Pikalakkaus reissun aattona

Lento lyhyelle aikuisten lomalle Berliinissä lähti seuraavana aamuna ennen ylösnousua siis sika-aikaisin. Kamat oli viimein pakattu niin itselle kuin Famulaan lähteville lapsillekin iltakymmeneltä, silloin oli alastomille kynsille pläjäytettävän lakkauksen oltava melkoisen simppeli, jotta nukkumaankin ehtisi edes vähän. Mutta jotain kivaa olisi silti mukava laittaa, kun kumminkin reissulle on lähdössä.

Siis joku aika kiva lakka ja siirtokuvia oli minun valintani. Mustasta laatikosta valitsin vaalenpunaisen shimmerin, Zoya Roryn. Ihan kaunis, mutta jotenkin ei talvenkalpeille sormilleni sopiva sävy. Ja ohuita kerroksia se vaati peittävään tulokseen kolme, mutta kerrokset kyllä kuivuivat tosi nopsaan. Päälle sitten Ebayn ihmemaasta hankittuja siirtokuvia. Ihan ok laatu, aivan omaa syytäni oli yhden kuvan totaalinen ruttautuminen. Vähän menivät sinne tänne, mutta kun oli aika väsy jo niitä laittaessa, niin minkäpä sille. Hiukan liian sininen taitaa taas kuvani olla.

zoya-rory

  • Base color: Zoya Rory
  • Deco: Water decals from eBay
  • Top coat: Poshe Fast drying top coat

Olis taas paremmin näköjään voinut rasvata kätöset ennen kuvaamista. Muutenkin on tällä hetkellä kädet ihan korput, joten rasvaamista pitänee tehostaa. Ja äsken viilailin geelit pois pikkurillistä, kun näytti ilmaantuneen kynnen keskeltä. Ikävä kyllä se ilmautuminen oli oman kynnen kynsilevyjen alimassa kerroksessa. Auts.

Jatkoaikaa kuolemattomalle huomiselle

Jepjep, otsikon taso lähentelee taas taivaita :D. Jatkoajasta on kumminkin kyse, kun päätin ehostaa OPIn Tomorrow never diesin poistamalla sydämen ja lisäämällä vähän väriä päälle. Jokin aika sitten kävi nimittäin niin, että ostin ekat indie-lakkani ja ihan vaan nimen perusteella. (Joku muu tämän blogin tekstintuottajista on enempi noiden glitterien perään 😉 ). Kuten on ehkä ennenkin tullut ilmi, on allekirjoittanut ehta insinörtti. Niinpä ”lilaquerin” science-kokoelma lakkojennimineen kolahti kovaa. Ekana oli tarkoitus tilata vain jossain blogissa silmiini osunut ”schrodinger’s catastrophe”(i), mutta niin vain etsykaupasta tarttui mukaan myös saman kokoelman toinen glittertopperi ”blueberry pi” (siitä lisää myöhemmin) ja  duochrome ”some devil”

Noniin, sydän siis sai lähteä, mutta samalla lähti hiukan liikaa Tomorrow never dies:ia. Sen sijaan, että olisin lisännyt kerroksen sitä, päätin lakata nimettömät ”some devilillä”, jotta sekin pääsisi jo kynsille (Virhe!!!). Sitten kaikkiin kynsiin kerros ”schrodinger’s catasrophe”:a päälle. Oi nam, miltä se näyttikään TND:in päällä. ”some devilin” päällä ei ikävä kyllä ihan niin upealta. ”some devil” on sellaisenaan ihan kaunis. Koostumus on todella paksu, joten sitä kannattanee laimentaa. Mutta sen saa joku muu tehdä, sillä itseäni ei värikään innostanut, vaikka luulisi turkoosivioletin duochromen kyllä kilahtavan. Se siis tulee myyntiin, kunhan nyt vaan saisin sen mun kirparin kasaan…

”schroedinger’s catasrophe”:kin oli aika paksua tavaraa, jopa hyytelömäistä. Siitä huolimatta sain sitä ihan ok siveltyä, kenties sitäkin uskaltaisi vähän ohentaa. Päällyslakkaa levittelin runsaalla kädellä, jotta sain pinnan tasoittumaan. Näitä olisi ilman tuota nimettömän omaa katastrofiani katsellut kyllä pidempäänkin kuin sen puolitoista päivää, mitä jaksoin näitä pitää. Glittertopperi tosiaan korosti lakan sinisiä ominaisuuksia, mutta ei se kuitenkaan ihan noin siniseltä näyttänyt livenä kuin minun kuvassani.

schrodingers-catastrophe

Kuvassa pitelemäni pullo saa siis siis paikan kokoelmastani ja pääsee taatusti uusintakierrokselle, kunhan keksin, minkä lakan viritän sinne alle.

i) ja niille, keitä lakan nimi jäi ihmetyttämään ja fysiikka kiinnostaa: Schrödingerin kissa ja – aaltoyhtälö.

Omituisen tavallinen

Vastailenpa minäkin tähän ”kerro viisi omituista asiaa itsestäsi” -meemiin, kun oikein erikseen nimeltä haastettiin. Vaan vaikeaa tämä on sillä:

  1. Olen niin tavallinen, että muutaman päivää mietittyäni, en ole juurikaan keksinyt teille kunnollisia omituisuuksia kerrottavaksi.
  2. Vasen jalkateräni on sentin verran oikeaa pidempi. Juu ei kyllä helpota kenkäshoppailua. Mutta jotenkin olen onnistunut hankkimaan suuuuuuren määrän kenkiä. Imelda is my middle name ;). (olenkohan kertonut tämän jossain vaiheessa ennenkin, jotenkin tuli sellainen tunne, kun pituuseron tähän kirjasin…)
  3. Kysyin mieheltäni, mikä minussa on omituista, kun en itse meinaa keksiä. Hänestä on omituista, että koitan keksiä omituisuuksia itsestäni, saati sitten kirjaan niitä tänne kaiken kansan nähtäville. (Hänestä on myös omituista, että jaksan värkätä kynsien kanssa harva se ilta, mutta senhän tiedämme oikeasti olevan aivan normaalia…)
  4. Tykkään leipoa pullaa, mutta en erityisemmin itse välitä syödä sitä. Muu perhe onneksi syö tuotokset hyvällä mielihalulla.
  5. Minun on tosi vaikea lopettaa kirjan lukemista kesken, vaikka se olisi mielestäni kuinka huono. Tämä on viime aikoina johtanut siihen, että minulla on meneillään jopa viisi kirjaa kerralla. Mutta silti minulla on yhä pyhä aikomus lukea kaikki loppuun. Sitten joskus viimeistään.

Ei ehkä omituisuus, mutta luonteenpiirre: Olen aikalailla kärsimätön. Siksi päädyin laittamaan taas geelit, kun kynnet olivat niin heikot, että kasvamisen sijaan repeilivät ja lohkeilivat ihan kammottavasti. En vaan kyennyt olemaan niin rumissa kynsissä enää hetkeäkään kauempaa ja niin liimasin kaikkiin kynsiin tipit ja väsäsin kynnet itselleni. Ja taas alkoivat kädet tuntua kauniimmilta ja enemmän omiltani. Ja mikä parasta, pääsin taas niitä kunnolla lakkaamaan, kun niissä nysissä ei lakatkaan näyttäneet näteiltä.

Lisätäänpä siis tähän koristukseksi Ystävänpäivän aikoihin minulla olleet lakkaukset. Ensin pari päivää OPIn Tomorrow Never Dies oli kynsillä yksinään ja sitten tein niihin Valentine-teemaan sopivahkon koristelun Color Clubin Space Casella ja Nailsiden ohjeilla. Tuli taas valittua sellaset lakat, joita oli lähimain mahdoton kuvata oikeansävyisinä. Minun kuvani on Tomorrow never diesin osalta liian sininen ja Space casen neonpinkkisyyttä ei taida kukaan saada vangittua oikein. Tuolla ylempänä on nimistä linkit paremmanvärisiin kuviin.

TND-with-space-case-heart-all
TND-with-space-case-heart

  • Base color: OPI Tomorrow Never Dies
  • Decoration colors: Joku nimetön valkoinen koristelukka ja Color Club Space Case
  • Top coat: Poshe Fast drying top coat

Nyt pitää taas koittaa tsempata näiden julkaisujen kanssa, sillä lakkojen hyvästä kestosta huolimatta alkaa kuvia kertyä varastoon…

Minun aaarrrrteet

Monissa etenkin ulkomaisissa kynsiblogeissa on vilahdellut Illamasquan lakkoja ja minä aina niitä kuolailin, mutta liian kalliina pidin. Sitten jossain näin mainoksen, että Illamasqualla on postikuluttomuustarjous ja uteliaisuuksissani menin niiden nettiputiikkiin kuolailemaan. Ja niinhän siinä sitten kävi, että tuhlasin 30 puntaa ”Create your own nails set”:iin. Kolme tarkkaan harkittua ja huolellisesti valittua Illmasqua-lakkaa. Hiphei, säästin yli kymmenen puntaa! Jep, jep, lakkahulluuteni ei tunne rajoja, kun johonkin ihastuu, se on sitten menoa.

Ja oi autuutta, kun se paketti tuli. Olihan se aika luksusta: musta pahvilaatikko, jossa mustan paperisuikelesilpun keskellä minun uudet aarteeni. Jotenkin siinä vaan oli eri fiilis, kuin tavallisessa lakkapaketissa. Pienen hetken saatoin ymmärtää luksustuotteiden mielihyväntuottamisfilosofiaa.

my-prrreeecccious

Illamasqua Ruthless, Charisma ja Poke

Ekana kynsille pääsi Illamasqua Poke. Ihana mehevän hehkuva violetti, jossa syvyyttä väriin tuo hopeaan taittava mutta pääosin violetti shimmer. Olipahan minulle ihan mahdoton kuvata oikean värisenä. Pitäisi varmaan vähän paneutua kuvaamiseen, jotta oppisi säätämään värejä jo kuvausvaiheessa. Kaiken lisäksi päätin antaa taas folioille mahdollisuuden koristelussa. (Edellinen/eka kokeiluhan ei ollut kovin luottamustaherättävä…)

Illamasqua-Poke-foiled

Mielestäni sain folion siirrettyä kynnelle oikein nätisti. Ylempi kuva on otettu heti sen jälkeen, ennnen päällyslakkaa. Sillä kuten arvelinkin, päällyslakka tuhosi folion rakenteen ja ikäänkuin kurttasi sen. Tällä kertaa tuntui, että folion kohta kovettui kyllä kunnolla, mutta eivät ne silti kestäneet. Seuraavana päivänä foliot olivat suurimmaksi osaksi kuoriutuneet kynsiltä. Blaah, minulla alkaa toivo mennä folioihin, onko kukaan saanut niitä toimimaan hyvin kynsillä?

Tämän lakkauksen ollessa kynsillä, onnistuin katkaisemaan oikean käden keskarin kynnen todella kipeästi. Se runnoitui turvaistuimen solkeen niin pahasti, että en uskalla edes liimata siihen tippiä ja niinpä uuden geelin rakentaminen siihen on mahdotonta. Koskapa en tykkää, kun kynnet ovat erityisen eripituisia ja olin muutenkin taas geelailuihin vähän kyllästynyt, päädyin viilailemaan geelit pois kokonaan kaikista kynsistä. Siksi on siis ollut mun osalta aika hiljaista, kynnet ovat surkean onnettomat, paikoin kipeiksi lohjenneet ja halkeilleet tällä hetkellä ja koitankin nyt kasvatella niitä edes jonkinlaiseen kuntoon, ennenkuin pääsen taas lakkailemaan. Eli elossa ollaan, mutta lähes kynnettömänä atm. Toivon totisesti, että saisin nää nysät pian edustustkuntoon, sillä posti on tuonut ihania herkkuja, joita palan halusta päästä esittelemään teille.

Likaista?

Moni ei varmaan riemusta hyppisi, jos saisi blogisiskolta jotain likaista, mutta minäpä hypin. Kas kun kyse oli likaisista marjoista aka Catricen Dirty Berry -lakasta, jonka Papu oli jossain bongannut ja heti minun värisekseni ajatellut ja saman tien minulle sen hankki hän. Kyllä hän vaan miun maun tuntee ja oikeaan osui. Ihanaihanahana, Papu sekä lakka. Kellä on ihan paras blogisisko, mitähäh? (Joo se on ihan yliveto, kun pitää myös blogia pystyssä mun potiessa olemattomia kynsiä ja kynsimasennusta…)

Mutta jo kauan sitten kynsille siis pääsi Catricen Dirty Berry, siniharmaanvioletti hololakka, josta minulle tuli ihan keväiset ja kesäiset fiilikset. Niinpä päätin leimata lakan päälle kevyitä kukkia, jotka eivät liikaa peittäisi itse lakkaa. Pitkästä aikaa kaivoin esiin Konadin laatan ja käytin jopa Konadin stamperia. Melkoinen nostalgiatrippi siis ;). Laimailulakkana oli sentään Wet ’n Wild Konadin sijaan. Nämä oli sarjassamme ihan kivat.

Catrice-dirty-berry

  • Base color: Catrice Dirty Berry
  • Stamping plate: Konad m35
  • Stamping polish: Wet’n Wild French White Créme
  • Top coat: Poshe Fast drying top coat

Niin, edellisessä postauksessani (viime vuonna :o) valittelin, että geelit korkkaa kärjistä irti. Päätinpä sitten lyhentää kaikkia kunnolla ja laittaa geelit kokolailla uusiksi. Koitin tehdä myös tosi ohuet ja siinä mielestäni hyvin onnistuinkin. Nimettömään tosi tuli joku kumma kupsu, jonka kuvastakin huomaa. Koitin myös olla erityisen tarkka, ettei iho osuisi valmisteltuun kynteen ja huolellisesti koitin sulkea kaikki kärjet. Ja taas sama juttu, korkkaa ja nyt kun oli ohuet geelit, ne myös lohkeilivat kovasti.

Seuraavaksi laitoin sitten kaikkiin kynsiin hiukan lisää pituutta muotilla, sillä siten mulla pysyy kärjet kiinni. Vaan vähän huonosti kävi taas, siitä lisää ensi kerralla.

Vielä yhdet

…joulukynnet. Kinkku alkaa tulla korvista ja meillä ainakin kuusikin jo karisee, kun pääsi kuivahtamaan välillä, vaan vielä on esiteltävä Murmiksen joulukynnet. Eihän näitä enää uutena vuonna kukaan tahdo nähdä.

Kotva sitten sorruin muutamaan lakkaan a-englandin alessa, sieltä tämä joulukynsieni pohjaväri on peräisin: Perceval. Levittyi erittäin hyvin, peitti täydellisesti kahdella kerroksella. Veikkaisin sen toimivan myös leimailussa. Perceval on hivenen metallinen, joten siveltimenvedot näkyvät kevyesti. Tykkäsin. Nimettömään lisäsin Papulta tonttupusseihin vaihdettua China Glazen Ruby Pumpsia. Taidan kuulua siihen joukkoon, jonka mielestä se on ihan ehdoton joululakka, Nam.

Alunperin olin suunnitellut tekeväni koristukseksi tämän joulun suosikin; teippikuusen, mutta kun sitä alkoi näkyä vähän joka käänteessä, päädyin erilaiseen ratkaisuun. Ei mikään uusi ja ihmeellinen idea sekään, kuusen muoto pilkkutikulla ja muutamalla eri vihreällä: OPI Cuckoo for this color, a-england Saint George, Orly Enchanted Forest ja Zoya Zuza. Huipulle sitten vielä strassi (joka hämmentävästi näyttää ihan pallolta :/ ).

Harjoittelin taas sisäkuvausta, nyt jo sujui hiukan paremmin, mutta treenejä täytyy kyllä jatkaa. Samoin geelailutreenejä, kummia möykkyjä taas näkyy kuvassa. Sain myös jouluna pari vinkkiä kälyltäni geelien parempaan muotoiluun, niitä pitää kokeilla heti seuraavan huollon yhteydessä. Seuraava huolto onkin ehkä yllättävän nopsaan edessä, koska geeli ilmautuu ja irtoaa kynsien kärjistä tällä hetkellä. Mulla on oma kynsi koko matkalla kaikkien geelien alla ihan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Ja pahukset irtoavat. Olisko kellään vinkkiä, mitä niille kannattaisi tehdä, kun liimata niitä ei vissiin kannata. Pitääkö ne viilata kunnolla pois vai onko oikotietä? Ja miten estää irtoilu jatkossa?

perceval-rubypumps-xmastree

  • Base color: a-england Perceval
  • Ring finger: China Glaze Ruby Pumps
  • Christmas tree: OPI Cuckoo for this color, a-england Saint George, Orly Enchanted Forest & Zoya Zuza
  • Top coat: Poshe Fast drying top coat

Näille kynsille en povaa kovin pitkää kestoa. Eihän joulukynsiä kovin kauaa jaksa katsoa. Samoin se korkkausongelma pitää hoitaa ja palan halusta päästä kokeilemaan uusia lakkoja (joita saattaa olla postissakin tulossa muutama…). Ns. Musta laatikko -lukema on muuten 23 tällä hetkellä.

Glitterliuku

Kuten on tullut mainituksi, minä ja liukuvärilakkaukset emme vielä ole yhteisymmärryksessä. Siispä on luonnollisen järkeenkäypää, että bongatessani Lucy’s Stash -blogissa ohjeen glitterliukuun siveltimellä tehden, päätin oitis kokeilla sitä. Josko edes se sujuisi.

Kynsille olin aluksi lakannut Zoyan Suria. Jotenkin tuli sitä levittäessä melkoinen deja vu, pitänee tarkastella, mikä lakoistani on ainakin lähes dupe. Veikkaisin Essien Sexy Divideia, joka lie lähellä, mutta tummempi. No enihau, päälle sitten suttailemaan ohjeen mukaan China Glazen Prism-glitterlakkaa. Muuten sujui varsin hyvin, mutta kylläpä meinasi glitterlakan suti kuivua hommassa ja se kyllä hankaloitti huomattavasti nätin liukuman tekemistä. Ensikokeiluksi kuitenkin ihan hyvä mielestäni. (Surin oikea sävy on muuten sitten jotain mun kuvausyritelmien väliltä, talvikuvaustreenit ovat kyllä menossa, mutta eivät vielä ihan hallussa… Ja glitter ei näissä taaskaan pääse oikeuksiinsa, kuinka sen saisi hyvin kuvattua?)

suri-prism
suri-prism3

Tämä lakkaus oli kynsillä pöyristyttävät lähes kolme viikkoa. Ihan todella tyvikasvun takia lakkauksen poistin, mutten se oli vielä varsin hyvässä kunnossa. Hämmentävää.

Linnunradan laidalla

Joulukiireet meinaa painaa päälle, mutta koitetaanpa hiukan edes saada kynsiä esiteltyä, kun Papu on tahtomattaan tauolla. Kyllä huomaa, kuka tätä blogia yleensä pystyssä pitää… Minulla on pitkä lista kynsi-ideoista, joita tahdon kokeilla sitten joskus viimeistään. Erityisesti tällä kertaa listalta ponnahti esiin idea galaksikynsistä. Mikään uusi juttu ne eivät ole, mutta itsellä niiden toteuttaminen on tähän asti jäänyt odottamaan.

Idea lähti kehittymään, kun olin vetänyt kynsille OPIn Every Month is Octoberfestiä. Ihan jees lakka, mutta jotenkin ei innostanut. Se on sellainen vähän vampy-tumma violetihtava. Levittyi nätisti, mutta minä kämmäsin sen kanssa aikalailla ja sain ruttuja aikaan. Tummille violeteille kynsille koristeita miettiessäni avaruusteema pulpahti esiin ja siihenpä sitten fiksauduin.

Pitkin poikin nettiä surffailin erilaisia galaksitutoja. Niiden perusteella sitten aloin toteuttaa omaa versiotani. Revin meikkisientä paloiksi, nappasin pinsetteihin  ja töpöttelin tummalle pohjalle värin kerrallaan. Ensin kevyesti vaaleanpunaiseen taittavalla valkoisella Essie We can do it Pink! -lakalla pohjaa. Sen päälle China Glazen sinistä Splish Splashia, violettia Senorita Bonitaa ja hiukan vihreää I’m with the Lifeguardia kevyesti sinne tänne töpötellen.

Seuraavaksi roiskin hammasharjaa apuna käyttäen valkoisia täpliä aka tähtiä akryylivärillä. Sitten vielä China Glazen Fairy Dustia ja päällyslakka. Hiukan tuli mieleen oliko tuo Fairy Dust jo vähän liikaa, mutta tykkäsin kyllä kovasti kumminkin näistä. En muuten varmaan ikuna ole käyttänyt yhteen manikyyriin näin montaa lakkaa, melkein olisi tavoistani poiketen pitänyt napata semmoinen pullokuva… Tässä nyt muutama kuva, kun en osannut päättää minkä valitsisin ja kunnolla ei mikään niistä  näytä, miten ihanat nää oli oikeesti.

galaxy1
galaxy2
galaxy3

  • Värilakka: OPI Every Month is Octoberfest
  • Töpöttelyt: Essie We Can Do It Pink!, China Glaze Splish Splash, Señorita Bonita ja I’m With The Lifeguard
  • Päällyslakat: China Glaze Fairy Dust ja Poshe

Kovasti olen odotellut Ebaysta tilaamaani kokoontaitettavaa light boxia, jonka kanssa on ollut hiukan mutkia matkassa. Ensin paketti viipyi matkalla syntisen kauan ja kun se lopulta tuli, oli siellä teltan sijaan semmoisen kokoontaitettava heijastuspyörylä. Valituksien jälkeen lupasivat lähettää sen light boxinkin, mutta kamelin kyydissä varmaan, kun näin kauan kestää silläkin paketilla. On nimittäin melkoisia vaikeuksia saada kunnon kuvia aikaan näin talvipimeällä. Nämä kynnet onnistuin kuvaamaan harvinaisessa auringonvalossa.

Arvatkaapa kauanko nämä lakat pysyivät kynsillä? Melkein kaksi viikkoa. Juu-u, ei pahemmin meinaa kertyä blogattavaa sillä vauhdilla. Tällä hetkellä on seuraava manikyyri ollut kynsillä jo yli kaksi viikkoa, alkaa pian tyvikasvu häiritä…

Twinkle, twinkle…

…little star. Tai siltä ainakin melkein tuntui näissä kynsissä. Vaikka joku on saattanut jäädä siihen käsitykseen, etten suuremmin glittereistä välitä, tykkäsin China Glazen Liquid Crystalista niin paljon, että lakka sai olla kynsillä puolitoista viikkoa. Ja silloinkin sen poistin vain siksi, että piti korjata yksi geelin ilmautuma ja lohkeama. Pysyvyys oli siis mahtava ja oli hämmentävää, ettei lakka alkanut koko aikana kyllästyttää. Päinvastoin, jatkuvasti ihastelin välkettä kynsilläni.

Harmi vaan, että kynsien säkenöintiä en kyennyt kameralla kunnolla vangitsemaan. The Polish Aholic, My Lucid Bubble ja Chloe’s Nails olivat onnistuneet jonkin verran paremmin. Ja olivat laittaneet kuvia muutoinkin reilummalla kädellä. Mutta täysin ei kuviin pysty kimallusta kai kukaan saamaan säilöttyä. Ihana ihana ihana lakka siis.

liquid-crystal
liquid-crystal2

Jännä muuten miten kuvissa pinta näyttää jopa röpöläiseltä, vaikka päällyslakkaa olikin monta kerrosta ja pinta oli ihan sileä ja kiiltävä. Noissa aiemmin linkkaamissani muissa lakan esittelyissä oli kerrostettu tätä ainakin sinisen ja mustan päälle. Se voisi olla aika kiva. Mulla oli Liquid Crystalia pelkiltään ja vaikka lappasin sitä kolme kerrosta, oli se silti läpikuultava. Minua se ei kyllä haitannut, mutta joskus kokeilen taatusti kerrostamistakin.

Liukuharjoituksia

Kateellisena katselen liukukuningattarien (mm. Sammy, Christina, The Swatchacolic) tekeleitä. Vaikka kuinka sekoittelen ja töpöttelen, en vaan saa värejä liukumaan nätisti. Mutta en luovuta, vielä minä tuon tekniikan selätän. Sillä välin selittelen itselleni, että ehkä olen valinnut vääränlaisia lakkoja tai vääränlaisia sieniä. Tai ehkä en vaan ole vielä treenannut tarpeeksi. Tai olen syönyt vääränlaisia sieniä ;).

Alla Essien Lilacism ja liukuna Zoyan Reagan. Ehkä pitäisi seuraavalla kerralla kokeilla jotain enemmän toisiinsa sointuvia värejä. Mutta kun tahtoisi montaa testaamatonta kerralla aina kokeilla… Ihan ok näistä tuli, etenkin kun vedin liukujen päälle vielä OPIn I Juggle… Meniä. Ja pahoitteluni käsien ja kynsinauhojen kuivuudesta kuvassa, lakat kuluivat kärjsitä tosi nopeasti, joten piti äkkiä jossain välissä napata kuva ja jäi siinä syssyssä kädet rasvaamati. Valitsin tarkoituksella hiukan utuisen kuvan, jotta IJM:kin erottuisi.

lilacism-reagan-liuku-con-I-Juggle-men

  • Polish: Essie Lilacism
  • Gradient: Zoya Reagan
  • OPI I Juggle… Men
  • Topcoat: Poshe

Ei siis kovin erikoiset ja kestokin oli heikko, kun kärjet kuluivat parissa päivässä. Seuraavaa töpöttelyä jo suunnittelen…