Jo kaksi vuotta turkoosia tukkaa takana

Kröhöm. Heippa.

Koitan tässä päästä eroon valkosen ruudun pelostani. Muualla elämässäni sitä väriä nimittäin on enemmän. Eniten minussa väriä tulee vastaan hiuksissa. Mulla on jo pari vuotta ollut tuossa otsatukan takana petroolia väriä piristeenä. Väri on toteutettu niin, että ensin on vaalennettu osio ja siihen sitten laitettu suoraväriä, joka tarraa vaalennettuun hiukseen hyvin kiinni. Toki suoraväri kuluu pesuissa ja itse sitten lisään suoraväriä tarpeen mukaan, yleensä parin viikon välein. Tätä nykyä turkoosi osioni on jo niin tiukasti sävyttynyt, että pitkälläkään värjäysvälillä se ei vallan vaalene, vaan haipuu pastellisemmaksi vain.

Tällaisesta pienestä väripalkista matkani sinitukkaisena lähti liikkeelle silloin pian kaksi vuotta sitten (meillä on jo vuosia ollut kampaajan kanssa tapana ottaa uudesta kampauksesta aina kuva, tässä siis kuvituksena juuri niitä puhelinmella otettuja kuvia uudesta tugasta aina ihan tuoreeltaan):

Ihan ekaksi ylläpitoväriksi löysin KC Professionalsin turkoosin Color Mask Paintin. Sitä taitaa olla vieläkin jäljellä, sillä se ei minusta pysynyt kovin hyvin ja pian löysinkin minua paljon enemmän miellyttävän Manic Panicin Atomic Turquoise-värin. Siinä on aivan ihana petroolin sävy ja se pysyy erittäin hyvin. Vaikka olenkin aina värjännyt vain pientä osaa hiuksistani, niin nyt on ikävä kyllä tämä puteli tyhjä, enkä ole viitsinyt tilata uutta. Kivijalkakaupoista en sitä nimittäin ole löytänyt ja tätäkin kappaletta tilatessani oli väri vuotanut matkalla hiukan. Sotku oli paketin sisällä melkoinen :P.

hiusturkoosit

Kuten näkyy, olen pysynyt tyylille aika uskollisena. Pohjan sävy vain on hiukan muuttunut, mutta muuten kampauksessa ei suuria muutoksia ekan vuoden aikana tapahtunut.

Vuosi sitten kesällä mentiin lyhyempään suuntaan ja värialue alkoi laajeta. Eräällä kerralla oma kampaajani oli sairastunut ja sijaisella tuli hiukan kiire. Turkoosia väriä ei ehditty kunnolla muhittaa ja olin hetken vaalemassa turkoosissa.

Aika pian taisin käydä väripurkilla säätämässä väriä lähemmäs tuttua petroolia. Usein ennen ekaa pesua sävy on lähempänä sinistä kuin edes petroolia, mutta olen huomannut, että sinisen sävyt haipuvat ensimmäisenä ja vihertävä osuus pysyy pidempään. Samoin mun omat värjäykset on yleensä sinipetroolisempia kuin kampaajalla laitetut turkoosin sävyt. Tässä nykyisellä ylläpitovärillä boostattu ja vaihteeksi toiseen suuntaan kammattu fleda. Tällä hetkellä siis käytän ylläpitoon tuota Biozellin Inkiä sävyssä Caribbean Turquoise. Olen tykännyt siitä paljon ja sillä tosiaan tulee etenkin pitkällä vaikutusajalla varsin siniseen kallellaan oleva turkoosi. Vaan enpä ole sitäkään nähnyt kaupoissa enää aikoihin. Onko kenenkään silmiin osunut missään tuota sävyä? tai noita Inkejä ylipäänsä?

Seuraavana testiin pääsevät nuo Hermans Amazingit. Ostin Cyber shopista sävyt Thelma ja Tammy. Luulen, että niistä sekoittamalla voisi tulla aika hyvä turkoosipetrooli. Kokeillaan näitä, kun Manic Panicia tai Inkiä en ole helpolla saanut hankittua lisää.

hiusturkoosit3

Yllä olevat kuvat eivät ihan tee oikeutta mun hiusten normitilalle. Oma hiusmuotoilu ei nimittäin oikein pärjää kampaajan tekosille. Joskus menee paremmin ja joskus… no huonommin.

Tällä hetkellä kirkkaammanvärinen hiusosa on yhä laajentunut. Turkoosia on enemmän ja kaveriksi on ilmestynyt violettia. Kuinkahan kauan menee, ennenkuin koko pää on turkoosia tai muuta ei ihan niin luonnollista sävyä?

Viikko jouluun :o

Miten on mahdollista, että ihan kohta on joulu? Mihin koko syksy on kadonnut? Arjen pyörittäminen, kovasti töitä, vähän opintoja ja liikaa sairastelua, ne on olleet tämän mukabloggaajan aikasyöpöt. Se on kyllä jännä, miten paljon bloggausideoita mulla risteilee päässä jatkuvasti, mutta toteutuksen asteelle en vaan tunnu niitä saavan.

Mutta koska viikon päästä on jo joulu, niin puhutaanpa joulukalentereista. Onkos teillä semmoisia? Minä en raaskinut tänä vuonna tilata Look Fantasticin kalenteria ja se kyllä vähän harmittaa. Ostin kauneusmessuilta Rosa Graf -kosmekalenterin ja ajattelin, että se riittää. Marraskuussa kuitenkin intouduin tilaamaan lisäksi Feeluniquen kaksitoistaluukkuisen kalenterin, mutta sille kävi huonosti. Se ei koskaan saapunut luokseni, posti kadotti sen. Harmitti kovasti.

Mutta niin tuo Rosa Graf -kalenteri. Merkki ei ollut mulle entuudestaan ollenkaan tuttu, hoitolatuotteita kun ovat. En ole myöskään vielä kokeillut niistä ainuttakaan, joten niiden hyvyydestä en vielä osaa antaa arviota. Mietitään nyt siis vaan joulukalenterin ominaisuuksia. Kalenteri on muodoltaan ihan perus. Ei mitään kikkoja, tämännäköisen suklaakalenterin voisi ostaa ihan mistä vaan. Pahvikaan ei ole erityisen laadukasta, kymmenennen luukun kohdalla jo sain kalenterin repeämään. Mutta eipä tämä nyt susirumakaan ole, onhan se sentään violetti ;).


Mutta ehkä viime vuotisen Look Fantastic -iloittelun jäljiltä olen liian vaativainen. Silloin ei mitenkään osannut arvata päällepäin luukusta, että mitä sieltä tulee. Tässä Rosa Grafin kalenterissa luukun muoto ja koko jo kertoo, onko sieltä tulossa tuubi vai ampulli. Ja kaikki ovat niin samannäköisiä. Se on jotenkin, no tylsää. Lasteni sanoin: ”Ai taas tommoinen tuubi.”


Mutta itse tuotteiden pakkaukset vaikuttavat kyllä laadukkailta. Esimerkiksi nämä seerumiampullit ovat lasia. Vähän jännittää, kuinka osaan avata nämä läikyttämättä. Collastin lie jotakin kollageenia, pari hylauronia ja Q10:ä ja ja yksi Caviar, jonka sisältöä en uskalla edes arvailla. Sain kyllä kalenteria ostaessani semmoisen vihkosen, jossa tuotteet esitellään, mutta juuri nyt en osaa sanoa, mihin olen sen tunkenut. Koitan löytää sen ennen testailuja. Tosin seerumeiden tehoa ei näillä näytteillä varmaan vielä saa kunnolla todettua, vaatisi vähän pidempää käyttöä kyllä.

Tuubeja on siis kalenterista putkahdellut jos jonkinmoisia. Tuubeja on tähän mennessä tullut kolmea kokoa. Thalasso Body lotion (15m) on isoin, keskikokoisia (7ml) putkiloita on eniten ja niissä on kaikkea; maskeja, silmänympärysvoidetta, suihkugeeliä ja erilaisia kasvovoiteita. Seerumit ovat pienimmissä (5ml) puteleissa ja niitä on tullut tähän mennessä kaksi. Melkein tuntuu, että kalenterissa on enemmän purkkia kuin itse sisältöä.

En siis ole ihan hirmuisen intona tästä kalenterista, enkä tosiaankaan aamuisin ryntää riemusta kiljuen kalenterin kimppuun (kuten eräät meidän perheessä legokalentereidensa kimppuun). Mutta olen miettinyt että onhan se vähän epäreilua, minulla on jo valmiiksi vähän pettynyt olo, ennenkuin olen edes kokeillut tuotteita. Kiinnostaako teitä kuulla millaisia ne tuotteet sitten ovat?

Beautyblogger in the making

En nyt muista kuinka paljon olen perhesuhteistani kertonut, ainakin vissiin sen verran, että olen äiti-ihminen. Esikoiseni on nyt seitsenvuotias juuri koulunsa aloittanut pikkutyttö, joka saattanut periä äidiltään (nature vai nurture, en sitten tiedä) mieltymystä keräillä kauniita purtiloita.

IMG_1975

Kesälomilla oltiin lasten kanssa (toinen on esikoista pari vuotta nuorempi poika) Helsingin keskustassa höntsäilemässä, käytiin mm. Magnumeilla Vanhalla ja muuta pörräämistä. Kierrettiin myös vähän Stockalla, koska äiti ”tarvitsi” uuden konjac-sienen ja vissiin jotain muutakin. Siihen ne lapset sitten jarrutti BabyLips-hyllyn eteen. ”Äiti, äiti. Ostetaanko uudet huulirasvat?” Vähän siinä sitten yritin jarrutella, että teillähän on jo ne EOSin rasvat, ei me tarvita. Ja sitten. Sitten tyttö pamautti sellaisen anelun, että en voinut kuin heltyä: ”Mutta äiti, kun ne näyttää niin houkuttelevilta…” Niin. Houkuttelevaa kosmetiikkaa, joka pitää saada vaan siksi, että se näyttää niin houkuttelevalta. En voi kieltää ettenkö olisi hyvin ymmärtänyt. Ja jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin edullinen hankintahan se oli omiin houkutuksiin verrattuna.

babylips-2

Niinpä ostettiin uudet huulirasvat. Ne taidettiin valita putkilon ulkonäön perusteella, sillä pieni mies valitsi mustahkon Eloctro pop kokoelman Berry Bombin ja tyttö Pop art kokoelman Blueberry Boomin. Ja voin kertoa, että huulille nämä tuo kivasti hiukan sävyä normaalikäytöllä, mutta kun lapset pääsee levityspuhiin, on väriä kunnon kerros myös huulten ympärillä. En ollutkaan tajunnut miten pigmenttisiä nämä ovat. Piti ihan järjestää koulutustilaisuus, kuinka rasvaa laitetaan vain huulien alueelle :D.

babylips-1

No, meni sitten muutama päivä kunnes tyttöni tuli luokseni piirustuksia ja tarinoita varten hankitun vihkonsa kanssa. ”Äiti katso, tein tästä kaikki huulipunani -vihkon! Merkitsen tänne muistiin kaikki huulipunani.” Siinä vaiheessa piti hiukan koittaa hymyä hillitä. Ihanaa järjestelmällisyyttä. Jokohan mulla kohta on uusi bloggaajakaveri? Vielä ei vihkoon ole kyllä tullut täytettä kuin ekalle sivulle vasta.

ps. huomaattehan huulilla tehdyt swatchit kuvan vieressä? Tyttöseni on ottanut merkinnällä 2x kivasti huomioon pikkuveljenkin huulirasvan ja on siitäkin näköjään värimalli käyty hakemassa :D.

Pridekynnet

Koitetaanpas nyt vähän ajankohtaisempaa aihetta kuin melkein puoli vuotta vanhat roskat. Nimittäin pian kaksi viikkoa (onko näistäkin jo niin kauan kuitenkin…) sitten innostuin väsäämään itselleni pridekynnet. Ihanaiset Emma ja Sissi olivat tulossa tupatarkastukselle, joten jotain piti ränsistyneiden lakkojen tilalle taiteilla. Olin päättänyt kokeilla moni-/liukuvärileimausta ja alunperin oli suunnitelmissa pitäytyä ihan vaan punaisen, pinkin ja liilan sävyissä, mutta facen feedin täyttyessä pride-päivityksistä, sain jo pohjat lakattuani idean vaihtaa lennosta sateenkaaren sävyihin. Aika uhkarohkea idea kyllä, kun en ehkä aiemmin ole monivärileimausta edes kokeillut. Kunnolla vaan haastetta heti kärkeen siis.

pride-nails-2

Joten ei muuta kuin leimalakkalaatikkoa penkomaan. Aika hyvän suoran pridevärejä tai ainakin sinne päin sieltä löysinkin. Vain oranssi jäi uupumaan. Muuten lakat ovat Dashican leimauslakkoja, mutta oranssi on China Glazen Orange You Hot. Pohjalle olin lakannut Essien taannoista Breast Cancer awareness lakkaa; We Can Do It Pink!, joka on lähes valkoinen vaaleanvaalea pinkki. Eikös nimi ole sopivan voimaannuttava myös Pride-käyttöön? Vuonna 2010 julkaistussa lakassa on kammottavankapea suti, mutta silti sain kahdella kerroksella leimojen alle kohtuullisen tasaisen kerroksen. Kerros Essien Good to Go:ta kuivattamaan pinta leimausvalmiiksi.

pridet-stamps

Leimakuvioksi valitsin kouheroa isolta LeaLac A laatalta. Aluksi tiputtelin pisarat leimauslakkoja kuvion reunalle järjestyksessä, niin että pisarat koskettivat toisiaan. Sitten nopea vetäisy skrapalla ja nopeasti kuvio leimasimelle. Mulla taisi olla olla käytössä kirkas stampperi Born Bretty storesta. Jostain syystä kaikki värit eivät nousseet leimasimelle tai sitten eivät tarttuneet leimasimelta kynnelle. En tainnut yhdellekään kynnelle myöskään saada mahdutettua koko kirjoa värejä. Mutta ekaksi monivärileimarykäykseksi tää onnistui ihan kohtuullisesti. Ja oli ne livenä aika värikkäätkin. Kerros Essien Gel Setteriä suojasi leimausaherruksen tuloksen.

pride-nails

Ja kaiken kruunuksi muistin kuvata kynnet vasta parin päivän jälkeen, kun kärjet oli jo hiukan kuluneet ja muutama kulmakin lohjennut. Enkä edes viitsi mainita, mitä mieltä olen kuvien laadusta, mutta onpahan taas varaa parantaa. Ensi kertaan, tilulii!

Ihan roskaa

Heippa. Hiljaiseloa blogissa on ollut aika pitkään. Selityksiä voisi olla monta, mutta sanonpahan vaan, että ensin en ehtinyt, sitten ei huvittanut ja sitten kun olisi huvittanut, oli iso kynnys palata. Niinpä koitan saada lukon murtumaan kirjoittamalla ihan roskaa. Tässäpä siis tulee loppuneita tuotteita ehkä tammi-helmikuulta. Sillä jälleen on keräyspisteessä tyhjiä purnukoita valtava kasa, joten on näiden kuvaamisesta taatusti jo aikaa. Ehkä pitäisikin nimetä tämä postaus 2016 ensimmäisen vuosineljänneksen loppuneiksi ja tuo sittemmin kertynyt läjä sitten toisen vuosineljänneksen roskiksi…

slut-0616-1

Mutta asiaan. Lomareissua varten olin joskus hankkinut Aussien Miracle Moist sampoo-hoitsikkaduon matkakokoisena. Ihan hyvää tavaraa oli, ei valittamista, tuoksukin oli oikein kiva. Tuli käytettyä loppuun uimareissuilla.

Acon käsirasva Canola oil&Q10 oli myös ihan ok, ei kyllä herätä enää mitään isoja reaktioita, joten oli varmaan ihan peruskamaa, kun en paremmin muista.

Vichyn Aqualia Thermal Light kosteusvoide oli tosi hyvä. Kevyt, mutta kosteuttava, tosi mieto kiva tuoksu, liukui hyvin kasvoille ja sopi ainakin talviaikaan mulla hyvin meikin alle. Mun tuubi on jotain tosi vanhaa mallia, nykyään tämä voide on matalassa purkissa, josta joutuu ottamaan sormella tai spaattelilla. Itse kyllä tykkäisin enemmän tämmöisestä tuubista, on siistimpi ja helpompi kuljettaa mukana. Silti voisin ostaa uudelleenkin joskus.

Tällä kertaa loppui Colgaten hammastahna, aika perus. Seuraava taitaa olla samanlainen, kun tykkään tuomoisesta nopeasta korkista, mitä ei tavi ruuvata.

slut-0616-2

Elisabeth Ardenin Green Tea -sarja on mun suosikkeja vartalotuotteissa. Tällä kertaa tyhjeni jättipumppupullo Refreshing body lotionia. Tämän sarjan tuotteita tullaan varmasti näkemään jatkossakin.

Batisten kuivashampoo on tuttu näky monien blogien loppuneet-listauksissa, niin täällä ”paklaamossakin”. Tämä versio on kauneusmessuilta ostettu Heavenly volume, joka on mun makuun vähän turhankin tymäkkää tavaraa. Mulla on tätä kyllä parhaillaankin käytössä, se taitaa olla jostain blogitapahtumasta saatu yksilö.

Tykkään käyttää suihkussa kasvojen pesuun vaahtoavia putsareita. Siksi olin hankkinut testiin tämän Body Shopin Aloe Gentle Facial Washin. Mutta oli kyllä aika pettymys; vaahto oli lirua, eikä tuoksukaan oikein miellyttänyt. Sinnillä käytin loppuun, mutta uutta tuskin tulen hankkimaan.

Dermosilin 35+Active energy cream oli tosi perus naamarasva. Ei kovin kevyt, mutta sopi talvisaikaan uinnin jälkeen kosteuttamaan tavallisesti rasvaista naamaani. Ei tainnut tuoksuakaan juuri miltään.

Blogiriennoista mukaan tarttuneen Lumenen Bright Now Vitamin C Rich Cremen käytin talvipakkasilla yövoiteena. Silloin omakin nassu huuteli tehokkaampia kosteuttajia, ja tämä sopi hyvin. Kevyesti lakan (siis se marja) tuoksuinen ja vaalean keltainen väri olivat ihan mukavia.

slut-0616-3

Kuten olen jo moneen kertaan maininnut, käyn jatkuvasti uimahallilla, omissa treeneissä kerran tai kaksi viikossa ja sitten vielä lasten kanssa uimakoulussa. Viime keväänä mulla oli tavoitteena käyttää erilaisia näytepakkauksia pois nurkista mahdollisimman paljon hallireissuilla. Ihan hyvään vauhtiin pääsinkin ja muutama tuote pääsi listalle ”tätä voisi joskus testata ihan kunnolla”. Enemmänkin näitä pusseja on tyhjentynyt, mutta kaikkia en kuvauksiin säästänyt :D.

slut-0616-4

Tämmöinen Sephoran naamiokin tuli käytettyä. En kyllä osaa sanoa oliko sillä merkittävää vakutusta ihoon, mutta tulipahan testattua.

Semmoisia loppui alkuvuodesta. Ei tämä kirjoittaminen nyt taas niin kamalaa ollutkaan, ehkä mä vielä saan blogin uudelleen vauhtiin. Ainakin lisää roskaa voisi kirjoittaa :D. Saapa nähdä.

Arvonta suoritettu

Onnea Tuulikki, arpa suosi tällä kertaa sinua ja Lumenen lakat odottavat täällä postitusta uuteen kotiin. Voittajalle on ilmoitettu sähköpostitse.

Kiitos hurjasti kaikista kommenteista. Blogi elää hiljaiseloa vielä hetken, sillä odottelemme edelleen nettiä uuteen kotiimme ja kaikki tavarat eivät ole vielä paikallaan uudessa kodissa, eli en malta istua bloggailemaan. Mutta pian tilanne varmasti korjaantuu. Hyvää joulun odotusta, joko lahjat on ostettu?

Kosmetiikkabloggajien joulukalenteri luukku 13: Arvonta ja joulumanikyyri

joulukanteri

Tänään aukeaa Kosmetiikkabloggaajien joulukalenterin luukku täällä Murmiksen paklaamossa. Luukun numero on 13, eikä se suinkaan ole tällä kertaa epäonnennumero, sillä saatte avata vielä toisenkin luukun Rian Blogissa. Jos eiliset luukut ovat vielä avaamatta, käypä pikimmiten kurkkaamassa ne Ilonan ja Nekun blogeissa. Huomista luukkua taas voit väijyä heti aamusta Marian blogissa.

Jos olet saapunut ensi kertaa tänne pakkelipisteeseen, niin voisin kertoa, että täällä kirjoittelee nelikymppinen perheenäiti Espoosta. Päivät olen tutkija ja vapaa-aikanani paitsi vaalin kosketiikka-aarteitani, myös luen ja teen käsitöitä sekä piiskaan itseäni liikunnan pariin. Ollaan juuri muutettu unelmiemme taloon ja tavarat ovat vielä ihan sekaisin. Tilaa on kuitenkin varattu riittävästi kaikkien harrastuksille, myös minun kosmetiikkahamstraamiselleni, joten eiköhän kaikelle löydy paikkansa pikkuhiljaa. Koska kosmebloggailuni alkoi kynsiin keskittyneenä Jos edes kynnet –blogissa, päätin tämän ihka ensimmäisen joulukalenteripostaukseni pyhittää myöskin kynsijutuille.

Viime viikonloppuna oli pieni juhlahetki tiedossa, joten muuttorumban keskellä lakkailin itselleni jouluiset kynnet. Lakkasin kynnet OPIn You Only Live Twicella, nimettömiin OPIn My Favouriten Ornamentia. Lisäksi töpöttelin kostutetulla meikkisienellä liukuvärimäisesti keskisormien kynsien kärkeen My Favourite Ornamentia. Ihanasti tuli kimmellystä ja ainakin omasta mielestäni juhlavat ja jouluiset kynnet pienellä vaivalla. Tietysti asiaa auttaa, että valitut lakat ovat itsessäänkin sangen kimmeltäviä.

joulukynnet

Nyt jollakin teistä lukijoista on mahdollisuus päästä toteuttamaan lähes samanlaiset kynnet, hopeisenvälkkyvinä tosin. Sain Emman pikkujouluista tuotelahjana Lumenen Gel Effect lakkoja uusissa talviväreissä.

lumenelakat-arvonta
Arvonta on suoritettu, enää ei voi osallistua.

Tahdon jakaa lakkausiloa kanssanne, joten arvon koko setin lakkoja yhdelle onnekkaalle. Palkintona on seuraavat Lumenen lakat:

  • 58 Säkenöivät hetket
  • 59 Valon säteet
  • 60 Jäämarja
  • 61 Lumienkeli
  • 62 Talven kirkkaus
  • 63 Hehkuva ilta

Arvonta-aika päättyy torstaina 17.12. klo 12.00, minkä jälkeen otan yhteyttä voittajaan. Voit osallistua jättämällä kommentin ja muistamalla merkitä sähköpostiosoitteesi sille tarkoitttuun kohtaan. Sähköpostiosoitteita ei julkaista eikä kerätä talteen myöhempää käyttöä varten. Epätäydelliset osallistumiskommentit eivät voi osallistua arvontaan. Onnea kaikille!