Avainsana: Zoya

A-Z: W is Wednesday

MurmisJätä kommentti

Jossain vaiheessa taisin miettiä jättäväni tuplaV:n välistä, mutta kun kun kokoelmaani kesällä liittyi Zoyan Wednesday, niin miksipä suotta. Etenkin kun se ei edes ole lakkavarastoni ainoa W:llä alkava yksilö.

Täplillä toteutettu gradientti oli pyörinyt mielessäni siitä asti, kun näin sellaisen Chalkboard Nails -blogissa. Alle siis Zoyan Wednesdayta pari kerrosta, sitten miettimään sopivia täplävärejä. Päädyin Essien Trophy Wifeen ja OPIn Romeo & Jolietiin. Nämä kynnet tehtyäni Sarah sattui jopa julkaisemaan tutoriaalin dot gradienteista, joten siitä vaan muutkin kokeilemaan! Kumma vaan taas, miten tämän copycatin kynnet eivät ole lähimainkaan yhtä onnistuneet/kauniit/siistit. Etenkin toisessa kuvassa erottuvat kaikki tuhrut, kuplat ja lakkojen leviämiset. Ei olleet edes kaukaa kauniit. Meh. Pitää harjoitella lisää…

wednesday-dot-tip

wednesday-dot-tip2

  • Polish: Zoya Wednesday
  • Dotting polish: Essie Throphy Wife and OPI Romeo & Joliet
  • Top Coat: Poshe

Kyllä näitäkin tuli pari päivää jaksettua katsella. Melkein harmittaa, kun geelien päällä lakat pysyy hyvinä melkein viikkokaupalla. Lakat tulee kumminkin melkein kerran viikossa poistettua, kun ne alkaa kyllästyttää ja silloin niissä on korkeintaan naarmuja ja hiukan kärkikulumaa. Nyt olisi siis loistotilaisuus jaksaa väkertää vähän työläämpiäkin koristeluja. Mitähän sitä keksisi.

********************************

W was Zoyas Wednesday. I decided to try a dotted gradient, which I first saw on Chalkboard Nails. I really like Sarahs designs and doubt that this is not last time I will try to copy her. She has also made an nice tutorial of this design (would have been useful to me too, but I found it only after I blundered mine..)

I used Essie Trophy Wife and OPI Romeo & Joliet for my dots. I stumbled at dotting and then my topcoat also spred some of the dots. Not a pretty sight, I think I have to redo this sometime…

A-Z: T is Tru

MurmisJätä kommentti

Hiukan hitaasti etenee tää mun aakkosprojekti, mutta kyllä se loppu jo häämöttää. Mulla on enää kolme lakkausta tekemättä tähän sarjaan, eli muutama on jonossa yhä valmiina odottamassa jaksua kirjoittaa niistä juttu… Näissä on alla mun geeliviritys, joka on näemmä tehty taas illan pimeydessä. Ei ole tullut huomattua aikamoisia mutkia ja kuhmuja geelejä väsätessä. Kirkkaassa geelissä niitä ei niin hevillä huomaa ja kun sitten vetää lakan päälle ja tarkastelee tulosta päivänvalossa, muhkurat paljastuvat vasta. Sanomattakin lie selvää, että tein tasoittavan pikahuollon heti näiden lakkojen jälkeen.

T:n kohdalle pääsi siis Zoya Tru 2012 kevätkokoelmasta. Kaunis lämpimähkö violetti, jossa kullan- ja kuparinväristä shimmeriä. Tämä on muuten dupe OPIn Hollanti-kokoelman lakalle Dutch ’Ya Just Love OPI? OPIn ja Zoyan kevätkokoelmissa oli muutenkin hämmentävän monta dupea tai lähes dupea, mikä ei kyllä voi olla sattumaa. Tiedä sitten kumpi on vohkinut ideoita kummalta.

Niin, taas oli vaikeuksia päättää, mitä ihmettä sitä kynsille koristelisi. No lätkäisin sitten jo aiemminkin käytetyltä Water decal- arkilta loput näille kynsille. Ei ihan paras match, mutta kelpasi sen hetken, kun kestin kuhmuja katsella.

zoya-tru

  • Polish: Zoya Tru
  • Top Coat: Poshe

Semmoiset nämät. Papu on koittanut minua kannustaa vähän vauhdikkaampaan julkaisutahtiin, mutta aika laiska taidan olla edelleen. Kyllä minä lupaan koittaa parantaa tapani. Ihan pian… 😉

¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨

My input for T spot of my challenge was Zoya Tru from Zoyas 2012 spring collection. It’s a dead on dupe with OPIs Dutch ’Ya Just Love OPI? Opis and Zoyas spring collections were partly schockingly similar in my opinion, wonder who has copied who…

This manicure was made on top of gel nails. I usually do gels in the evening after kids have fallen asleep and it seems that I could use a better lightning in my ”salon” :D. After polishing these nails I found huge bumps on my gels. Not pretty. Since I wanted to do a mini maintenance to smooth the bumps as soon as possible, I just put some water decals on top of polish. Not match made in heaven, but sufficient for one and half days I think.

A-Z: L is Lotus

Murmis8 kommenttia

Noniin. Paras varmaan varoittaa, että tämän postauksen kuva ei sitten sovi kaikkein herkimmille lukijoille. Eivät ole maailman kauneimmat kynnet kuvassa nimittäin. Lakkasin kynnet Zoyan Lotuksella ja totesin, että ei ehkä olisi kannattanut juuri nyt valita tummaa lakkaa, niin lyhyet ovat etenkin vasurin kynnet. Ja tuntuu, että heti kun niihin tulee millin murto-osakin lisää pituutta ne lohkeavat sillä sekunnilla. Nyt on ehkä jo hitusen pidemmät kuin tässä kuvassa onneksi kyllä.

Niinpä nappasin kuvan pikapikaa ennenkuin postin lakat ja kappas vaan, kuvassa kynnet ovat vielä kauheammat kuin luonnossa. Itse lakka oli kyllä kaunis, utuinen violetti punaisella shimmerillä. Syksyn tullen tätä tullee käytetyä enemmänkin. Eipä siitä sen enempää, kohti uusia seikkailuja vain.

zoya-lotus

^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^

What a lovely color Zoyas Lotus is, but my nails were so hideous at the moment of taking this picture that no polish looks nice. I just have to wait a bit to nails grow longer. Only problem is that they break all the time and won’t become longer easily, sigh.

A-Z: F is for Farah

Murmis2 kommenttia

Innoissani olin Zoyan Truth-kokoelmasta aikoinaan ja nyt pääsikin siitä kokoelmasta jo vasta kolmas lakka kynsille: Farah (aiemmat kynsillä jo esiintyneet olivat Skylar ja Cho). Farah oli kokoelman toinen nude-värinen lakka, neutraalimpi ja harmaampi kuin hiukan kellertävänpunertava Cho. Farahin sävy oli näistä kahdesta minulle huomattavasti sopivampi. Vaan tylsähän se mutaväri sellaisenaan oli. Lakkaamisesta ehti kuitenkin kulua muutama päivä, ennenkuin ehdin jaksoin niitä koristella ja niinpä kärjet olivat ikkunanpesussa ja muussa puuhassa hiukan ehtineet kulua. Siitä se ajatus sitten lähti…

zoya-farah-con-essie-JMC

  • Base coat: Orly Bonder
  • Polish: Zoya Farah
  • Top coat: Poshe
  • Tip polish: Essie Jamaica me crazy
  • Top Coat: Kami

Geelitarvikkeiden ohella olin tilannut lisää tippitarroja, tällä kertaa myös hiukan muita kuin perinteisiä klassisen kaarevia. Kotva meni ennenkuin sain ne tasaisesti kynsille edes jonkin verran samaan kohtaan, mutta muuten ne toimivat tosi hyvin. Kynsien kärkiiin sitten ihanaa Essien Jamaica me crazya. Se on ihan mahtava lakka, aika täsmälleen samansävyinen kuin OPIn Kinky in Helsinki, mutta shimmerillä. Ja dupe Zoyan Anakan kanssa tietysti myös.

Tykkäsin näistä ihan kympillä. Mutta harmi vaan, että ne menivät monesta kohtaa ruttuun yön aikana, vaikka annoin niiden melkein tunnin kuivua ennen unille kömpimistä. Pitänee joskus kokeilla vastaavaa uudelleen. Mitäs muuten tykkäätte kuvausrekvisiitasta, joka löytyi pihaltani ja on nyt jo lakastunut?

…………………………………………………………………………………..

Letter F is from Zoyas Truth collection, Farah. Very good nude/mud color for my skin tone. Of course it was rather plain on its own, but french styling with tip stickers and Essies Jaimaica me crazy made this manicure instanly one of my favourites. I loved it! Too bad I made it in the evening only an hour before going to bed and next morning I had pillow marks all around my nails. I might make this kind of manicure again some time soon though.

Vaikea väri

Murmis6 kommenttia

Zoyan Penny oli alunperin Papun lakkakokoelmassa, mutta päätyi minulle Papun todettua sen olevan hänelle väärän värinen. Minulla on aina ollut heikko kohta puolustuksessa oranssin kohdalla ja siksi Penny piti ihan ehdottomasti adoptoida minun luokseni. Vaan kauan on Penny saanut laatikossa odottaa vuoroaan, kun aina muut värit ovat keulineet valinnassa ohi. Nyt päätin antaa sille mahdollisuuden ja  vihdoin se pääsi kynsille asti.

Ominaisuuksiltaan Penny oli oikein hyvä, levittyi kauniisti ja tasaisesti, peitti hyvin kahdella kerroksella. Ei se huonosti kuivunutkaan, mutta silti onnistuin saamaan kynsiin monta ruttua ja lommoa. Ja se väri… no ei taida oranssi olla minullekaan ihan sopiva. Kauniilta näytti ja tykkäsin, mutta jotenkin se silti tuntui väärältä kynsillä. Mutta kyllä oranssi edelleen on lempivärieni joukossa.

Leimailin sitten hiukan väriä laimentaakseni ja pahimpia kolhuja peittääkseni Pennyn päälle Color Clubin Foiled-kokoelman Antiquated-lakalla. Oi jospa aina leimailu olisi yhtä helppoa. Laatta, lakka ja leimasin pelasivat tällä kertaa loistavasti yhteen ja leimaaminen sujui kuin tanssi. Lauleskelin siis samalla taasen ylistyslaulua XL-stamperille ;). (paremman kuvan leimailuista voi kurkata täältä, siinä vain värit ovat ihan liian punaiset). Mutta eivät kaikki kolhut kumminkaan peittyneet, kuten keskisormesta huomaatte…

zoya-penny-stamped-CC-antiquated-color

  • Aluslakka: Poshe Fast drying basecoat
  • Värilakka: Zoya Penny
  • Leimailulakka: Color Club Antiquated
  • Laatta: Magno H29
  • Päällyslakka: Seche Vite™ dry fast top coat

Niin, ihan kivathan nämä olivat, mutta jotenkin eivät sytyttäneet kumminkaan. Ja vaikka oranssista kovin tykkäänkin, on Penny vaarassa pudota seuraavassa lakkakarsinnassa.

Ihana Skylar

Murmis2 kommenttia

Zoyan True-kokoelmasta toisena pääsi kynsille ihana siniharmahtava Skylar. Jos pari vuotta sitten minulta olisi kysytty, että käyttäisinkö sinistä kynsilakkaa, olisi vastaus aika varmasti ollut ei. Niin vaan kokolemassani noita eri sävyisiä sinisiä alkaa olla ihan huomattava määrä. Voisi jopa väittää (yhdeksi) lempivärikseni kynsilakoissa.

Skylar oli hyvä levittyvyydeltään; kahdella kerroksella sai hyvän tuloksen. Skylar vaihtaa sävyä valaistuksen mukaan. Auringonvalossa (kuten kuvassa) lakka on hiukan harmahtava, mutta sinisyys korostuu keinovalossa ja hämärällä. Lakassa on hopeista shimmeriä, joka tuo pintaan kimallusta ja syvyyttä. Lakka on hyvin lähellä OPIn Hollanti-kokoelman I Don’t Give a Rotterdam!:ia ja I Have Herring Problem:ia, mutta ne eivät kuitenkaan ole ihan dupeja,vaikka jotkut niin väitävätkin. Mutta kun mulla nyt on jo tämä Skylar (sekä jonkin verran sinisempi, mutta muuten saman tyylinen Essien Smooth Sailing), niin voipi olla, ettei kumpaakaan noista OPIn lakoista tule hankittua. Ehkä…

 Zoya-Skylar

  • Aluslakka: Poshe Fast drying basecoat
  • Värilakka: Zoya Skylar
  • Päällyslakka: Seche Vite™ dry fast top coat

Tällä kertaa ei tullut laitettua koristuksia, kun en vaan jaksanut. Mutta ei tuo minusta niitä ihan hirmusti kaivannutkaan onneksi. Jos olisin jaksanut, niin jotkin valkoiset tai hopeanväriset leimailut olisi voineet sopia. Seuraavalla kerralla sitten jotain muuta kuin sinistä.

Joskus mikään ei tunnu onnistuvan…

MurmisJätä kommentti

Tässä manikyyrissä tuntui menevän moni juttu pieleen. Tosin mikään vastoinkäymisistä ei varsinaisesti ollut valitun värin; Zoya Cho, vika. Oli vaan taas mukamas hiukan kiire ja luulin osaavani. Vaan väärässäpä olin. Cho siis pääsi ekana kynsille Zoyan True-kokoelmasta, jonka kaikki lakat miellyttävät minua kovasti. Hurjan vaikeaa oli valita niistä ensimmäinen onnellinen, mutta lakan päälle aikomiini water decaleihin vaalea pohja sopi parhaiten. Cho levittyi hyvin ja kahdella kerroksella tulos oli ihan ok. Etenkin kun ne kynsille aiotut decalsit oli lähes koko kynnen kokoiset. Eka vastoinkäyminen tuli, kun samalla kertaa varpaiden kynsiin lakattu Zoyan Maura tarttuikin hiukan Sechen siveltimeen ja nyt pikakuivattajapäällyslakkani on vaaleanpunertavaa. Onneksi sitä ei ihan hirmusti ole enää jäljellä. Kaikkien lakkojen päällähän se ei juuri näkyisikään, mutta vaaleanbeigen Chon päällä muutamassa kohtaa erottuu ylimääräinen punertava vivahde :P.

Niin, ne decalsit… eBaysta löytyy kaikenlaista kivaa ja Chez Delaneyn koko kynnen decalseista innostuneena tilasin halvempia sieltä. Vaan nämäpä eivät toimineetkaan yhtä hyvin. Ensinnäkin decalsit olivat yhtä laattaa eli eri kuviot piti leikata erikseen. Ja ei ollut ihan helppoa saada kynnelle nätisti kaareutuvaa reunaa aikaan. Mutta yritinpä kumminkin. Sitten pieni liotus ja kuvaa kynnelle. Mutta ei tarttunut. Kalvo oli paksu ja hiukan kova, eikä asettunut kauniisti paikalleen ei niin millään. Eikä siis tarttunut kynteen ollenkaan. Aloin jo ihmettelemään, josko niissä kumminkin olisi ollut jokin suojamuovi. Ei ilmeisesti ollut tai ainakaan minä en siitä paperin lisäksi toista kerrosta saanut irti. Mutta kuviot niistä kyllä liukenivat, kun niitä koitin kynnelle surtata. Ja piti ihan eBay-palautteista katsoa; muut kovasti kiittelivät decalseja. Ilmeisesti en vaan taas osaa. Kyllä otti piähän, kun lasten uniajan loppu ja kekkereihin lähtö läheni.

Päätinpä sitten aikani ekojen decalsien kanssa taisteltuani pelastaa tilanteen parempilaatuisilla pienemmillä water decal -kuvioilla. Ja enköhän onnistunut saamaan ison osan niistä ruttuun ja kaksinkerroin ja vaikka mitä. Lopulta päädyin tuskissani jynssäämään niitä kuvia ja niiden rippeitä irti kynsiharjalla, kun tulos ei tyydyttänyt. Ja arvatkaapa irtosivatko ne helpolla… Lopulta liimasin nimettömiin kynsitarrat, joita yleensä vihaan yli kaiken (tälläkin kertaa terävät kulmat alkoivat törröttää jo pari tuntia tarrojen asentamisesta ja lakkojen poisto tarroineen on tuskastuttavaa liottelua) ja vetelin päälle foilitilauksen mukana tullutta erityisesti koristeiden päälle tarkoitettua Kami-päällyslakkaa. Kyllä niissä juuri kehtasi olla.

unlucky-zoya-CHO

  • Aluslakka: Poshe Fast drying basecoat
  • Värilakka: Zoya Cho
  • Päällyslakka1: Seche Vite™ dry fast top coat
  • Päällyslakka2: Kami

Ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.

-Murmis-

Vapaan käden treeniä

Murmis4 kommenttia

Lakkasinpa sitten eräänä perjantaina kynnet OPIn My private jetillä. Se on kuulemma must-lakka jokaisen kynsiharrastajan valikoimiin. No onhan se ihan jees, mutta ei aiheuttanut aaltoja tässä osoitteessa. Tai kenties se aikaisempi versio lakasta (Opi on muuttanut jossain vaiheessa koostumusta) olisi ollut se must-lakka, mene ja tiedä. Lakka on mielestäni aivan yhteneväinen Color Clubin Revvvolutionin kanssa.

Minulla oli suuria koristelusuunnitelmia, mutta lauantain ohjelmaamme kuuluva vauva/perheuinti on ihan murhaa kynsilakoille. Reilun puolen tunnin vedessä lilluminen irrotti lakan iloisesti kynsien kärjistä ennenkuin ehdin toteuttaa suunnitelmiani. Niinpä päätin harjoitella koristelakalla vapaalla kädellä maalailua. Ja harjoitusta näytän kaipaavankin :).

OPI-my-private-jet-swirls

  • Aluslakka: Poshe Fast drying basecoat
  • Värilakka: OPI My private jet
  • Koristelulakka: Art Club Solid silver
  • Päällyslakka: Seche Vite™ dry fast top coat

Päätin ottaa kuvan alle käyttöön tuommoisen koosteen käytetyistä lakoista. Monessa blogissa olen moisen nähnyt, ehkä siitä on apua, kun ei tarvi tekstistä etsiä lakkoja. Toivottavasti tykkäätte.

Ja arvatkaapa mitä saapui postissa viime viikolla:
zoya-true-collection

Kyllä, koko Zoyan True -kokoelma. Näistä lakoista yksi pääsi kynsille epäonnisen Private jetin jälkeen. Siitä lisää seuraavalla kerralla.

P.S. Vietimme tänään blogisisko Papun kanssa muutaman tunnin kirpparilakkoja pakaten. Huomenna illalla vien postiin kaikki silloin maksettuina näkyvät lähetykset. Ette arvaakaan, miten hauskoja pakkauksia saatte :).

”Pika”vesimarmorointi

MurmisJätä kommentti

Eräänä iltana huomasin edellisen manikyyrin alkaaneen hiukan lohkeilla ja koska seuraavana päivänä oli yhteinen brunssi ystävien kanssa, oli pakko kehittää kynsille jotain uutta. Aikaa ei ollut mitenkään suunnattomasti, mutta blogisisko Papun hienoja marmorointeja ihailtuani oli minunkin ihan pakko koittaa vesimarmorointia pitkästä aikaa. Värien valinta ei ollut helppoa, mutta lopulta päädyin China Glazen Jingle Bellsiin ja Zoyan Anakaan. Nämä eivät ainakaan yhdessä toimineet ihan täydellisesti marmoroinnissa, mutta levisivät kuitenkin ihan ok. Kuviota pintaan vetäessä lakkakalvo kuitenkin hiukan  repeili, eli lakka  oli siihen pinnalle jo hiukan liikaa kuivunut.

Minusta sormien teippaaminen marmorointia varten on hankalaa ja usein onnistun teipeillä tuhrimaan sen juuri marmoroidun pinnan, joten päätin dipata sormet ilman teippejä. Rasvaa olin kyllä varannut kynsien ympäristöön laitettavaksi, mutta tohkeissani unohdin sitä levittää ennen dippejä.

Pohjalle laitoin Poshen nopeasti kuivuvaa aluslakkaa ja yhden kerroksen Jingle Bellsiä. Koska oli ikäänkuin kiire, tein koko manikyyrin neljällä dipillä eli pikkurilli ja peukku yhdellä kerralla ja loput toisella. Ei hienoimmat mahdolliset, mutta ihan ok. Kuvat ei myöskään onnistuneet ihan parhaalla tavalla, mutta näkee näistä edes hiukan kuinka marmorointi onnistui. Ja tällä kertaa esittelen myös harvemmin näyttäytyvän oikean käden. Samalla paljastuu, että siinä on hiukan lyhyemmät ja epätasaisemmat kynnet jouluisten katkeiluhaavereiden jäljiltä….

Vasen käsi
jingle-anaka-WM-left

ja oikea
jingle-anaka-WM-right

Ja lopuksi voin kertoa, että rasvaamattomien ja teippaamatomien sormien putsaaminen ylimääräisestä lakasta oli aika työlästä. Etenkin, kun Jingle Bellsin hilettä oli ihan kaikkialla. Mutta into jäi kokeilla marmorointia pian uudelleen, kun pikaversionakin onnistui ihan kohtuullisesti.

-Murmis-

Rauhaisaa loppuvuotta

Murmis2 kommenttia

Kiireen vähän hellitettyä ja joulunaluskynsien (vielä blogaamatta) alettua lohkeilla ehti Murmiskin viimein tehdä suunnittelemansa joulukynnet. Hiukan piti suunnitelmaa muuttaa, kun aaton tohinassa pari kynttä lohkesi ja siten hiukan lyhentyi.

Sinisiin sävyihin täälläkin aattoiltana päädyttiin: Zoyan Ibiza, jouluiset hopeanväriset water decalit ja China Glazen Fairy dustia. Me likes!
zoya-ibiza

Koska en näin joulupäivän iltana enää tohdi hyviä jouluja toivotella toivon kaikille rauhaisaa loppuvuotta ja ihanaa, onnellista uutta vuotta!

-Murmis-