Haastepäivä 14: Match OOTD

Nyt pitää myöntää, että ei ollut eilisen eikä tämänkään päivän asuun mätsätyt kynnet. Nämä on nimittäin kaivettu varastojen kätköistä ja ovat jostain viime huhtikuulta. Kyllä, luitte oikein, huhtikuulta 2013. Tein nämä silloin ollessani menossa viettämään viikonloppua rakkaiden ystävieni kanssa ja jäin hilloamaan kuvia suunnitellessani kokonaista teemaviikkoa aiheella ”Inspired by my clothes”. Ilmeisesti mun muut vaatteet eivät ole kovin inspiroivia, kun vieläkään ei siihen kansioon ole kertynyt muita manikyyrejä :D.

essien-licorice-opi-YDKJ-magnoA33-plus-SSFS-ja-UP

Mutta asiaan. Desigualin teeppari toimi innoituksena ja homma alkoi Essien Licoricella. Sitä pohjalle kaksi kerrosta. Sitten innovatiivinen leimauslakkavalinta: OPI You Don’t Know Jaques. Se leimasi yllättävän hyvin ollakseen ei ihan niin pigmenttinen mutaväri. Leima on Magnon A33 -laatalta. Otin kuvan välivaiheesta heti leimauksen jälkeen, kun olin itsekin yllättynyt, miten hyvin leimat erottuivat. Toteuttivat aika hyvin visiotani tuosta ylemmässä kuvassa näkyvästä ruskeasta kuvionnista.

essien-licorice-opi-YDKJ-magnoA33

essien-licorice-opi-YDKJ-magnoA33-plus-SSFS-ja-UP2

Leimailujen jälkeen kello oli jo vaikka mitä ja olin hiukan pelokaskin alkamaan lisäämään värejä. Mutta kun paidassa kerran oli kirkkaampia sävyjäkin, niin pakkohan se oli vielä jotain yrittää. Yritin tehdä semmosia tetrismäisiä kuvioita, neliskanttisia, kuten tuolla paidassaki vähän näkyy. No, eihän ne pyöreitä ihan ole, mutta eivät kyllä paljon muutakaan. Tuommoiset tuli ihan lakkojen omilla siveltimillä. Pinkki on essencen Ultimate Pink ja siniturkoosi OPIn Suzi Says Feng Shui.

Jos ei muuta, niin toteuttivat varsin kivasti paidan sävymaailmaa. Ja voi ihanuus, viimeinen kuva on otettu auringonpaisteessa, voi kuinka aurinkoa jo taas täällä kaivataan.

Helmihaaste, day 4

Hei vielä ollaan ihan aikataulussa jopa mukana haasteessa. Nelospäivän haaste oli Polka Dots ja mun oli pakko päästä vähän kokeilemaan mun uusia Essieitä; Parka Perfect ja Warm & Toasty Turtleneck. Ja voi pojat, miten ihania ne olivatkaan, ihan parasta a-luokkaa. Kaksi kerrosta riitti kevyesti tasaiseen ja peittävään tulokseen. Ja aksenteissa, mikäpä muu kuin Gina Tricot’n valkoinen, jota myös kaksi kerrosta. Sitten vain pilkkutikulla tökin täpliä. Näistä tuli aika kivat, vaikka itse sanonkin.

polka-dots-essie-parka-turtle

  • Lakat: Essie Parka perfect ja Warm & Toasty Turtleneck sekä Gina Tricot White
  • Päällyslakka: Poshe fast-drying top coat

Murmis oli tänään ekaa päivää töissä piiiiiiitkän kotonaolon jälkeen. Olin tehnyt ihan teemaan sopivat kynnetkin. Niistä lisää ihan pian.

Hämärähommia

Mitä siitä seuraa, kun pilvisenä iltana pitkälti yli iltakymmenen päättää lakata vielä kynnet. No ei ainakaan ihan täydellistä onnistumista. Tai ainakaan ei saavuteta sitä mielessä ollutta suunnitelmaa. Ai oliko mulla sellainenkin? Ehkä ei.

Ensin kynsille pari kerrosta Essien Play date:iä, joka kuivuessaan kupli vähän. Ja nyt ei voi edes syyttää alus tai päällyslakkaa, kun lakkasin suoraan geelille ja kuplat ilmestyivät jo ennen leimailua ja päällyslakkaa.

No kupliminen oli ihan siedettävän minimaalista, joten nappasin edellisestä lakkauksesta pöydälle jääneen a-england Avalonin (ja taas se korvamato kännistyi :D) ) ja aloin väsätä leimailuja Magnon A57 laatalta. Niin en ehkä muuten olekaan muistanut mainita, että koska karsin ison läjän laattoja kirpparille (joka tulee kyllä ennen syysateita, ehkä), annoin itselleni luvan tilata uusia laattoja ja nyt on kotiutunut minulle Pueenin uudempi setti ja pari Lealacin isoa laattaa… Hups. Niilläkin tehtyjä juttuja nähdään lähiaikoina.

Mutta tosiaan, Avalon toimii leimailussa varsin hyvin. Ihan joka kerralla kuvio ei noussut täydellisesti, mutta niin mulle käy about aina, joten syytän enemmän puutteita tekniikassa kuin lakan sopimattomuutta. Hämärässä kynsiä puuhaillessani en sitten kunnolla huomannut, milloin kuvio jäi reikäiseksi, enkä kyllä olisi varmaan jaksanutkaan välittää, kun kello läheni jo puolta yötä. Pika pikaa siis leimat kynsille ja Poshen pikakuivattavaa päälle. Ei ne nyt rumat ole, mutta kaukana hyvinonnistuneista.

Ja kuvaaminen oli taas suurta tuskaa ja kovin kovin vaikeaa. Kuva on liian sininen, Play date on oikeasti selvästi punertavampi purppuraliila sävy. Kamerakoulutukselle olisi tosiaan tarvetta.

play-date-ja-avalon-liian-sininen

  • Base color: Essie Play date (2x)
  • Stamping plate: Magno A57
  • Stamping polish: a-england Avalon
  • Top coat: Poshe Fast drying top coat

Nämä oli kynsillä muutaman päivän, kauempaa en jaksanut hiukan epäonnistuneita leimauksia katsella, vaikka värit silmää miellyttivätkin. Ja taisinpa tehdä geeleillekin huollon näiden lakkausten jälkeen, jos en ihan väärin muista…

Valkovuokkoja vai takatalvi?

Tuossa pari viikkoa sitten, kun tein itselleni taas geelit omien nysäkynsieni päälle, aivan ensimmäiseksi kynsille pääsi kombo, jota olin suunnitellut varsin pitkään. Toteutusta hidasti se, että en saanutkaan Essien Where’s My Chauffeuria lähi-Anttilasta niinkuin kuvittelin. Olin jo ehtinyt tilata itselleni netin kautta kapeasutisen yksilön, kun ihana kanssalakkailija Turunsuunnalta lähestyi minua Papun kautta ja tarjoutui sieltä paikallisen Kicksin alekorista kyseisen lakan toimittamaan. Miten voikin näin ihania ihmisiä olla. Kiitos Mirva!

Mutta siis, geelien päälle ensin pari kerrosta Essien Where’s my Chauffeuria. Se levittyi kuin unelma. Olen ihan rakastunut siihen Essien leveään siveltimeen. Ja lakan turkoosi sävykin lämmitti tätä kaikkien sinisten ja turkoosien ystävää. Moitteeton lakka kerta kaikkiaan. Siihen päälle sitten kerros OPIn Pirouette My Whistleä. En tiedä miksi ja miten olin saanut tämän yhdistelmän päähäni, mutta onneksi niin oli käynyt. Yksinkertaiset kyllä, mutta tykkäsin näistä kuin hullu puurosta ja nämä saivatkin olla melkein viikon ajan kynsillä.

WMC-con-PMW

Näiden aikaa valkovuokot vielä kukkivat ja niiksoi nämä olisi voinut kuvitella, jos pohja olisi ollut vihreämpi. Tai sitten kunnon rae- tai lumikuuro vihreyden keskelle :D.

Kylmää villaa

Kivan harmaan etsiminen jatkuu. Essien Merino cool ei ole siinä kisassa ollenkaan huono ehdokas, vaikka taittaakin hippusen liilaan päin. Näiden kynsien tekemisestä on jo aikaa, mutta muistaakseni lakka levittyi kohtuullisesti, vaikka en muista pitikö sitä levittää kaksi vai kolme kerrosta geelien päälle taisaisen tuloksen saadakseni. Ei se sellaisenaan suuremmin sykäyttänyt, mutta ei myöskään tuonut samanlaista vastenmielisyyden tunnetta kuin Catricen ”betoni” edellisessä postauksessani.

Ja sitten kun leimailut teki Color Clubin punertavalla Foil me once:ella, Merino coolin violettiin kallellaan olo lisääntyi entisestään. Tuli taas vähän kaukaa kauniit kynnet, kun leimat meni sinne tänne. Vaikka tykkäänkin XL-stamperista kovin, on sen kanssa oltava tarkkana. Jos ei sitä paina suoraan kynnelle, kuviot tuppaavat venymään. Niin kävi taas tälläkin kertaa. Keskisormen leima on sama kuin etusormessa ja pikkurillissä, vaikka ei heti uskoisi. Kummatkin kuviot ovat DRK A -laatalta.

Oli taas sarjassamme ”olipa vaikea kuvata” nämä kynnet. Ekassa kuvassa on väri paremmin kohdallaan ja toista olen käsitellyt sen verran paljon, että leimauskuviot erottuu edes jotenkin.

merino-cool-con-foil-me-once-väri

merino-cool-con-foil-me-once-Kuvio

Leimailua voisikin taas jossain vaiheessa harjoittaa. Ja niitä montaa muutakin tekniikkaa, jotka on kirjattu ylös inspiraatiolistaan… Ja älkäähän huoliko, kyllä se kirpparikin on tulossa, mutta vapaa-aikaa myyntiartikkelien kunnolliseen kuvaamiseen ei ole vielä oikein vaan löytynyt. Ennakkoilmo kirpparista tulee sitten vähintään pari päivää etukäteen.

Linnunradan laidalla

Joulukiireet meinaa painaa päälle, mutta koitetaanpa hiukan edes saada kynsiä esiteltyä, kun Papu on tahtomattaan tauolla. Kyllä huomaa, kuka tätä blogia yleensä pystyssä pitää… Minulla on pitkä lista kynsi-ideoista, joita tahdon kokeilla sitten joskus viimeistään. Erityisesti tällä kertaa listalta ponnahti esiin idea galaksikynsistä. Mikään uusi juttu ne eivät ole, mutta itsellä niiden toteuttaminen on tähän asti jäänyt odottamaan.

Idea lähti kehittymään, kun olin vetänyt kynsille OPIn Every Month is Octoberfestiä. Ihan jees lakka, mutta jotenkin ei innostanut. Se on sellainen vähän vampy-tumma violetihtava. Levittyi nätisti, mutta minä kämmäsin sen kanssa aikalailla ja sain ruttuja aikaan. Tummille violeteille kynsille koristeita miettiessäni avaruusteema pulpahti esiin ja siihenpä sitten fiksauduin.

Pitkin poikin nettiä surffailin erilaisia galaksitutoja. Niiden perusteella sitten aloin toteuttaa omaa versiotani. Revin meikkisientä paloiksi, nappasin pinsetteihin  ja töpöttelin tummalle pohjalle värin kerrallaan. Ensin kevyesti vaaleanpunaiseen taittavalla valkoisella Essie We can do it Pink! -lakalla pohjaa. Sen päälle China Glazen sinistä Splish Splashia, violettia Senorita Bonitaa ja hiukan vihreää I’m with the Lifeguardia kevyesti sinne tänne töpötellen.

Seuraavaksi roiskin hammasharjaa apuna käyttäen valkoisia täpliä aka tähtiä akryylivärillä. Sitten vielä China Glazen Fairy Dustia ja päällyslakka. Hiukan tuli mieleen oliko tuo Fairy Dust jo vähän liikaa, mutta tykkäsin kyllä kovasti kumminkin näistä. En muuten varmaan ikuna ole käyttänyt yhteen manikyyriin näin montaa lakkaa, melkein olisi tavoistani poiketen pitänyt napata semmoinen pullokuva… Tässä nyt muutama kuva, kun en osannut päättää minkä valitsisin ja kunnolla ei mikään niistä  näytä, miten ihanat nää oli oikeesti.

galaxy1
galaxy2
galaxy3

  • Värilakka: OPI Every Month is Octoberfest
  • Töpöttelyt: Essie We Can Do It Pink!, China Glaze Splish Splash, Señorita Bonita ja I’m With The Lifeguard
  • Päällyslakat: China Glaze Fairy Dust ja Poshe

Kovasti olen odotellut Ebaysta tilaamaani kokoontaitettavaa light boxia, jonka kanssa on ollut hiukan mutkia matkassa. Ensin paketti viipyi matkalla syntisen kauan ja kun se lopulta tuli, oli siellä teltan sijaan semmoisen kokoontaitettava heijastuspyörylä. Valituksien jälkeen lupasivat lähettää sen light boxinkin, mutta kamelin kyydissä varmaan, kun näin kauan kestää silläkin paketilla. On nimittäin melkoisia vaikeuksia saada kunnon kuvia aikaan näin talvipimeällä. Nämä kynnet onnistuin kuvaamaan harvinaisessa auringonvalossa.

Arvatkaapa kauanko nämä lakat pysyivät kynsillä? Melkein kaksi viikkoa. Juu-u, ei pahemmin meinaa kertyä blogattavaa sillä vauhdilla. Tällä hetkellä on seuraava manikyyri ollut kynsillä jo yli kaksi viikkoa, alkaa pian tyvikasvu häiritä…

Liukuharjoituksia

Kateellisena katselen liukukuningattarien (mm. Sammy, Christina, The Swatchacolic) tekeleitä. Vaikka kuinka sekoittelen ja töpöttelen, en vaan saa värejä liukumaan nätisti. Mutta en luovuta, vielä minä tuon tekniikan selätän. Sillä välin selittelen itselleni, että ehkä olen valinnut vääränlaisia lakkoja tai vääränlaisia sieniä. Tai ehkä en vaan ole vielä treenannut tarpeeksi. Tai olen syönyt vääränlaisia sieniä ;).

Alla Essien Lilacism ja liukuna Zoyan Reagan. Ehkä pitäisi seuraavalla kerralla kokeilla jotain enemmän toisiinsa sointuvia värejä. Mutta kun tahtoisi montaa testaamatonta kerralla aina kokeilla… Ihan ok näistä tuli, etenkin kun vedin liukujen päälle vielä OPIn I Juggle… Meniä. Ja pahoitteluni käsien ja kynsinauhojen kuivuudesta kuvassa, lakat kuluivat kärjsitä tosi nopeasti, joten piti äkkiä jossain välissä napata kuva ja jäi siinä syssyssä kädet rasvaamati. Valitsin tarkoituksella hiukan utuisen kuvan, jotta IJM:kin erottuisi.

lilacism-reagan-liuku-con-I-Juggle-men

  • Polish: Essie Lilacism
  • Gradient: Zoya Reagan
  • OPI I Juggle… Men
  • Topcoat: Poshe

Ei siis kovin erikoiset ja kestokin oli heikko, kun kärjet kuluivat parissa päivässä. Seuraavaa töpöttelyä jo suunnittelen…