Tuli kotva sitten kuvattua meikäläisen kynsienhoitorutiineja, kun lyhensin ja paikkailin kynsiäni ihan reilusti. Kuvia tulikin aika hirmuinen määrä, joten aikamoinen kuvakavalkadi tästä ”tutoriaalista” tulee, vaikka tässä ei ihan kaikkia vaiheita olekaan kuvina esitetty. Kuvia on ainoastaan rajattu ja hiukan värejä/valoisuutta säädetty. Kuvat voi klikata suuremmiksi, jos tahtoo tiirailla tarkemmin. Mutta asiaan.
Tässä kynnet heti lakanpoiston jälkeen. Kuten näkyy, muutama paikka oli edellisten lakkausten alla ollut, mutta olivat jo hiukan reunoista repsahtaneet, niin kaipasivat vaihtoa. En myöskään halunnut leikata paikkoja lyhemmiksi, koska ne ovat aika kovaa ja helposti murtuvaa kamaa leikatessa.
Ihan ensimmäiseksi pitää liotella ne vanhat paikat pois. Kuten kuvasta näkyy, X-tran asetonia sisältävällä kynsilakanpoistoaineella se onnistuu. Joskus olen paljaalla asetonillakin liottanut, mutta se kuivattaa kynsiä niin kovin, että olen todennut postoaineen paremmaksi vaihtoehdoksi hommaan. Vuorotellen liottaen ja hinkaten se paikka siitä hissukseen irtoaa.
Seuraavaksi leikataan. Jos lyhennän kynsiä vain vähän teen sen viilaamalla, mutta nyt oli ohjelmassa rankempi pituuden pieneneminen, joten käytin leikkuria aluksi. Jätin pituutta hiukan aiottua enemmän, jotta sain muotoilun tehtyä viilalla. Minusta leikkurilla on saksia helpompi pitää huolta, ettei tule leikattua liikaa. Keskisormen kynnessä näkyykin yksi monista tämänhetkisistä lohkeamista, joita joudun vielä jonkin aikaa korjailemaan ennenkuin saan ne kasvatettua pois.
Ja sitten viilaamaan. Tykkään pitää kynteni kärjistään hiukan pyöristettyinä suorakaiteina. Viilaan aina reunoilta kohti keskustaa. Viilauksen teen Lacquarized.-blogin ohjeiden mukaan. Käytän kynsien lyhentämiseen ja muotoiluun aina lasiviilaa. Lasiviiloja minulla on useampia, yksi kulkee mukana käsilaukussa ja pari majailee muiden kynsitarvikkeiden kanssa.
Viilaamisen jälkeen käyn kynsinauhojen kimppuun. Käytössä on Tallinnasta ostettu Cuticle away, jonka toimintaperiaate on sama kuin esim, NfuOh:n Cuticle removerissa. Litku irrottaa kynnelle kasvaneen kynsinauhan hetkessä ja pehmittää sen niin, että sen saa kaavittua pois tikulla. Mömmön jämät pitää tikulla työntelyn jälkeen muistaa pestä pois kynsiltä.
Kun kynsinauhat on saatu pois tieltä, on aika paikkailla repeämät. Paikkoihin laitan pohjalle palan silkkiwrappia ja päälle Orlyn Nail repair powderia. Orlyn oma liima on aika päiviä sitten vanhuuttaan kuivunut pulloonsa, mutta muut kynsiliimat toimivat pulverin kanssa myös hyvin.
Ensin leikkaan sopivan palan silkkiä ja asettelen sen repeämän päälle. Koitan saada sen asettumaan vain kynnen päälle, jotta liimaa ei tulisi levitettyä kynsinauhalle asti. Silkissä on hiukan liimaa valmiina suojapaperin alla, joten sen saa hyvin pysymään paikallaan. Silkkipaikan päälle sivelen kynsiliimaan siten, että koko paikka peittyy kunnolla.
Kun liima on kuivunut kunnolla, levitän toisen kerroksen liimaa jonkin verran silkkipaikkaa laajemmalle alueelle ja dippaan kynnen heti Repair powderiin. Dippauksen jälkeen harjaan ylimäärisen pulverin pois (tähän mennessä olen käyttänyt vanhaa hammasharjaa, mutta nyt on tänne päin matkalla ihan kunnollinen pölyharjakin). Sitten viilaan isoimmat epätasaisuudet pois, harjaan irtopölyn pois kynneltä ja lisään uuden kerroksen liimaa. Uusi kerros on taas edellistä laajempi ja jälleen dippaan kynnen pulveriin. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy valmis paikka ennen hiomista. Siinä paikkaa on koko kynnellä, kun ison repemän lisäksi oli toinen pieni lommo toisessa reunassa…
Valmiin paikan hion sileäksi ja tasaiseksi. Ensin karkealla isoimmat röpelöt ja sitten muutamalla hienommalla paikan silottelua ja kiillotusta. Tähän hommaan käytän palkkiviilaa, jossa eri sivuilla on eri karkeuksisia viiloja. Tuo kuvassa näkyvä Models Ownin viila on jo aika kulunut, tuo liima/pulveri -seos syö viilaa nopeammin kuin paljas kynsi. Samalla hion kevyesti ja buffaan paljaat kynnet, jotta niistä irtoaa kynsinauhojen poistosta jääneet epätasaisuudet. Tuon Cuticle awayn käyttö saa joskus kynnen pinnasta irtoamaan sellaisia suikaleita, nekin lähtevät hyvin buffaamalla (muutaman kerran olen unohtanut poistaa ne ja sitten on lakkaus tuskaa niiden huitaleiden kanssa…).
Kynsinauhaleikkureilla leikkaan ainoastaan joskus kynsien sivuihin ilmestyviä kynsitikkuja tai siistin revenneitä kynsinauhoja. Optimitilannehan tietysti olisi, ettei leikkureita tarvisi ollenkaan, mutta yhä minun täytyy ne silloin tällöin kaivaa esiin.
Lopuksi sitten kynsibalsamia (tätä olisi voinut ehkä mieluummin laittaa jo ennen paikkoja, mutta kaikkea ei voi muistaa) ja kynsinauhaöljyä. Ja niiden päälle vielä reilusti käsivoidetta.
Kas noin, niin tuli kynnet ja kädet huollettua. Viimeisessä kuvassa uusi lyhyempi kynsimalli ennen lakkausta. Kolme paikkaa on näkyvissä, mutta ikävä kyllä tuon kuvan ottamisen jälkeen olen joutunut tekemään vielä yhden paikan lisää :/. Jostain syystä noita aika syvällä olevia repeämiä on nyt alkanut taas tulla…
Tällainen on Murmiksen tavallisin kynsienhuoltorutiini. Kovasti kyllä toivon, että pian taas saan jätettyä nuo paikkailut pois rutiinista ja kynnet hyvään ja ehjään kuntoon. Vaikka nämä kynnet eivät ole edes nysälyhyet, kaipaan silti jo vähän pidempiä takaisin.
Murmis paklailee 