Näyttää helpolta vaan…

Ei se sitä ihan kyllä ole. Olin edellisenä päivänä saanut kerrankin hyvän liukuvärin aikaan; OPIn You’re such a Budapest:llä pari kerrosta ensin ja Catricen ihanan shimmeristä Purple Reign:iä kärkiin. Siinä sitten mietin, että mitäs koristuksia niihin virittelisi.

Muistin katsoneeni ihan vasta Tartofraisesin videota (tuo on hänen englanninkieliseltä kanavaltaan) kiekuroiden ja koukeroiden tekemisestä. Niin vaivattomanoloisesti se sivellin hänellä siinä liikkui, että intouduin itsekin taas akryyliväreillä syheröimään. Ja kuten kuvasta näkyy, minä kaipaan vielä paaaaaaaljon harjoittelua. Ei ne livenä ihan noin kököiltä näyttäneet, makrokuva taas vaan kaiken paljastaa, mutta kyllä ne kauas kauniista vielä jäivät.

 budapest-purple-reign-akryylimaalein

  • Base color: OPI You’re Such a Budapest(2x)
  • Gradient: Catrice Purple Reign
  • Top Coat: Essence – Better Than Gel Nails Top Sealer
  • Nail ”art”: Oumax white
  • Top coat: Poshe Fast drying top coat

Ja jostain syystä, kun kokeilen kuvioita paperille, ne onnistuvat paljon paremmin. Ehkä mun pitäisi treenailla tekokynsille ja kiekoille omien kynsien lisäksi. Kun vaan sitä aikaa olisi. Olen muuten harkinnut geelirakennekynsikurssia. Enhän mä niitä työkseni ole alkamassa tekemään, mutta tahtoisin oppia hommasta lisää ja siihenhän se kurssi olisi lie oiva apu…

Arvatkaa missä mä olin viikonloppuna

Varastossa odottaa vino pino kynsiä julkaistaviksi, mutta nämä kiilasivat jonossa ohi, kun liittyvät tosiaan tiiviisti mun viikonlopun rientoihin. Ja ovat kynsillä itse asiassa edelleenkin, kun yllättäen tykästyin näihin kovin.

Pohjalla kaksi kerrosta OPIn My Boyfriend Scales the Wallsia ja seuraavana päivänä vinojen teippien päälle paksu kerros China Glazen Orange You Hot?:ia. Olipa hyvä, että tuli se vaihdettua miitissä, sillä se on tosiaan ainoa oranssi lakkani. Vaikka vaihtaessa luulin sen saavan odottaa vuoroaan aika pitkään 🙂 . Teipit heti lakan ollessa märkää pois ja kotvan kuivattelun jälkeen päällyslakkaa.

rastilippu1

rastilippu2

Niin, olin siis Venlojen viestissä suunnistamassa ja viime viikolla sain loistoajatuksen väsätä teemaan sopivat kynnet. Alunalkaen olin suunnitellut maalaavani akryyliväreillä karttamerkkejä ja vaikka mitä, mutta kun tuli kiire, niin yksinkertaistin suunnitelmaa vinomanikyyreihin, jotka esittävät rastilippuja. Ja hyvä niin, sillä tykästyin näihin kovasti. Ja moni tuttu sekä tuntematon tuolla kisapaikalla ihaili näitä myös. Isovelikin totesi, että nyt on omistauduttu aiheelle perusteellisesti.

Livenä nämä on kyllä aikalailla hehkuvammat, kuin tuo Orange You Hot? on neonoranssi ja sehän ei kuvissa suostu toistumaan oikein. Ja nyt jo suunnittelen, mitä muuta keksisin tämän oranssin kanssa, niin mahtava kesäväri tämä on. Ja tosiaan, valkean (tai tässä tapauksessa ainakin lähes valkean) lakan päällä yksi kerros on ihan riittävä tuomaan hehkuvan tuloksen.

Valkovuokkoja vai takatalvi?

Tuossa pari viikkoa sitten, kun tein itselleni taas geelit omien nysäkynsieni päälle, aivan ensimmäiseksi kynsille pääsi kombo, jota olin suunnitellut varsin pitkään. Toteutusta hidasti se, että en saanutkaan Essien Where’s My Chauffeuria lähi-Anttilasta niinkuin kuvittelin. Olin jo ehtinyt tilata itselleni netin kautta kapeasutisen yksilön, kun ihana kanssalakkailija Turunsuunnalta lähestyi minua Papun kautta ja tarjoutui sieltä paikallisen Kicksin alekorista kyseisen lakan toimittamaan. Miten voikin näin ihania ihmisiä olla. Kiitos Mirva!

Mutta siis, geelien päälle ensin pari kerrosta Essien Where’s my Chauffeuria. Se levittyi kuin unelma. Olen ihan rakastunut siihen Essien leveään siveltimeen. Ja lakan turkoosi sävykin lämmitti tätä kaikkien sinisten ja turkoosien ystävää. Moitteeton lakka kerta kaikkiaan. Siihen päälle sitten kerros OPIn Pirouette My Whistleä. En tiedä miksi ja miten olin saanut tämän yhdistelmän päähäni, mutta onneksi niin oli käynyt. Yksinkertaiset kyllä, mutta tykkäsin näistä kuin hullu puurosta ja nämä saivatkin olla melkein viikon ajan kynsillä.

WMC-con-PMW

Näiden aikaa valkovuokot vielä kukkivat ja niiksoi nämä olisi voinut kuvitella, jos pohja olisi ollut vihreämpi. Tai sitten kunnon rae- tai lumikuuro vihreyden keskelle :D.

Elämäni eka blogimiitti

Mieleni rohkaisin ja ilmoittautumisnappia väijyin. Kyllä kannatti. Shiny, Sinikilpikonna, Sissi ja Suvi olivat järkänneet viikko sitten niin kivan miitin, että ei mitään rajaa. Oli aivan ihanata. Ja koska melkein kaikki muut osallistujat ovat jo miitistä postanneet ja minäkin lainaan Sinikilpikonnan hienoja kuvia (Kiitos!), tää saattaa olla kertausta usealle lukijalle. Mutta eipä se mitään, sillä kaikkihan tietävät että ”repetitio mater de studiorum est” ja järjestäjiä ei voi koskaan liiaksi kiittää ja suitsuttaa. Tavattoman mukavaa, että jotkut jaksaa ja viitsii nähdä vaivaa, niin että tämmöinen tavallinen tallaaja pääsee valmiiseen pöytään jutustamaan rakkaasta harrastuksesta ja ihan naamakkain tapaamaan samanhenkisiä ihmisiä. Eli tuhannesti kiitoksia järjestäjille!

Viime perjantaina siis mietin pääni puhki, mitä kynsille värkkäisin miittiä varten. Jostain mieleeni muistui ehkä vuosi sitten ihastelemani Tartofraisesin kirsikankukkakynnet ja niistä päätin väsätä oman versioni. Pohjalle ensin Orlyn Boho Bonnetia. Olin henkisesti varautunut kolmeen kerrokseen, joten BB yllätti positiivisesti, sillä kaksi riitti kyllä etenkin koristelujen alle. Jos ihan supertasaisen olisi halunnut, olisi ehkä pitänyt vetää kolmaskin kerros. Poshea päälle ja kotvan odottelu, ennenkuin akryylivärillä taiteilin oksia. Mikään tämän monimutkaisempi kuvio ei mulla ainakaan vielä onnistu, mutta ihanhan näistä tuli oksien näköisiä. Sitten pilkkutikulla ensin Gina Tricotin Candy Pinkiä terälehdiksi ja keskustoihin vielä OPIn I’m all earsia. Ja kaiken päälle vielä kerros Essencen Better Than Gela Nails -päällyslakkaa. Ei ehkä maailman omaperäisin idea, mutta minä oli varsin tyytyväinen lopputulokseen.

Orly-boho-bonnet-sakura

Lauantaina 25.5. suuntasin sitten askeleeni kohti Hakaniemeä sydän jännityksestä pamppaillen. Järjestelytoimikunnan lisäksi paikalle tiensä löysi 11 blogistia itseni mukaanlukien. Mukana hääri myös kaksi Lottaa Trade Trackerista, joka oli illan pääsponssi.

Ensin nautiskeltiin tervetuliaismaljat ja siitä suunnattiin nauttimaan notkuvien tarjoilupöytien antimista. Trade Tracker tarjosi juomat (Fresitaa), järjestelytoimikunta oli tehnyt salaatteja ja pikkusuolaisia sekä kuppikakkuja ja Kakku ja Leipä Keisari tarjosi alkuun ihania leipiä ja jälkkäriksi kakkuja. Etenkin mahtavaa Jyvävuokaleipää pitää joskus hankkia kotiinkin. Slurps ja nam.


slurpsnam

Ruokailun lomassa annoin itsestäni yli-innokkaan kuvan, koska olin roudannut mukaani lakkatikkuni ja esittelin kokoelmaani niiden avulla. Että kiitti vaan Emma ja Papu, tällä kertaa mä olin ainoa, jolla oli tikut mukana enkä ainoa ilman niinkuin meidän tapaamisessamme taannoin. Keskustelu sorisi iloisena ja naurunkikatustakin kuului.

Aikamme kupuja täytettyämme vierimme toiseen huoneeseen höpisemään ja sitten koittikin Arvonnan  aika. Kaikki voittivat jotain ja sehän on aina mukavaa. Arvontapalkintoja olivat lahjoittaneet Love It! – kosmetiikan verkkokauppa, NailCity, Adenina, Hyvinvoinnin Tavaratalo, CityShoppari, Kynsikauppa.com sekä Lush. Itse voitin arvonnasta ihanan Zoyan London Pixie Dustin. Mulla ei ennestään ollut vielä ainuttakaan ”hiekkalakkaa”, joten siksi etenkin toi oli kiva voitto. Ja lakka on tosi ihana, ehkä muutaman muunkin pixie dustin voisin hankkia… Kuvassa etualalla näkyvät Zoyan kevätkokoelman  lakat oli lahjoittanut NailCity ja niistä sai jokainen osallistuja napata yhden itselleen lahjakassien jaon yhteydessä. Siinä taaempana ja seuraavassa kuvassa sitten samasta paikasta tullut mun voittama Zoya London.

miitin-arvontapalkintoja-ja-zoyalahjat

zoya-london-puteli

Ja lahjakasseista ilmestyi vaikka mitä ihanaa:

miittipussi

  • Elleltä meikkipussukka ja vyö
  • Mimaxilta Vetskari-decalit, China Glazen hologrammilakka (nää taisi olla melkein kaikilla eri, minulle sattui Don’t be a Luna-tic) ja kynä
  • L’Oréalilta Essien lakka, mulle osui muutamasta vaihtoehdosta mehevänpunainen Fifth Avenue
  • NailCityltä Zoya esitteitä (mm. tuommoinen vihkonen, jossa on pallerot kaikista Zoyan väreistä) ja sitten Zoya Blu, joka kyynärpäätaktiikalla lähes tuli haettua sieltä esittelytelineestä
  • sekä Hyvinvoinnin Tavaratalosta Sante käsivoide sekä henkilökohtainen ale-koodi.

Koitan muistaa jatkossa mainita, jos tuotteet on saatu, kun niistä bloggailen. Vielä se ei varmastikaan pitäisi olla vaikeaa muistaa, nämä nimittäin ovat ihka ensimmäiset pr-mielessä minulle tulleet lakat ja tavarat kynsiharrastuksen saralla. Huisia ;).

Sitten päätettiin pitää pientä kirpparia. Itse olin roudannut mukaan muutaman lakan ja ison nipun ylimääräisiä decaleita ja leimailulaattoja. Kivasti kasa vajenikin ja muutaman lakan saatoin itsekin hankkia… Kaksi neljästä tuli kuitenkin vaihdettua. Mutta kokoelma siis kasvoi illan aikana kuudella lakalla, kun lahjat ja arvontavoitotkin laskettiin mukaan
mittikirppishankinnat

Zoya Barbie (vaihdoin), Barry M Aqua Glitter (ostin), Essie Bikini So Teeny (ostin), China Glaze Orange You Hot? (vaihdoin, kun mulla ei vielä ollut ainuttakaan oranssia tai keltaista).

Hurjan nopsaan meni ilta, mutta ennenkuin ekat osallistujat poistuivat, muistettiin vielä ottaa yhteiskuva kynsistä. Huomatkaa söpö sydämenmuotoinen asettelu :D.

 photo IMG_2008_zps7eb5dfa2.jpg

Vielä kerran kiitos järjestäjille ja kaikille sponsoreille. Minulla oli tosi mukavaa ja jos tilaisuus toistuisi, tahtoisin taatusti jälleen mukaan.

 photo sponsorikuva_zps065daf2d.jpg

Jos jaksoit tänne asti lukea niin kymmenen pistettä ja papukaijamerkki sekä pieni yllätys. Kommentin jättäneiden kesken arvon tuon saamani  MiMaxin lahjoittaman China Glaze Don’t be a luna-tic lakan. Älä siis unohda sähköpostiosoitettasi sille varatusta kentästä. Good luck :).

Abstraktiota

Musta laatikko ei vaan ota tyhjentyäkseen, joten oli pakko ottaa järeät keinot käyttöön ;). Ja oikeasti tämä abstrakti malli, jossa vain suditaan summamutikassa oli ollut mielessäni siitä asti, kun näin sellaisen Chalkboard Nails -blogissa. Ja viimeinkin sain aikaiseksi toteuttaa kynnet sen idean mukaan. Tähän helposti toteutettavaan manikyyriin valitsin OPI You Only Live Twicen, Zoya Carlyn ja a-england Dorian Grayn mustasta laatikosta eli kokeilemattomien lakkojen viidakosta. Tasapaino vaati minun silmiini hiukan sinistä ja vaaleaakin mukaan, joten mukaan pääsivät myös Color Clubin Luminice-cent ja Orlyn Sweet Peacock.

Ei näistä taaskaan ihan esikuvansa vertaiset tullut, mutta tykkäsin kumminkin näistä kovasti. Vaikka aluksi olin hiukan, että jaa-a. Ekassa kuvassa näkyy hyvin kuviontia, mutta sävyt ovat paremmin kohdallaan toisessa otoksessa. Jälkikäteen voisi sanoa, että kannattaisi valita paremmin yhtäläisesti peittäviä lakkoja. Minä nimittäin vetelin läntit paljaalle kynnelle ilman koko kynnen peittävää lakkakerrosta ja niinpä muutaman lakan kohdalla kynsi hiukan paistoi läpi, mutta ei sitä ilman tarkkaa pälyilyä huomannut. Läpikuultavimpia kohtia kynsillä oli OPIN You Only Live Twicen ja Color Clubin Luminice-centin alueella. Päällyslakka oli muuten tässäkin taas tuttu ja turvallinen Poshe, jota tykkään käyttää Sechen sijaan, koska olen lievästi herkistynyt tolueenille.

brush-stroke
brush-stroke2

Ja tällä kertaa koitin ottaa oikein kuvan käytetyistä lakoistakin! Sitä voisi kyllä harjoitella ja kaivaa vaikka sen kuvausteltan käyttöön siihen hommaan :D.
brush-stroke-lakat

Tätä tyyliä tulee taatusti kokeiltua toistekin, kunhan vaan taas jaksan miettiä toisiinsa sointuvia lakkoja. Jotekin en osaa ajatella tekeväni tällaista abtraktia sutimista cremeillä, mutta ehkä se kannattaisi. Tulos oli mielestäni jopa aika näyttävä ja hyvin helpolla. Me likes a lot.

Mustikka π sinitaivaalla

Monelta meni varmaan ohi viime viikolla semmoinenkin merkittävä päivä, kuin piin päivä (14/3). Niin vähän minultakin, mutta sen jälkimainingeissa lakkasin kynsilleni kuitenniin  lilaquerin blueberry pi:tä, josta joskus aiemmin saatoin jo mainitakin. Se näytti mustan päälle tikutettuna mahtavalta, sinistä ja iridescentiä kimmellystä vaikka muille jakaa. Tässä kuva tikulta, koittakaa olla välittämättä päällyslakan kuplista ja sameutumista (sen siitä saa, kun kaikkia jämiä käyttää tikkujen päällystämiseen).

blueberry-pi

No minä en kuitenkaan tahtonut tällä kertaa kovin tummia kynsiä ja ajattelin, että näyttäähän se varmaan vaaleammankin sinisen päällä kivalta… Ensin siis kaksi kerrosta juuri saapunutta OPIn No Room for the Blues -lakkaa, joka on kaunis kirkas taivaansininen. Kyllä lakkaus livenä oli taas huomattavasti kauniimpi kuin kuvassa, jossa kaikki kimmellys on kadonnut ja glitterit näyttää lähinnä sairaan vihreiltä. Ja jotenkin lakka sai koko No Room for the Bluesin näyttämään turkoosimmalta kuin onkaan. Mutta livenäkin sinisyys hävisi vaikka kimalsi hyvin. Glitterit ei siis oikeasti ole sinisiä, kuten pullostakin näkyy. Oli vaan päässyt jo unohtumaan. Vaatii siis parhaaseen edustavuuteen tummahkon pohjan tuo lilaquerin blueberry pi.

No-room-4-blues-et-blueberry-pi
No-room-4-blues-et-blueberry-pi-shine

Ekan No Room for the Bluesin ostin liian halvalla Ebaysta, juuri sieltä honkkaripaikasta, josta Facebookin Kynsikoristeryhmässä on pitkä ketju. Feikiksihän lakka lopulta osoittautui, ja minä en välttämäti tahdo halua käyttää feikkejä, joten tilasin uuden jenkeistä vähän kalliimmalla. Tässä on kumpaakin kaksi kerrosta tikulla ja päällyslakka päällä. Vasemmalla on aito NRftB ja oikealla feikki. Värit on aika lähellä, mutta feikki lähti liukumaan päällyslakan alla eikä muutenkaan ollut yhtä hyvin käyttäytyvä kuin aito. Ei epäilystäkään kumpaa haluan käyttää jatkossa.

NRftB-real-vs-fake

OPIn You Don’t Know Jaques!:in hankin samasta feikkipaikasta. Siinä oli jopa todella merkittävä sävyero aidon (vasemmalla) ja feikin (oikealla) välillä. Pahoittelen pölyä ja feikin haljennutta tikkua. Mulla on kaksi muutakin feikkiä (Diva of Geneva ja Berlin There Done That), mutta niille ei ole aitoja verrokkeja. Nyt sitten pohdin mitä noille feikeille tekisin, kun ei tosiaan tee mieli niitä käyttää.

YDKJ-real-vs-fake

Olen muuten karsinut kokoelmaani rajulla kädellä. Vielä kun saisin aikaiseksi kuvata lakat ja muut myyntiin tulevat romppeet, niin saisin kirpparin pystyyn. Vai pitäiskö mieluummin laittaa kaikki myyntiin kynsikoristekirpparille facebookkiin? Mitä olette mieltä?

Jatkoaikaa kuolemattomalle huomiselle

Jepjep, otsikon taso lähentelee taas taivaita :D. Jatkoajasta on kumminkin kyse, kun päätin ehostaa OPIn Tomorrow never diesin poistamalla sydämen ja lisäämällä vähän väriä päälle. Jokin aika sitten kävi nimittäin niin, että ostin ekat indie-lakkani ja ihan vaan nimen perusteella. (Joku muu tämän blogin tekstintuottajista on enempi noiden glitterien perään 😉 ). Kuten on ehkä ennenkin tullut ilmi, on allekirjoittanut ehta insinörtti. Niinpä ”lilaquerin” science-kokoelma lakkojennimineen kolahti kovaa. Ekana oli tarkoitus tilata vain jossain blogissa silmiini osunut ”schrodinger’s catastrophe”(i), mutta niin vain etsykaupasta tarttui mukaan myös saman kokoelman toinen glittertopperi ”blueberry pi” (siitä lisää myöhemmin) ja  duochrome ”some devil”

Noniin, sydän siis sai lähteä, mutta samalla lähti hiukan liikaa Tomorrow never dies:ia. Sen sijaan, että olisin lisännyt kerroksen sitä, päätin lakata nimettömät ”some devilillä”, jotta sekin pääsisi jo kynsille (Virhe!!!). Sitten kaikkiin kynsiin kerros ”schrodinger’s catasrophe”:a päälle. Oi nam, miltä se näyttikään TND:in päällä. ”some devilin” päällä ei ikävä kyllä ihan niin upealta. ”some devil” on sellaisenaan ihan kaunis. Koostumus on todella paksu, joten sitä kannattanee laimentaa. Mutta sen saa joku muu tehdä, sillä itseäni ei värikään innostanut, vaikka luulisi turkoosivioletin duochromen kyllä kilahtavan. Se siis tulee myyntiin, kunhan nyt vaan saisin sen mun kirparin kasaan…

”schroedinger’s catasrophe”:kin oli aika paksua tavaraa, jopa hyytelömäistä. Siitä huolimatta sain sitä ihan ok siveltyä, kenties sitäkin uskaltaisi vähän ohentaa. Päällyslakkaa levittelin runsaalla kädellä, jotta sain pinnan tasoittumaan. Näitä olisi ilman tuota nimettömän omaa katastrofiani katsellut kyllä pidempäänkin kuin sen puolitoista päivää, mitä jaksoin näitä pitää. Glittertopperi tosiaan korosti lakan sinisiä ominaisuuksia, mutta ei se kuitenkaan ihan noin siniseltä näyttänyt livenä kuin minun kuvassani.

schrodingers-catastrophe

Kuvassa pitelemäni pullo saa siis siis paikan kokoelmastani ja pääsee taatusti uusintakierrokselle, kunhan keksin, minkä lakan viritän sinne alle.

i) ja niille, keitä lakan nimi jäi ihmetyttämään ja fysiikka kiinnostaa: Schrödingerin kissa ja – aaltoyhtälö.

Omituisen tavallinen

Vastailenpa minäkin tähän ”kerro viisi omituista asiaa itsestäsi” -meemiin, kun oikein erikseen nimeltä haastettiin. Vaan vaikeaa tämä on sillä:

  1. Olen niin tavallinen, että muutaman päivää mietittyäni, en ole juurikaan keksinyt teille kunnollisia omituisuuksia kerrottavaksi.
  2. Vasen jalkateräni on sentin verran oikeaa pidempi. Juu ei kyllä helpota kenkäshoppailua. Mutta jotenkin olen onnistunut hankkimaan suuuuuuren määrän kenkiä. Imelda is my middle name ;). (olenkohan kertonut tämän jossain vaiheessa ennenkin, jotenkin tuli sellainen tunne, kun pituuseron tähän kirjasin…)
  3. Kysyin mieheltäni, mikä minussa on omituista, kun en itse meinaa keksiä. Hänestä on omituista, että koitan keksiä omituisuuksia itsestäni, saati sitten kirjaan niitä tänne kaiken kansan nähtäville. (Hänestä on myös omituista, että jaksan värkätä kynsien kanssa harva se ilta, mutta senhän tiedämme oikeasti olevan aivan normaalia…)
  4. Tykkään leipoa pullaa, mutta en erityisemmin itse välitä syödä sitä. Muu perhe onneksi syö tuotokset hyvällä mielihalulla.
  5. Minun on tosi vaikea lopettaa kirjan lukemista kesken, vaikka se olisi mielestäni kuinka huono. Tämä on viime aikoina johtanut siihen, että minulla on meneillään jopa viisi kirjaa kerralla. Mutta silti minulla on yhä pyhä aikomus lukea kaikki loppuun. Sitten joskus viimeistään.

Ei ehkä omituisuus, mutta luonteenpiirre: Olen aikalailla kärsimätön. Siksi päädyin laittamaan taas geelit, kun kynnet olivat niin heikot, että kasvamisen sijaan repeilivät ja lohkeilivat ihan kammottavasti. En vaan kyennyt olemaan niin rumissa kynsissä enää hetkeäkään kauempaa ja niin liimasin kaikkiin kynsiin tipit ja väsäsin kynnet itselleni. Ja taas alkoivat kädet tuntua kauniimmilta ja enemmän omiltani. Ja mikä parasta, pääsin taas niitä kunnolla lakkaamaan, kun niissä nysissä ei lakatkaan näyttäneet näteiltä.

Lisätäänpä siis tähän koristukseksi Ystävänpäivän aikoihin minulla olleet lakkaukset. Ensin pari päivää OPIn Tomorrow Never Dies oli kynsillä yksinään ja sitten tein niihin Valentine-teemaan sopivahkon koristelun Color Clubin Space Casella ja Nailsiden ohjeilla. Tuli taas valittua sellaset lakat, joita oli lähimain mahdoton kuvata oikeansävyisinä. Minun kuvani on Tomorrow never diesin osalta liian sininen ja Space casen neonpinkkisyyttä ei taida kukaan saada vangittua oikein. Tuolla ylempänä on nimistä linkit paremmanvärisiin kuviin.

TND-with-space-case-heart-all
TND-with-space-case-heart

  • Base color: OPI Tomorrow Never Dies
  • Decoration colors: Joku nimetön valkoinen koristelukka ja Color Club Space Case
  • Top coat: Poshe Fast drying top coat

Nyt pitää taas koittaa tsempata näiden julkaisujen kanssa, sillä lakkojen hyvästä kestosta huolimatta alkaa kuvia kertyä varastoon…

Vielä yhdet

…joulukynnet. Kinkku alkaa tulla korvista ja meillä ainakin kuusikin jo karisee, kun pääsi kuivahtamaan välillä, vaan vielä on esiteltävä Murmiksen joulukynnet. Eihän näitä enää uutena vuonna kukaan tahdo nähdä.

Kotva sitten sorruin muutamaan lakkaan a-englandin alessa, sieltä tämä joulukynsieni pohjaväri on peräisin: Perceval. Levittyi erittäin hyvin, peitti täydellisesti kahdella kerroksella. Veikkaisin sen toimivan myös leimailussa. Perceval on hivenen metallinen, joten siveltimenvedot näkyvät kevyesti. Tykkäsin. Nimettömään lisäsin Papulta tonttupusseihin vaihdettua China Glazen Ruby Pumpsia. Taidan kuulua siihen joukkoon, jonka mielestä se on ihan ehdoton joululakka, Nam.

Alunperin olin suunnitellut tekeväni koristukseksi tämän joulun suosikin; teippikuusen, mutta kun sitä alkoi näkyä vähän joka käänteessä, päädyin erilaiseen ratkaisuun. Ei mikään uusi ja ihmeellinen idea sekään, kuusen muoto pilkkutikulla ja muutamalla eri vihreällä: OPI Cuckoo for this color, a-england Saint George, Orly Enchanted Forest ja Zoya Zuza. Huipulle sitten vielä strassi (joka hämmentävästi näyttää ihan pallolta :/ ).

Harjoittelin taas sisäkuvausta, nyt jo sujui hiukan paremmin, mutta treenejä täytyy kyllä jatkaa. Samoin geelailutreenejä, kummia möykkyjä taas näkyy kuvassa. Sain myös jouluna pari vinkkiä kälyltäni geelien parempaan muotoiluun, niitä pitää kokeilla heti seuraavan huollon yhteydessä. Seuraava huolto onkin ehkä yllättävän nopsaan edessä, koska geeli ilmautuu ja irtoaa kynsien kärjistä tällä hetkellä. Mulla on oma kynsi koko matkalla kaikkien geelien alla ihan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Ja pahukset irtoavat. Olisko kellään vinkkiä, mitä niille kannattaisi tehdä, kun liimata niitä ei vissiin kannata. Pitääkö ne viilata kunnolla pois vai onko oikotietä? Ja miten estää irtoilu jatkossa?

perceval-rubypumps-xmastree

  • Base color: a-england Perceval
  • Ring finger: China Glaze Ruby Pumps
  • Christmas tree: OPI Cuckoo for this color, a-england Saint George, Orly Enchanted Forest & Zoya Zuza
  • Top coat: Poshe Fast drying top coat

Näille kynsille en povaa kovin pitkää kestoa. Eihän joulukynsiä kovin kauaa jaksa katsoa. Samoin se korkkausongelma pitää hoitaa ja palan halusta päästä kokeilemaan uusia lakkoja (joita saattaa olla postissakin tulossa muutama…). Ns. Musta laatikko -lukema on muuten 23 tällä hetkellä.

Linnunradan laidalla

Joulukiireet meinaa painaa päälle, mutta koitetaanpa hiukan edes saada kynsiä esiteltyä, kun Papu on tahtomattaan tauolla. Kyllä huomaa, kuka tätä blogia yleensä pystyssä pitää… Minulla on pitkä lista kynsi-ideoista, joita tahdon kokeilla sitten joskus viimeistään. Erityisesti tällä kertaa listalta ponnahti esiin idea galaksikynsistä. Mikään uusi juttu ne eivät ole, mutta itsellä niiden toteuttaminen on tähän asti jäänyt odottamaan.

Idea lähti kehittymään, kun olin vetänyt kynsille OPIn Every Month is Octoberfestiä. Ihan jees lakka, mutta jotenkin ei innostanut. Se on sellainen vähän vampy-tumma violetihtava. Levittyi nätisti, mutta minä kämmäsin sen kanssa aikalailla ja sain ruttuja aikaan. Tummille violeteille kynsille koristeita miettiessäni avaruusteema pulpahti esiin ja siihenpä sitten fiksauduin.

Pitkin poikin nettiä surffailin erilaisia galaksitutoja. Niiden perusteella sitten aloin toteuttaa omaa versiotani. Revin meikkisientä paloiksi, nappasin pinsetteihin  ja töpöttelin tummalle pohjalle värin kerrallaan. Ensin kevyesti vaaleanpunaiseen taittavalla valkoisella Essie We can do it Pink! -lakalla pohjaa. Sen päälle China Glazen sinistä Splish Splashia, violettia Senorita Bonitaa ja hiukan vihreää I’m with the Lifeguardia kevyesti sinne tänne töpötellen.

Seuraavaksi roiskin hammasharjaa apuna käyttäen valkoisia täpliä aka tähtiä akryylivärillä. Sitten vielä China Glazen Fairy Dustia ja päällyslakka. Hiukan tuli mieleen oliko tuo Fairy Dust jo vähän liikaa, mutta tykkäsin kyllä kovasti kumminkin näistä. En muuten varmaan ikuna ole käyttänyt yhteen manikyyriin näin montaa lakkaa, melkein olisi tavoistani poiketen pitänyt napata semmoinen pullokuva… Tässä nyt muutama kuva, kun en osannut päättää minkä valitsisin ja kunnolla ei mikään niistä  näytä, miten ihanat nää oli oikeesti.

galaxy1
galaxy2
galaxy3

  • Värilakka: OPI Every Month is Octoberfest
  • Töpöttelyt: Essie We Can Do It Pink!, China Glaze Splish Splash, Señorita Bonita ja I’m With The Lifeguard
  • Päällyslakat: China Glaze Fairy Dust ja Poshe

Kovasti olen odotellut Ebaysta tilaamaani kokoontaitettavaa light boxia, jonka kanssa on ollut hiukan mutkia matkassa. Ensin paketti viipyi matkalla syntisen kauan ja kun se lopulta tuli, oli siellä teltan sijaan semmoisen kokoontaitettava heijastuspyörylä. Valituksien jälkeen lupasivat lähettää sen light boxinkin, mutta kamelin kyydissä varmaan, kun näin kauan kestää silläkin paketilla. On nimittäin melkoisia vaikeuksia saada kunnon kuvia aikaan näin talvipimeällä. Nämä kynnet onnistuin kuvaamaan harvinaisessa auringonvalossa.

Arvatkaapa kauanko nämä lakat pysyivät kynsillä? Melkein kaksi viikkoa. Juu-u, ei pahemmin meinaa kertyä blogattavaa sillä vauhdilla. Tällä hetkellä on seuraava manikyyri ollut kynsillä jo yli kaksi viikkoa, alkaa pian tyvikasvu häiritä…