kerros on ihan riittävä tuomaan hehkuvan tuloksen.

Kylmää villaa

Kivan harmaan etsiminen jatkuu. Essien Merino cool ei ole siinä kisassa ollenkaan huono ehdokas, vaikka taittaakin hippusen liilaan päin. Näiden kynsien tekemisestä on jo aikaa, mutta muistaakseni lakka levittyi kohtuullisesti, vaikka en muista pitikö sitä levittää kaksi vai kolme kerrosta geelien päälle taisaisen tuloksen saadakseni. Ei se sellaisenaan suuremmin sykäyttänyt, mutta ei myöskään tuonut samanlaista vastenmielisyyden tunnetta kuin Catricen ”betoni” edellisessä postauksessani.

Ja sitten kun leimailut teki Color Clubin punertavalla Foil me once:ella, Merino coolin violettiin kallellaan olo lisääntyi entisestään. Tuli taas vähän kaukaa kauniit kynnet, kun leimat meni sinne tänne. Vaikka tykkäänkin XL-stamperista kovin, on sen kanssa oltava tarkkana. Jos ei sitä paina suoraan kynnelle, kuviot tuppaavat venymään. Niin kävi taas tälläkin kertaa. Keskisormen leima on sama kuin etusormessa ja pikkurillissä, vaikka ei heti uskoisi. Kummatkin kuviot ovat DRK A -laatalta.

Oli taas sarjassamme ”olipa vaikea kuvata” nämä kynnet. Ekassa kuvassa on väri paremmin kohdallaan ja toista olen käsitellyt sen verran paljon, että leimauskuviot erottuu edes jotenkin.

merino-cool-con-foil-me-once-väri

merino-cool-con-foil-me-once-Kuvio

Leimailua voisikin taas jossain vaiheessa harjoittaa. Ja niitä montaa muutakin tekniikkaa, jotka on kirjattu ylös inspiraatiolistaan… Ja älkäähän huoliko, kyllä se kirpparikin on tulossa, mutta vapaa-aikaa myyntiartikkelien kunnolliseen kuvaamiseen ei ole vielä oikein vaan löytynyt. Ennakkoilmo kirpparista tulee sitten vähintään pari päivää etukäteen.