Näyttää helpolta vaan…

Ei se sitä ihan kyllä ole. Olin edellisenä päivänä saanut kerrankin hyvän liukuvärin aikaan; OPIn You’re such a Budapest:llä pari kerrosta ensin ja Catricen ihanan shimmeristä Purple Reign:iä kärkiin. Siinä sitten mietin, että mitäs koristuksia niihin virittelisi.

Muistin katsoneeni ihan vasta Tartofraisesin videota (tuo on hänen englanninkieliseltä kanavaltaan) kiekuroiden ja koukeroiden tekemisestä. Niin vaivattomanoloisesti se sivellin hänellä siinä liikkui, että intouduin itsekin taas akryyliväreillä syheröimään. Ja kuten kuvasta näkyy, minä kaipaan vielä paaaaaaaljon harjoittelua. Ei ne livenä ihan noin kököiltä näyttäneet, makrokuva taas vaan kaiken paljastaa, mutta kyllä ne kauas kauniista vielä jäivät.

 budapest-purple-reign-akryylimaalein

  • Base color: OPI You’re Such a Budapest(2x)
  • Gradient: Catrice Purple Reign
  • Top Coat: Essence – Better Than Gel Nails Top Sealer
  • Nail ”art”: Oumax white
  • Top coat: Poshe Fast drying top coat

Ja jostain syystä, kun kokeilen kuvioita paperille, ne onnistuvat paljon paremmin. Ehkä mun pitäisi treenailla tekokynsille ja kiekoille omien kynsien lisäksi. Kun vaan sitä aikaa olisi. Olen muuten harkinnut geelirakennekynsikurssia. Enhän mä niitä työkseni ole alkamassa tekemään, mutta tahtoisin oppia hommasta lisää ja siihenhän se kurssi olisi lie oiva apu…

Hämärähommia

Mitä siitä seuraa, kun pilvisenä iltana pitkälti yli iltakymmenen päättää lakata vielä kynnet. No ei ainakaan ihan täydellistä onnistumista. Tai ainakaan ei saavuteta sitä mielessä ollutta suunnitelmaa. Ai oliko mulla sellainenkin? Ehkä ei.

Ensin kynsille pari kerrosta Essien Play date:iä, joka kuivuessaan kupli vähän. Ja nyt ei voi edes syyttää alus tai päällyslakkaa, kun lakkasin suoraan geelille ja kuplat ilmestyivät jo ennen leimailua ja päällyslakkaa.

No kupliminen oli ihan siedettävän minimaalista, joten nappasin edellisestä lakkauksesta pöydälle jääneen a-england Avalonin (ja taas se korvamato kännistyi :D) ) ja aloin väsätä leimailuja Magnon A57 laatalta. Niin en ehkä muuten olekaan muistanut mainita, että koska karsin ison läjän laattoja kirpparille (joka tulee kyllä ennen syysateita, ehkä), annoin itselleni luvan tilata uusia laattoja ja nyt on kotiutunut minulle Pueenin uudempi setti ja pari Lealacin isoa laattaa… Hups. Niilläkin tehtyjä juttuja nähdään lähiaikoina.

Mutta tosiaan, Avalon toimii leimailussa varsin hyvin. Ihan joka kerralla kuvio ei noussut täydellisesti, mutta niin mulle käy about aina, joten syytän enemmän puutteita tekniikassa kuin lakan sopimattomuutta. Hämärässä kynsiä puuhaillessani en sitten kunnolla huomannut, milloin kuvio jäi reikäiseksi, enkä kyllä olisi varmaan jaksanutkaan välittää, kun kello läheni jo puolta yötä. Pika pikaa siis leimat kynsille ja Poshen pikakuivattavaa päälle. Ei ne nyt rumat ole, mutta kaukana hyvinonnistuneista.

Ja kuvaaminen oli taas suurta tuskaa ja kovin kovin vaikeaa. Kuva on liian sininen, Play date on oikeasti selvästi punertavampi purppuraliila sävy. Kamerakoulutukselle olisi tosiaan tarvetta.

play-date-ja-avalon-liian-sininen

  • Base color: Essie Play date (2x)
  • Stamping plate: Magno A57
  • Stamping polish: a-england Avalon
  • Top coat: Poshe Fast drying top coat

Nämä oli kynsillä muutaman päivän, kauempaa en jaksanut hiukan epäonnistuneita leimauksia katsella, vaikka värit silmää miellyttivätkin. Ja taisinpa tehdä geeleillekin huollon näiden lakkausten jälkeen, jos en ihan väärin muista…

Arvatkaa missä mä olin viikonloppuna

Varastossa odottaa vino pino kynsiä julkaistaviksi, mutta nämä kiilasivat jonossa ohi, kun liittyvät tosiaan tiiviisti mun viikonlopun rientoihin. Ja ovat kynsillä itse asiassa edelleenkin, kun yllättäen tykästyin näihin kovin.

Pohjalla kaksi kerrosta OPIn My Boyfriend Scales the Wallsia ja seuraavana päivänä vinojen teippien päälle paksu kerros China Glazen Orange You Hot?:ia. Olipa hyvä, että tuli se vaihdettua miitissä, sillä se on tosiaan ainoa oranssi lakkani. Vaikka vaihtaessa luulin sen saavan odottaa vuoroaan aika pitkään 🙂 . Teipit heti lakan ollessa märkää pois ja kotvan kuivattelun jälkeen päällyslakkaa.

rastilippu1

rastilippu2

Niin, olin siis Venlojen viestissä suunnistamassa ja viime viikolla sain loistoajatuksen väsätä teemaan sopivat kynnet. Alunalkaen olin suunnitellut maalaavani akryyliväreillä karttamerkkejä ja vaikka mitä, mutta kun tuli kiire, niin yksinkertaistin suunnitelmaa vinomanikyyreihin, jotka esittävät rastilippuja. Ja hyvä niin, sillä tykästyin näihin kovasti. Ja moni tuttu sekä tuntematon tuolla kisapaikalla ihaili näitä myös. Isovelikin totesi, että nyt on omistauduttu aiheelle perusteellisesti.

Livenä nämä on kyllä aikalailla hehkuvammat, kuin tuo Orange You Hot? on neonoranssi ja sehän ei kuvissa suostu toistumaan oikein. Ja nyt jo suunnittelen, mitä muuta keksisin tämän oranssin kanssa, niin mahtava kesäväri tämä on. Ja tosiaan, valkean (tai tässä tapauksessa ainakin lähes valkean) lakan päällä yksi kerros on ihan riittävä tuomaan hehkuvan tuloksen.

Kylmää villaa

Kivan harmaan etsiminen jatkuu. Essien Merino cool ei ole siinä kisassa ollenkaan huono ehdokas, vaikka taittaakin hippusen liilaan päin. Näiden kynsien tekemisestä on jo aikaa, mutta muistaakseni lakka levittyi kohtuullisesti, vaikka en muista pitikö sitä levittää kaksi vai kolme kerrosta geelien päälle taisaisen tuloksen saadakseni. Ei se sellaisenaan suuremmin sykäyttänyt, mutta ei myöskään tuonut samanlaista vastenmielisyyden tunnetta kuin Catricen ”betoni” edellisessä postauksessani.

Ja sitten kun leimailut teki Color Clubin punertavalla Foil me once:ella, Merino coolin violettiin kallellaan olo lisääntyi entisestään. Tuli taas vähän kaukaa kauniit kynnet, kun leimat meni sinne tänne. Vaikka tykkäänkin XL-stamperista kovin, on sen kanssa oltava tarkkana. Jos ei sitä paina suoraan kynnelle, kuviot tuppaavat venymään. Niin kävi taas tälläkin kertaa. Keskisormen leima on sama kuin etusormessa ja pikkurillissä, vaikka ei heti uskoisi. Kummatkin kuviot ovat DRK A -laatalta.

Oli taas sarjassamme ”olipa vaikea kuvata” nämä kynnet. Ekassa kuvassa on väri paremmin kohdallaan ja toista olen käsitellyt sen verran paljon, että leimauskuviot erottuu edes jotenkin.

merino-cool-con-foil-me-once-väri

merino-cool-con-foil-me-once-Kuvio

Leimailua voisikin taas jossain vaiheessa harjoittaa. Ja niitä montaa muutakin tekniikkaa, jotka on kirjattu ylös inspiraatiolistaan… Ja älkäähän huoliko, kyllä se kirpparikin on tulossa, mutta vapaa-aikaa myyntiartikkelien kunnolliseen kuvaamiseen ei ole vielä oikein vaan löytynyt. Ennakkoilmo kirpparista tulee sitten vähintään pari päivää etukäteen.

Harmaa ei hurmaa

Hohhoijaa. Arvatkaa ottaako pannuun, kun on kivat pääsiäiskynnet suunnitteilla, lakatkin valittuna valmiiksi ja sitten monta kynttä ottaa osumaa, sekä itse että esikko aloittaa kauhian räkätaudin niin etten jaksa edes vilkaista viilojen ja geelien suuntaan korjatakseni kynnet ja hups sitten pääsiäinen onkin ohi… No vähän. Onpa suunnitelmat valmiina ensi vuodeksi. Pääsisäinen on siis vietetty lakkoja vailla ja osittain katkenneissa geeleissä, supersievää. Mutta se hyvä puoli huollon odottelusta oli, että eilen posti ehti tuomaan ranskistipit. Jospa tänään jaksaisi väkertää niiden innoittamina uudet kynnet.

Muutama tovi sitten kynsille pääsi Catricen London’s Weather Forecast. Olin tilannut sen sieltä Beuty Cosmeticsista. Jotenkin silloin swatcheja tutkiessani oletin harmaan olevan vaaleampi ja oli minulla käsitys jostain shimmeristäkin. Todellisuus oli betoninharmaa creme. Tai oli siinä ehkä ihan aavistus kimaltavaa, mutta ei se kynsiltäni erottunut. Voi ankeus. Ei tämä nyt oikein hurmannut.

londons-weather-fc

No mitä silloin voi tehdä? Voisi tietysti koristella pirteillä väreillä. Tai voisi postaa lakat kokonaan ja vaihtaa miellyttävämpään. Mutta kello tikkasi taas jo lähempänä puolta yötä, joten suurellisiin virityksiin en jaksanut ryhtyä. Sitten muistin laivareissulta kotiuttamani Butter London Knackered -lakan. Sitä pari kerrosta betonin päälle, niin eiköhän kelpaa. Jo vain. Kimallusta: Check. Multicromea: Check.

knackered1

knackered2

Sori kuivat kynsinauhat. Butter Londonin Knackered pelasti kyllä tämän lakkauksen. Harmaa hohti läpi jonkin verran ja aiheutti sen, että Knackered näytti pääosin vihertävänharmaalta ja kimaltelevalta kuten ekassa kuvassa, mutta kyllä se värien kirjo sieltä erottui, etenkin luonnossa. Kameran kanssa sitä sai kaivaa jonkin verran. Nyt mietityttää, mitä lakkaisin Knackeredin alle seuraavalla kerralla. Nam.

Mustikka π sinitaivaalla

Monelta meni varmaan ohi viime viikolla semmoinenkin merkittävä päivä, kuin piin päivä (14/3). Niin vähän minultakin, mutta sen jälkimainingeissa lakkasin kynsilleni kuitenniin  lilaquerin blueberry pi:tä, josta joskus aiemmin saatoin jo mainitakin. Se näytti mustan päälle tikutettuna mahtavalta, sinistä ja iridescentiä kimmellystä vaikka muille jakaa. Tässä kuva tikulta, koittakaa olla välittämättä päällyslakan kuplista ja sameutumista (sen siitä saa, kun kaikkia jämiä käyttää tikkujen päällystämiseen).

blueberry-pi

No minä en kuitenkaan tahtonut tällä kertaa kovin tummia kynsiä ja ajattelin, että näyttäähän se varmaan vaaleammankin sinisen päällä kivalta… Ensin siis kaksi kerrosta juuri saapunutta OPIn No Room for the Blues -lakkaa, joka on kaunis kirkas taivaansininen. Kyllä lakkaus livenä oli taas huomattavasti kauniimpi kuin kuvassa, jossa kaikki kimmellys on kadonnut ja glitterit näyttää lähinnä sairaan vihreiltä. Ja jotenkin lakka sai koko No Room for the Bluesin näyttämään turkoosimmalta kuin onkaan. Mutta livenäkin sinisyys hävisi vaikka kimalsi hyvin. Glitterit ei siis oikeasti ole sinisiä, kuten pullostakin näkyy. Oli vaan päässyt jo unohtumaan. Vaatii siis parhaaseen edustavuuteen tummahkon pohjan tuo lilaquerin blueberry pi.

No-room-4-blues-et-blueberry-pi
No-room-4-blues-et-blueberry-pi-shine

Ekan No Room for the Bluesin ostin liian halvalla Ebaysta, juuri sieltä honkkaripaikasta, josta Facebookin Kynsikoristeryhmässä on pitkä ketju. Feikiksihän lakka lopulta osoittautui, ja minä en välttämäti tahdo halua käyttää feikkejä, joten tilasin uuden jenkeistä vähän kalliimmalla. Tässä on kumpaakin kaksi kerrosta tikulla ja päällyslakka päällä. Vasemmalla on aito NRftB ja oikealla feikki. Värit on aika lähellä, mutta feikki lähti liukumaan päällyslakan alla eikä muutenkaan ollut yhtä hyvin käyttäytyvä kuin aito. Ei epäilystäkään kumpaa haluan käyttää jatkossa.

NRftB-real-vs-fake

OPIn You Don’t Know Jaques!:in hankin samasta feikkipaikasta. Siinä oli jopa todella merkittävä sävyero aidon (vasemmalla) ja feikin (oikealla) välillä. Pahoittelen pölyä ja feikin haljennutta tikkua. Mulla on kaksi muutakin feikkiä (Diva of Geneva ja Berlin There Done That), mutta niille ei ole aitoja verrokkeja. Nyt sitten pohdin mitä noille feikeille tekisin, kun ei tosiaan tee mieli niitä käyttää.

YDKJ-real-vs-fake

Olen muuten karsinut kokoelmaani rajulla kädellä. Vielä kun saisin aikaiseksi kuvata lakat ja muut myyntiin tulevat romppeet, niin saisin kirpparin pystyyn. Vai pitäiskö mieluummin laittaa kaikki myyntiin kynsikoristekirpparille facebookkiin? Mitä olette mieltä?

A-Z: V is Viridian Vinyl

Orlyn Viridian vinyl on varmaankin ollut esillä jo joskus ennenkin, mutta niin se vaan päätyi V:n kohdalle kera China Glazen Aquadelicin. Viridian vinyl on ihan loistava lakka leimailuun, mutta tällä kertaa se pääsi liukumaan kynnen kärkeen. Hiukan vastusti tällä kertaa ja muutama kynsi piti tehdä uusiksi ja yksi paikata, mutta sainpahan lopulta melko hyvän tuloksen aikaan.

Pohjalla siis on pari kerrosta China Glazen Aquadelicia. Ihana kirkas turkoosi, joka levittyi hyvin ja peittikin kiitettävästi. Tykkään kovasti. Viridian vinyl kuivuu satiinipintaiseksi, mutta liukuväriin haluan muutenkin laittaa päällyslakan, joten siitä ominaisuudesta ei tässä sen enempää. Kokeilin ekaa kertaa sekoittaa töpöttelysieneen kahta lakaa, kun sillä metodilla liukumasta pitäisi tulla parempi, mutta en tiedä oliko vika taas töpöttelijässä vai lakoissa, kun ei se minusta isoa eroa pelkällä yhdellä lakalla töpöttelyyn tuonut…

viridian-vinyl-aquadelic-gradient

  • Polish: China Glaze Aquadelic
  • Gradient: Orly Viridian Vinyl
  • Topcoat: Poshe

Luulen, että suunnitelmassa oli yhdistää VVinyliin Aquadelicin sijaan jokin muu lakka alunperin, koska Aquadelic kotiutui vasta kesälakkahamstrauksessani, mutta en ollenkaan enää muista mikä se alkuperäinen oli. Sitä mietiskellessäni tein havainnon, että aika monta turkoosia lakkaa aikalailla lähellä toisiaan on tullut hamstrattua…

parit-turkoosit

Zoya Zuza, Zoya Wednesday, China Glaze For Audrey,
China Glaze Aquadelic. Zoya Bevin ja OPI Mermaid Tears

Tuuminpa sitten siinä, että kaikkia en taatusti tarvi ja kun muutama sävy ei enää miellyttänyt silmää, oli kohtuu helppoa karsia noista 50 % odottamaan kirppistä (arvatkaa mitkä lähtee ja mitkä jää?). Muutenkin olen katsellut alati kasvavaa lakkakokoelmaani kriittisellä silmällä ja napsinut sieltä pois uusiin koteihin joutavia yksilöitä. Jossain vaiheessa aakkosprojektin jälkeen on siis kirppis luvassa. Ainakin Murmiksen lakkoja sinne on tulossa, Papu taitaa myydä hutiostoksensa nykyään Facebookin puolella.

*************************************************

Orlys Viridian Vinyl is hardly untried by me any more, but managed to make it’s way to V spot nevertheless. On the other hand China Glazes Aquadelic I have not presented yet, so untried theme could continue. Gradient with turquoise theme this time, I liked it a lot even it was pain in the a.. to make this time.

Also I managed to at least partly invetory my stash of turquoise polishes and then made an executive decission to diminish their number (in the picture) by 50%. I’m inspecting my whole collection with critical eye at the moment so blog sale should be in order soon.