Palloja ja renkaita

Lauantaina tuli tehtyä ystävän häihin kynnet, joiden oli tarkoitus mätsätä mekkoon, mutta en oikein osaa päättää, tuliko niistä hyvät vai ei. Toisaalta niissä on samaa henkeä ja hyvin yhteensopivat värit, mutta toisaalta ne ovat mielestäni pieni sekasotku. Ja päällyslakkaa laittaessani huomasin, että osa kuvioista oli jäänyt vajaiksikin vielä… Kuitenkin nämä ovat yhä kynsillä ja ovat saaneet paljon huomiota, joten ei kai nämä ihana kamalat ole.

Alla Poshen nopeasti kuivuva aluslakka, koko kynnellä China glazen For Audrey, sitten dotting toolilla valkoisia palloja (OPIn Alpine Snow) ja päälle vielä Essien Coat Azurella leimailut Magno Nailsin H7 laatalla. Päällyslakkana kokeilin ekaa kertaa Seche Viten pikakuivattavaa. Se toimi tosi hyvin, vaikka tuoksuikin aika kamalalle. Kuvassa taustalla mekko, johon kynsien oli tarkoitus sopia.
mixandmatch
Tuo kuvioinnissa käytetty Essien Coat Azure oli pitkään himotuslistallani ja olin ihan intona, kun se Nail etc:n paketti, jossa oli kyseinen lakka mininä kera muutaman muun lakan samasta kokoelmasta (Spring collectionin mini cube), tuli. Vaan arvatkaapa mitkä oli fiilikset, kun pakettia avatessani kynsilakan tuoksu oli melko voimakas ja juuri eniten odottamani lakka oli tässä kunnossa:
Essie CA spill

Pullo oli siis hiukan raollaan ja vuotanut siksi. Harmitti todella. Ja lisää harmitti, kun huomasin, että tilaamani China glazen Cha cha cha oli vaihtunut Electric pineapleksi. Pientä lohtua toi se, että testattavaksi tilaamani Seche viten päällyslakka oli kasvanut ministä normikokoon. Mutta yksi emaili riitti korjaamaan tilanteen. Sain uuden Coat azuren ja CG:n cha cha chan postissa ja ne tulivat perille asti vuotamatta.  Leimailut muuten tein juuri tuolla vuotaneella hiukan paksuuntuneella coat azurella.

-Murmis-

P.S. Eikö teille enempää kysymyksiä tule mieleen?

Ja lempiväri oli…?

Tämä postaus kertoo taas selkeää tarinaa Murmiksen lempisävystä. Kylläpä vaan, edelleen se on turkoosi, petrooli ja kaikki niiden välillä. Ja näin kevätfiiliksissä (lievästä siitepölyallergiasta huolimatta) mieleni tekee lakata aina vaan pastellisilla tai muuten kepeillä cremelakoilla. Niinpä ekaan Magnon XL-stamper -testaukseenkin pohjaväriksi pääsi China Glazen Audrey. Tällä kertaa levitin hiukan normaalia paksumman kerroksen ja niinpä yksi kerros riitti tuomaan riittävän peittävän ja tasaisen pinnan leimailua varten. Peukalonkynnet vaativat kyllä kaksi kerrosta, ilmeisesti siksi, että maalattava pinta on melko suuri ja yhdessä sudindippauksessa ei ole riittävästi lakkaa koko kynnelle. Audreyn alla Poshen aluslakka ja päälle Poshen pikakuivattava päällyslakka.

The Lacquer Filesin Stamping Polish databasesta huomasin, että laatikossa kauan kokeilemista odottanut Orlyn Plastics setin Viridian Vinyl sopisi leimailuun. Ja siitä se ajatus sitten lähti:Aurdey con vintage vinyl

Jippii, XL-stamperi on kyllä niin mahtava. Ja samoin Magnon laatat, joista löytyy tarpeeksi isoja koko kynnen kuvia minunkin kynsilleni. Näiden kynsien kuva on laatalta A25 ja tulos yllätti itsenikin. Eli en uskonut ekan yrityksen onnistuvan näin hyvin. Hiukan olin karhentanut stamperin pintaa ennen käyttöä, mutta muuten ei vaatinut kokeilu mitään ihmeellisyyksiä. Liityn siis joukkoon joka laulaa stamperille ylistyslauluja eikä luovu siitä ikinä ;).
Leimailun päälle laitoin Konadin päällyslakkaa, joka alkoi ikävä kyllä hilseillä jo toisen päivän iltana. Siis päällyslakka lohkeili yksinään pois, ei ole kyllä ennen sattunut vastaavaa. Ja pian sitten lohkeili Audreykin, ehkä sen takia, kun laitoin sitä niin paksun kerroksen.

Muutama kynsikuva on taas jo odottamassa, että ehtisin muokata ja blogata ne. Jospa vaikka viikonloppuna sitten. Ja vielä on aikaa osallistua arvontaan!

-Murmis-

Epäonnista leimailua

Viime aikoina ei oikein mikään ole tuntunut allekirjoittaneelta onnistuvan kynsien koristelun saralla. Vaan enpä ole silti luovuttanut. Tällä kertaa päätin tyytyä kokeilemaan pienehköä koristekuviota, kun uudet koko kynnen kuvat eivät näitä kynsiä koristellessa olleet vielä saapuneet.
Vaan eipä taaskaan meinannut onnistua, vaikka koristelakkana oli blogisisko Papunkin usein onnistuneesti käyttämä China Glazen Millennium, alla China Glaze Harmony ja laattana BM04. Epäilen, että kynsilakanpoistoainedispenseriini oli epähuomiossa eksynyt jotain sopimatonta tavaraa, jossa oli öljyä tms., sillä kuviot eivät meinanneet millään nousta leimasimelle. Jotain sain kuitenkin aikaan aikani tuherrettuani ja lopulta toista lakanpoistoainetta kaapista haettuani.
Epäonnista leimailua

Ei missään nimessä täydellinen, mutta olin kuitenkin tulokseen lopulta melko tyytyväinen. Vaan kuinkas sitten kävikään. Seuraavana päivänä innostuin tekemään hiaman puutarhatöitä, hanskat kädessä toki, mutta siitä huolimatta oli manikyyri illan tullen järkyttävästi lohkeillut ja enää muisto vain.  Tämän kokeilun kesto oli siis ikävä kyllä vain alle 24 tuntia.

-Murmis-

En vaan osaa

Tarkoitukseni oli lakata ja leimata koko kynnelle jotain kivaa, vaan toisinpa taas kävi. Leimailu ei alkanut onnistua ei sitten millään; kuviot ei nousseet laatalta kunnolla ja jos hiukan nousivatkin, niin eivät suostuneet siirtymään kynnelle kauniisti. Ja kyllä otti taas päähän. Ja niinpä aloin suunnittelemaan XL-stamperin ja isoille kynsilleni sopivien koko kynnen laattakuvien hankkimista.

Jotain piti kuitenkin kynsille saada aikaan ja koska edellinen lakkaus oli ihan plain, niin ehdottomasti piti saada jotain ekstraa. Siinä sitten muutamaan kertaan kynsiä leimailuyrityksistä siistittyäni päädyin kokeilemaan jotain aivan muuta kuin leimaamista. Niin syntyi tämä en vaan osaa -manikyyri, johon en myöskään ollut kovin tyytyväinen, mutta joka pysyi silti kynsillä melkein viikon.

Vaalea violetti koko kynnellä yhtä suosikkiväriäni: China Glazen Agent Lavenderia ja kärjissä OPIn Funky Dunkeytä. Ja koska en osaa vapaalla kädellä tehdä nättejä tippejä, suttasin lakkojen rajalle vielä Art Club Solid Silver -koristelulakalla hopeiset korosteet. Alus- ja päällyslakka jälleen Poshea.

En Vaan Osaa

Harjoitukset siis jatkuvat, ehkä vielä joskus olen joihinkin aikaansaamiini lakkauksiin tyytyväinenkin.

-Murmis-

For Audrey

Joskus aiemmin jo olen varmaan maininnut, että turkoosi on yksi lempiväreistäni ja siksi varmaan kokoelmiini on päätynyt ihana pastelliturkoosi For Audrey China Glazelta. Tämän lakkauksen tein tiistai-iltana (alla ja päällä  Poshea) tarkoituksenani leimata päälle jotain koko kynnen kuviota, mutta niinpä siinä kävi, että en saanut aikaiseksi. Nimittäin omia koko kynnelle tarkoitettuja laattakuvioita tarkastellessani tein surkean havainnon, että minun kynsilleni Konadin sekä Bundle monsterin kuviot ovat auttamatta liian pieniä. Samalla heräsi tietysti halu tilata jostain laattoja, joissa koko kynnen kuvat olisivat suurempia…

Niinpä nämä karkkikynnet saivat olla ihan itsekseen lauantaihin asti, jolloin uimahallikeikka vasta sai sen lohkeilemaan. Jopa miespuolinen työkaveri totesi näiden olevan makean väriset. Kuva otettu kelmeässä loisteputkivalossa ja kuten huomaatte, ihan ei enää mennyt kynsinauhoille, mutta ei silti kovin siisti lopputulos.
for Audrey

Miten teillä muilla, koitatteko sävyttää vaatteet kynsilakan mukaan? Minä olen kai hiukan nihilisti tässä asiassa, mutta itseäni usein häiritsee, jos lakkaukseni ja vaatteiden värit eivät soinnu yhteen. Etenkin nyt töissä ollessa. Pitänee hiukan pyristellä tästä tavasta eroon, muuten jää kyllä moni kaunis lakka käyttämättä.

-Murmis-

Kauan hillottu Sally Hansen

Nyt on jää rikottu ja päästy taas kynsien lakkauksen makuun. Manikyyrissä käynnin jälkeen ekaksi omaksi lakkaukseksi valitsin todella kauan laatikossa kokeilematta hillotun Sally Hansenin Nail Prisms Turquoise Opalin. Blogisisko Papu suositteli alle mustaa lakkaa hienon efektin saavuttamiseksi pienemmällä kerrosmäärällä. Minulla ei taida laatikosta löytyä koristelakkoja lukuun ottamatta mustaa, ellen ihan väärin muista, joten päädyin laittamaan pohjalle aluslakan päälle kerroksen tummansinistä; China Glazen Little drummerboyta. Oli muuten sellaisenaan jo oikein hyvä, yksi kerros oli todella tasainen ja kauniisti shimmertävä (näin sitä luodaan uusia sanoja suomenkieleen). Mutta päätin silti toteuttaa suunnitelmani ja päälle lisäsin kaksi kerrosta tuota Turquoise Opalia. Aluslakka oli Orlyn Bonder ja päällä Orlyn Won’t chip.

Tulos oli aika tumma, etenkin kun oli taas tottunut paljaisiin kynsiin… Mutta auringossa kynnet säihkyivät luvatun kaksivärisinä oikein ihanasti. Ja kuvaaminen oli sitten taas todella vaikeaa, ihan mahdotonta oli saada molempia sävyjä kuvaamalla näkyviin. Oman vaikeutensa yhtälöön toi se, että kynnet kuluivat ja lohkeilivat aika nopeasti ja unohdin kuvata ne ns. tuoreeltaan. Jonnekin oli lakkaustauolla myös taidot hävinneet ja onnistuin lakkaamaan myös kynsinauhat.

Tässä kuitenkin yksi edes lähes julkaisukelpoinen otos saavutetusta sävystä:

Kuvasta näkyy paitsi kärkien lievä kuluminen, myös häivähdys kumpaakin duochromen sävyä. Joskus pitää vielä kokeilla ilman tummaa pohjaa, mutta pahoin pelkään, että silloin kesto on vielä heikompi, kun lakkauksesta tulee todella paksu.

Minä palasin hetkeksi takaisin töihin, joten nyt on syy lakata kynsiä ja pyrkiä pitämään kädet siisteinä. Kuvaamiselle on vaan jäänyt entistä vähemmän aikaa. Niinpä seuraavat lakkaukset jäivätkin dokumentoimatta. Nail art -juttuja en ole juuri ehtinyt tekemään, joten kuvaamatta jääneet kynnet olivat ihan peruslakkauksia, joiden sävyinä olivat China Glazen Reggae to Riches (ihana hiukan jellymäinen sinertävä pinkki/punainen, joka oli hiukan haastava saada tasaiseksi, mutta onnistui lopulta ja pysyi kynsillä aika hyvin) ja aivan ekoissa postauksissani esiintynyt Sally Hansenin Violet Sparks (helppo lakata, mutta kestosta miinusta).

Pari muutakin manikyyri on jo tullut tehtyä, mutta niistä myöhemmin, kun taas löydän hetken blogaamiselle.

-Murmis-

Bilekynnet

Tällä viikolla on kynsien lakkaaminen jäänyt vähän vähälle, mutta keskiviikkona tuli kuitenkin väsättyä illaksi bilehilekynnet. Pohjalla oli muistaakseni Nail Envy Soft & thiniä, värinä oli  China Glazen Adore ja kärjissä Zoyan Crystalia. Kärkiin sitten vielä turkoosia glitteriä ja nimettömiin sydänaiheiset tarrat, kun hääbileisiin kerran olin menossa. Päälle Orlyn Won’t chip ja Poshen pikakuivattajaa.  Ilmeisesti tarrat tykkäsivät päällyslakkakombosta hiukan huonoa. Kuvaushetkellä olivat vielä ihan kuosissa, mutta bussissa matkalla keskustaan ne olivat muuttuneet ihan harmaiksi ja käpristyivät vapaiksi päällyslakkojen ikeestä. Ei kovin kaunis näky, kyllä harmitti. Joskus kuulemma tarrat käpristyvät, jos niiden alla ollut lakka ei ole ollut kunnolla kuivaa. Nyt värilakka oli laitettu jo edellisenä iltana, joten se ei varmaan ollut syynä. Ellei lakkakerrokset sitten kostuneet uudelleen päällyslakkojen lisäyksestä.

Ensimmäisessä kuvassa hiukan yleissilmäystä kynsiin ja siinä näkyy tuo pahanonnentarrakin. Tokassa kuvassa sitten bileiden jälkeisenä päivänä melkein ainoasta kuvauskelpoisesta kynnestä napattu lähikuva paremmilla väreillä.

bilehile

bilehile pikku

Aika pitkään sain paikattua aina uudelleen ja uudelleen oikean peukun repeämää. Perjantaina repeämä sitten napsahti kokonaan irti ja nyt on peukun kynsi kipeän lyhyt. Ei tuo paikkaussysteemi ihan hirmuisen hyvin siis toimi. Ainakaan noin isoille repeämille.

Seuraavaksi minä kirjoittelenkin sitten ekasta geelikokemuksestani. Minulle laitetaan nimittäin tiistaina geelikynnet. Elämäni ekat rakennekynnet, vaikka ilman tippejä kuitenkin ilmeisesti ainakin muihin kuin nysäpeukkuun. Jänskää.

-Murmis-

Romeo & Joliet kera leimailuharjoituksen

No niinhän siinä sitten kävi, että muutamat kynnet on jääneet tyystin blogaamatta tässä välillä. Kaksi manikyyriä oli ihan simppeleitä ilman mitään ekstraa; OPIn Kinky in Helsinki (Jälleen punainen yllätti minut ja olin siihen vallan ihastunut) sekä Nubarin Midnight Glory. Kumpikin tuhoutui kuvauskelvottomaksi kuvaamiseen sopivia valaistusolosuhteita odotellessa. Kolmas oli liukuvärikokeilu (pohjalla Nubarin Platinum, sitten China Glazen Adore ja kärjissä Zoyan Crystal), jonka olisin mieluusti blogannut, mutta en saanut siitä otettua omia kriteereitäni vastaavaa kuvaa, joten unhoon jäi sekin.

Tämänkertaisen manikyyrin kanssa päätin ottaa kameran kauniiseen käteen ja yrittää parhaani, vaikkei marraskuinen pilvinen päivä ihan parasta kuvausaikaa olekaan. Kuvat on siis otettu pilvisen päivän luonnonvalolla. Kuvausta kyllä pitää vielä harjoitella. Jotenkin minun sormeni vaan eivät tahdo asettua kauniisti kuvattaviksi, vaan vinksottavat sinne tänne. Aina meinaa yksi kynsi jäädä muiden sormien alle tai olla sen verran muita edenpänä tai taaempana, että jää epätarkaksi. Olen jo luopunut yrityksistä saada peukalonkynsikin nätisti samaan kuvaan.

En tiedä, onko syynä vuoden pimein aika vai lähestyvä joulu, mutta punertavat lakat vetävät edelleen pisimmän korren lakkauksen väriä valitessa. Lauantai-iltana valinta osui OPIn ihanaan hiukan ruskeaan taittavaan Romeo & Jolietiin. Todella ihanasti levittyvä ja hyvin peittävä lakka. Kynsillä kaksi kerrosta lakkaa ja melkein yksikin olisi riittänyt tuomaan peittävän pinnan. Tykkään OPIn siveltimestä, joka on hiukan litteä ja leviää hyvin kynnellä. Aluslakkana tällä kertaa taas OPIn Nail Envy Soft & thin ja päällä Orlyn Won’t chip.
Romeoand Joliet

Tänään lakkauksessa alkoi erottumaan jo pieniä kulumisen merkkejä ja muutamia pieniä lohkeamia. Olin alunperinkin ajatellut kokeilla leimata näiden kynsien päälle hopeisia kuvioita, kun nyt vihdoin minulla on siihen sopiva lakka: China Glazen Millennium. Käytin Bundle Monsterin laattaa 11 ja leimasin kynnelle viistoon tuollaiset lehtikuviot, jotka hiukan peittivät kulumia. Millennium toimi todella hyvin leimailussa ja uutena kikkana kokeilin jostain blogista löytämääni tapaa käyttää scraperin tilalla vanhaa luottokorttia (tai joku lahjakortti se oli, mutta siis semmoinen pankkikorttityyppinen muovikortti kumminkin). Muovikortti ei naarmuta laattaa ollenkaan, joten laatta pysyy siistinä pidempään. Kuviot onnistuivat aika hyvin. Ainakin tuohon kuvissakin esiintyvään vasempaan käteen. Oikean käden kynnet ovatkin sitten hiukan vähemmän onnistuneet, mutta kohtuulliset kumminkin.
Romeo and Joliet with ChG Millennium leafs

-Murmis-

Star agent

Eilen alkoi lohkeilla edellinen lakkaus eli Charla merihevosineen. Ei siis toiminut Orlyn Won’t chip ihan kahta viikkoa, kuten putelissa mainostetaan. Mutta ehkä manikyyri kuitenkin hetken kauemmin kesti lohkeilematta, kuin aiemmilla päällyslakoilla. Olin maanantaina hakenut blogisisko Papulta omat Bundle Monsterini ja niitähän sitten piti ehdottomasti uudessa manikyyrissä päästä koeajamaan.

Ihan aluksi koitin viritellä teepussipaikkaa oikeaan peukkuun, kun siinä on paha repeämä melkein puolivälissä kynttä. Ei sitä voi siis vielä lyhentääkään ja kipeä se on johonkin osuessaan ja tarttuessaan. Paikan sain ihan siististi paikoilleen, mutta ei se taida kovin hyvin kestää, alkoi hiukan jo rakoilla ennen lakan levitystä. Millä te muut repeämiä ja halkeamia paikkaatte vai paikaatteko ollenkaan? Minä tsekkailin vesimarmorointivelho Coletten vinkkejä paikkailuun ja aloin miettimään, että silkki wrapit (mitä lie suomeksi) voisivat olla hyvä hankinta itsellekin. Jospa ne kestäisivät hiukan teepussimateriaalia paremmin. Minun kynnykseni pitkien kynsien kasvattamiseen on nimittäin tuntunut olevan, että kun pituutta tulee hiukan lisää, hajotan yhden kynnen johonkin laatikon reunaan tai vastaavaan. Ja sitten lyhennän kaikkia, että olisivat edes suurinpiirtein yhtä pitkiä. Paikalla saisi sen yhden kynnen sitten pelastettua ja ei tarvisi uhrata ihan koko kasvatusta kerralla. Tavoite tietysti olisi, että kynnet olisivat niin vahvat ja ehjät, että lopulta paikat kävisivät tarpeettomiksi, mutta tällä hetkellä niille tuntuisi olevan käyttöä vähän liiankin usein..

Pohjalle paikan päälle sitten OPIn Nail Envyä ja kaksi kerrosta China Glazen Agent Lavenderia. Kylläpä se ChG:n sivellin tuntui pieneltä ja kapelta. Väri levittyi hyvin ja oli aika peittävä jo yhdelläkin kerroksella, mutta ei ihan tasainen. Värin päälle laitoin sitten Orlyn Won’t chipiä. Vaikka kävin nukkumaan aika pian lakkauksen jälkeen, ei isoja tyynynkuvia onneksi ollut tullut lakan pintaan. Muutama pieni kolhu kyllä.

Tänään sitten testasin bundle monster -laattaa (BM21) ja OPIn Funky Dunkeytä leimailuissani. Eikä todellakaan mennyt ihan putkeen. Valitsemani kuvio oli hiukan liian iso ja en saanut sitä tietenkään kohdistettua kivasti töpökynsilleni. Ja ihan vinksin vonksin ja tuhruunkin se tuppasi menemään. Kuvion isoimpiin tähtiin laitoin sitten korostukseksi hiukan China Glazen Tinseliä, mikä saattoi olla hiukan turhaa. Ja lopulliseksi niitiksi onnistuin liuottamaan kuvioita hiukan päällyslakalla (Orlyn Glosser). Huoh. Ei siis oikein onnistunut tällä kertaa.  Kuvassa näkyy myös, miten kuivat kynsinauhat ovat (ja kädet muutenkin) öljyämisestä ja rasvaamisesta huolimatta. Taitaa olla luvassa puuvillahanskojen yö.
star agentEikä tuo kuvakaan taida olla ihan tarkka. Pitäisiköhän mennä nukkumaan ja odottamaan parempaa päivää ;).

-Murmis-

Shopaholicin tunnustuksia

Minä en voi ostoksiani selitellä lohduttautumisella tai oikein millään muullakaan. Jotenkin vaan nettikaupoissa on tullut pyörittyä ja ikävä kyllä niistä ostaminen on ihan liian helppoa. Aivan liian usein löydän jotain ”ehdottoman tarpeellista” sieltä tilattavaksi ja niinpä tuo sivun reunassa oleva kuolaus-lista lyhenee lyhenemistään minun osaltani. Kehtaankohan edes tunnustaa, että jälleen on muutama paketti postin kuljetettavana kohti minun kynsilakkavarastojani…

Mutta tässäpä muutamia kuvia viime viikkoina maanisen ostelijan pian pohjattomaan kynsilakka-arkuun päätyneistä ja kotiutuneista  aarteista. Ensin OPIa:
OPIostokset1010

Funky Dunkey, Pamplona Purple, Romeo&Joliet, Alpine Snow, Kauan kuolaamani Cuckoo for this Color ja Burleasque kokoelmasta Simmer&Shimmer.
zoya ja orly ostokset1010Ekat Zoya-tilaukseni: Charla, Ibiza ja Maura sekä Orlyn satiinipintainen minilakkakokoelma Plastic; Purple Pleather, Retro Red, Viridian Vinyl ja Old School Orange.
misc ostokset1010Ruokakaupassa käydessäkin pitää kiertää nykyään kynsilakkahyllyn kautta; La Femme Beautyn Passion (145)  ja Rimmelin Lycra PRO Blue Vogue (400) tarttuivat mukaan kokeiltaviksi Prisman hyllystä. Samalla ihastelin Trindin winter -lakkoja, mutta onnistuin ainakin vielä vastustamaan kiusauksen. China Glazen valikoimani lisääntyi Fairy dustilla ja Agent  Lavenderilla. Reunimmaisena oikealla Papun lahjoittama Sally Hansen Nail Prisms Turquoise Opal, jota varmaan hilloan pitkään, ennenkuin raaskin sitä edes kokeilla. Ihana.treatshop1010Orlyltä lisäksi kolme topcoatia; Matte top, Won’t chip ja Glosser vaihteluksi ainaiseen Poshen pikakuivattajaan. Saapa nähdä miten toimivat. Yhteen tilaukseen olin lisännyt vielä muutaman koristelakankin, lilaa, mustaa ja valkoista.

Semmoisia on siis tänne tupsahtanut. Kohta alkaa olla jo säilytysongelmia. Puhumattakaan valinnanvaikeudesta lakkausta aloittaessa… Melkein kyllä nolottaa tämä mun shoppailutahti.

-Murmis-