A-Z: E is Enchanted Forest

Tälläkin kertaa aakkoslakkaa on käytetty leimauksessa. Orlyn Enchanted forest tarttui joskus mukaan Stockan alekorista. Tosi kaunis tummanvihreä väri, mutta kynsillä ei ehkä ihan mun juttu. Vaan kun halavalla sai… Olisi ihan varmasti muuten lähtenyt jo aikapäiviä sitten myyntiin, mutta lakka oli jankkiintunut purkkiin lähes kiinteäksi, epäilen, että korkki oli jäänyt rakoselleen jossain vaiheessa. Nyt aakkosteemaa varten herättelin sitä Sechen ohentajalla ja sainkin siitä käyttökelpoista, joskin paksua, mutta ainakin leimaamiseen sopivaa.

Leimauksen alla olikin sitten lakka, jonka ostamista kovasti ihmettelen. Missä mielenhäiriössä olen hankkinut Essien Absolutely shoren? En ymmärrä. Vaalean vihreä, ehkä jopa mintunvihreä lakka. Ei sovi minulle alkuunkaan ja lakkaaminenkin oli tuskaa. Kolmen kerroksenkaan jälkeen ei ollut tasainen. Tämä lähtee kirppiskasaan välittömästi, jos tämä vaan jollekulle kelpaa. Onneksi leimat hiukan pelastivat ja tekivät näistä pariksi päivää kohtuu siedettävät, vaikka leimailut hieman päällyslakan levityksessä levisivätkin.

Essie-absolutely-shore-stamped-w-Orly-Enchanted-forest

  • Polish: Essie Absolutely shore
  • Top coat: Poshe
  • Stamping polish: Orly Enchanted forest
  • Plate: Magno A44
  • Top Coat: Kami

Tämä manikyyri on muuten tehty ekoille itse väsäämilleni geeleille. Onnistui ihan ok ja pysyivätkin hyvin, kahdessa viikossa ei lainkaan ilmautumia. Se kannustaa jatkamaan harjoituksia. Yksi huono puoli geeleissä kyllä on, lakat pysyy kyllästymiseen asti ja siten Murmis postaa aika harvakseltaan ilmeisesti…

…………………………………………………………………………………

My letter E is also a polish I used in stamping. Orlys Enchanted forest. My bottle might have been left open at some time since the polish was also solid in the bottle. I revived it with Seches thinner and was able to create a slur usable in stamping. The polish under stampings is Essies Absolutely shore. Really not my color. I can not understand on which whim I have purchased it.

Punainen vol x.x

Täydellisen punaisen metsästystä jälleen. En edes muista kuinka mones osa (kaikkia kokeiluja ei lie edes dokumentoitu). Essien Size matters tuli tilattua jonkun tilauksen täytteenä kerran, mutta ei kyllä oikeastaan harmita, että se tuli silloin koriin poimittua.

Lakka levittyi kynnelle todella nätisti, melkein kuin itsestään. Lakassa oli voimakas pigmentti ja kaksi kerrosta riittikin hyvin tasaiseen ja peittävään pintaan. Pullossa lakka oli aika kirkkaan punainen, mutta kuivuessaan muuttui pari astetta tummemmaksi. Minulla oli suuret suunnitelmat leimailla näihin jotain uudella varta vasten leimailua varten tilatulla Barry M:n Silver foil -lakalla, mutta ihastuin punaiseen kiiltävään pintaan niin kovasti, että jätin leimailut tekemättä. Lakka näytti eri valaistuksissa hyvinkin erilaiselta. Kirkkaassa luonnonvalossa lakka oli peruspunainen, mutta hiukan hämärämmässä tai loisteputkivalossa se vaikutti tumman punaruskealta. Swatch-kuvia googlaamalla saa hiukan käsitystä lakan monimuotoisuudesta.

Essie-Size-Matters

  • Aluslakka: Poshe Fast drying basecoat
  • Värilakka: Essie Size matters
  • Päällyslakka: Orly Won’t chip

Niin, päällyslakkana käytin tällä kertaa Orlyn Won’t chipiä. Won’t chip my ass… Alle kaksi vuorokautta lakkaamisesta megaluokan chipit kummassakin kädessä. Onkohan se niin, että Orlyn alus- ja päällyslakat toimii hyvin vain Orlyn lakkojen kanssa, kun minulla tuntuu aina kesto niitä käyttäen olevan huonompi.

Ja pari muutakin juttua noiden kynsien yhteydessä jäi harmittamaan:

  1. Miksei lakkapullon sormenjälkiä huomaa kuin vasta kuvaa käsitellessä?
  2. Ei sitten tainnut olla ihan tasainen paikka keskisormessa… (etusormen puoleinen reuna oli aika kuhmuinen)
  3. RIP hyvin palvellut Duroyn siistimissivellin, tätä lakkausta siistiessä alkoivat harjakset irrota ihan tukkoina. Ehkä ei kannattaisi uittaa sitä sivellintä varren puoliväliin asti asetonissa :/.

Tästä lakasta jäi hiukan punaisia jämiä kynsien reunoihin vaikka kuinka putsasin. Ja kolmessa kynnessä on repeämä sivussa, joten nämä lakat poistettuani tein kynsille lyhennys- ja hoitoremontin ja laitoin uudet paikat kaikkiin repeämiin. Koitin ottaa kaikista vaiheista kuvat, jos vaikka joskus saisin Murmiksen kynsienhoitotuton niistä aikaiseksi.

Melkein nolot synttärikynnet

Nyt kun on julkisesti kertonut tästä ”musta laatikko” -projektista, niin melkein nolottaa esitellä kynnet, joihin on käytetty viittä eri lakkaa. Mutta puolustuksen puheenvuorona esitän, että kyseessä on oman synttäripäivän kunniaksi tehty manikyyri ja silloinhan pitää ehdottomasti olla lempivärit kynsillä. Ja ylläripylläri mulla noita kaikenlaisia turkoosihtavia ja sinertäviä on aikalailla, joten hienon ja tasaisen liu’un niillä saa aikaan. Ja ihan varmasti noita lakkoja tulee käytettyä ns. kunnollakin myöhemmin, kun lempiväriä ovat. Ja ”musta laatikko” -lukema pieneni vain kolmella, kun yksi lakoista on esitelty jo ennenkin ja toinen oli unohtunut lisätä listalle kokonaan. (ja sillä oli listaamaton kaverikin, eli ei se lukema pienentynyt kuin kahdella lopulta…) Ja, ja, ja…

Mutta selitykset sikseen ja asiaan. Edellisiä liukuvärikynsiäni katsellessani mietin melkein koko ajan, miten kivalta vastaava idea näyttäisi siniturkoosina. Ja siitä se ajatus sitten lähti. Kun aloin katselemaan kiekkojani sopivia lakkoja etsien, tuli valinnan vaikeus. Päädyin sitten ottamaan mukaan mustan listan lakkoja ja kerralla kaikki sopivat, kun en osannut jättää mitään niistä pois.

Pohjaväriksi otin jo moneen kertaan esitellyn China Glazen For Audreyn, joka hankalahkosta koostumuksestaan huolimatta on aivan ihana. Yksi kerros riitti tällä kertaa, kun epätasaisuudet jäivät muiden lakkojen alle. Sitten hiukan läpikuultavaa Orlyn It’s up to the blueta, jonka olen muistaakseni saanut Papulta joskus. Seuraavaksi töpöttelin kynsille Color Clubin Pure Energyä, joka on aivan upean kirkas turkoosiin vivahtava sininen. Ja sitä on jo käytettykin kynsillä, en vain saanut aikaiseksi kuvata niitä silloin. Sitten China Glazen Blue Iguanaa, hiukan glitterinen tumma turkoosi ja lopuksi ihan kärkiin Orlyn Sweet Peacockia. Jälkikäteen ajatellen Sweet Peacockin olisi ehkä voinut jättää pois, mutta tällä kertaa nyt näin. Ja pitänee hankkia parempia sieniä tähän hommaan, hiukan tarttui nukkaa kynsille töpöttelyvälineestä.

Vielä oli pullon pohjalla Sechen pikakuivattavaa päällyslakkaa jäljellä, joten sitä sitten lopuksi koko komeuden päälle, hetki kuivattelua ja nukkumaan. Syntymäpäivän aamuna karu totuus sitten paljastui, muutama kolhu ja kärjistä aavistuksen kutistuneet lakkaukset. Kyllä otti päähän, mutta olivat nämä silti ihan hienot, ainakin kaukaa katsottuna. Tällä kertaa kuvassa näkyvät molemmat Murmiksen kädet ja Papun luottokuvausrekvisiittaa, sillä kuvaajana näissä olikin Papu. Arvatkaapa vain oliko meillä hauskaa, kun koitimme löytää mun käsille parhaan mahdollisen asennon Papun keittiön ikkunan ääressä :D.
synttärikynnet

  • Aluslakka: Poshe Fast drying basecoat
  • Värilakka: China Glaze For Audrey
  • Liu’ut: Orly It’s up to the blue, Color Club Pure Energy, China Glaze Blue Iguana ja Orly Sweet Peacock
  • Päällyslakka: Seche Vite™ dry fast top coat

Harmillisesti tämä minua kovasti miellyttänyt manikyyri jäi aika lyhytikäiseksi. Kärkikutistumat tekivät lakkauksen kovin alttiiksi lohkeilulle, eikä perheuinti esikoisen kanssa ainakaan auttanut asiaa. Niinpä jo vajaa kaksi päivää lakkauksen jälkeen nämä lakat saivat lähteä ja tehdä tilaa seuraaville. Hiukan oli muuten smurffi-ilmiötä havaittavissa näitä poistaessani, mutta vaikea sanoa, minkä lakan takia. Voi olla, että tämmöinen liuku tulee tehtyä joskus toistekin, niin kovin näistä tykkäsin <3.

ps. synttärit oli jo viime viikolla, sen verran on viivettä julkaisussa…

Lucky lucky liukuväri

Minä olen viimeaikoina viihtynyt niin pitkään samoissa lakkauksissa, että jonoa julkaisemattomiin kynsikuviin ei ole paljonkaan kertynyt. Vaikka syytä kyllä olisi, sillä uusia lakkoja on posti tuonut tullessaan monia, nopeammin kuin vanhoja ehtii alta käyttää pois. Alkoi ihan nolottaa, miten paljon minulla onkaan sellaisia lakkoja, joita en ole kertaakaan kynsille vetänyt. Joitakin en ole edes kiekolle swatchannut. Joku roti olisi tähän ostohysteriaan saatava…

Sonnelta nappasinkin sitten idean Mustasta laatikosta, johon laitetaan kaikki blogissa esittelemättömät lakat ja uusia lakkoja ei saa hankkia, ennenkuin laatikko on tyhjä. Tai sellaisilla säännöillä minä omaa laatikkosovellustani käytän, Sonnella taisi olla hiukan eri säännöt. No joka tapauksessa insinörtti kun olen, minun musta laatikkoni sijaitsee tietokoneella excel-taulukossa, johon on listattu kaikki minun lakkani ja sinne on merkitty ne, joita ei ole blogissa vielä julkaistu. Niitä julkaisemattomia/kuvaamattomia on aika reilusti, melkein nolottaa tunnustaakin, 45 kpl… Ja osa niistä on odottanut vuoroaan jo ainakin vuoden. Jonkin aikaa saan siis lakkailla, ennenkuin seuraavan kerran saan tilata uusia lakkoja (onneksi pari tilausta ehti juuri ennen tämän päätöksen tekoa saapua 🙂 ).

Nyt sitten koitetaan tietenkin keksiä manikyyrejä, joissa saa käytettyä mahdollisimman montaa lakkaa kerralla ;). Tähän liukuvärilakkaukseen sain käytettyä neljää mustan laatikon lakkaa, äkkiäkös se laatikko siis tyhjenee. Voipi tosin olla, että ihan samaan lukuun en helpolla yllä, joten muutama viikko mennee ennen seuraavaa tillausta. Tässä siis alla blogisiskolta ostettu OPIn Lucky lucky lavender, jonka päälle töpöttelin ensin Orlyn Showgirliä, jota minulla on jostain ammoisina aikoina hankittuna minipullollinen, ja sitten kärkiin ihanan kimmeltelevää Essien Jamaica me crazya. Jamaica me crazy on lähes dupe Zoyan Anakan kanssa, siksi tuo Anaka tuli viime kirpparilla myytyä, vaikka ihana lakka onkin. JMC:n kullanhohtoista kimallusta oli vaikea saada kuvissa näkymään, tässäkin siitä näkyy vain kalpea aavistus. Nimettömiin leimailin vielä mustalla pikku koukerot tuomaan lisäväriä.

OPI-Lucky-lavender-liuku2

  • Aluslakka: Poshe Fast drying basecoat
  • Värilakka: OPI Lucky lucky lavender
  • Liu’ut: Orly Showgirl ja Essie Jamaica me crazy
  • Leimailu: Magno A33/ Wet’n Wild Black Crème
  • Päällyslakka: Seche Vite™ dry fast top coat

Tykkäsin näistä kynsistä tosi paljon. Tuossa makrokuvassa töpöttelyjäljet erottuvat, mutta livenä liukuma oli aika tasainen. Ihan ihmetytti, miksi viime aikoina on tullut harvoin tehtyä liukuvärjäyksiä. Pitänee siis muistaa tämäkin tekniikka useammin. Nyt tosin kynsillä on taas tylsästi vain yhtä lakkaa, mutta onneksi lakka ei ole tylsää nähnytkään…

Splash

OPI DS Temptationia eBaysta tilatessani törmäsin Orlyn Happy Go Lucky minisettiin, joka suorastaan vaati päästä kynsilleni splatterin muodossa. Splatter on taas yksi tekniikka, jota olin pitkään suunnitellut kokeilevani. Siinä lakkaa dipataan pilliin ja puhalletaan kynsille. Minua houkutti tehdä eka kokeiluni mahdollisimman kirkkaista väreistä ja siihen houkutukseen  Happy Go Lucky lakat; Flirty, Fresh, Frisky ja Frolic vastasivat oivallisesti.

Pohjalakkauksen tein Essien We can do it Pink! lakalla, joka on hyvin vaalea vaaleanpunainen kovin lähellä valkoista, mutta ei silti niin shokkikirkas kuin esim OPIn Alpine Snow. Laitoin kynsien ympärille teipit ja dippasin IKEAsta ostettuja pillejä pieneen lakkalätäkköön. Sitten vaan luja, napakka puhallus suoraan kynnen yläpuolella ja lakkaa lentää vaihtelevalla onnistumisprosentilla. Päälle taas Sechen pikakuivattavaa päällyslakkaa. Nämä onnistuivat ekaksi kokeiluksi mielestäni yllättävän hyvin. Me likes mucho!

OHGL-splatter-vas

OHGL-splatter-oik

Pari vinkkiä, jos tahdot kokeilla itse:

  • ohuehko pilli toimii vähän paksuja paremmin
  • jos lakka on paksuhkoa tai kuivahtaa alustalle, ei splattaaminen meinaa onnistua
  • suojaa työskentelyalue, sillä lakkaroiskeita lentää välillä aika yllättävän kauskin kynsiltä

Tätä tekniikka tulen kokeilemaan taatusti uudelleen. Näin saa aikaan ainutlaatuisia koristeluja, sillä kynsistä ei saa samanlaisia edes yrittämällä. Ja vaikka kaikesta puuhkimisesta alkoi päässä humista, tämä oli aika helppoa.

-Murmis-

Love at first sight

Kun ensi kerran jossain blogistanissa näin kuvia OPIn DS Temptationista, tiesin sen olevan glitterlakka juuri minulle. Violettia, sinistä ja turkoosia, hiukan vaaleanpunaista, voisiko olla ihanampaa. Ja yleensähän en glittereistä ole edes kauheasti innostunut, mutta tämä huusi nimeäni tosi kovaa. No tämän vuoden puolella sen viimein tilasin ja kun pullo oli hyppysissäni, saatoin vain huokaillen ihastella glitterin kimmellystä pullossa. Kynsille lakkaa piti saada heti.

Pohjalle Orlyn Bonderia ja innokkaana levittämään Temptationia. Eka kerros ihmetytti suuresti, haaleaa hyvin läpikuultavaa sinistä ja muutama glitteri. What, tämänhän piti olla täynnä glitteriä… Seuraava kerroskin yllätti, silloin kynsille ilmestyi lähes täydellisesti peittävä glitterkerros. Kolmaskin kerros vaadittiin, jotta pinnasta tuli tasaisen peittävä. Lakka kuivui nopeasti monesta kerroksesta huolimatta ja jokin muu päällyslakka Sechen pikakuivattavan sijaan olisi varmaan toiminut myös.

Ja sitten ihastelemaan tulosta. Vaan kovin oli röpöläinen minun makuuni pinta. Minä tykkään, kun lakan pinta on aika tasainen. Päätin siis seuraavana aamuna laittaa lisää päällyslakkaa, kunhan pohjat olisivat kunnolla kuivat. Vaan ekat lohkeamat tulivat jo ennen sitä päällyslakan lisäämistä. Paikkasin ne ja laitoin päälle Orlyn Won’t Chipiä saavuttaen jo aikalailla tasaisemman pinnan. Ja voi miten ihanasti kynnet säihkyivätkään. Parhaaseen säihkeeseen olisi kaivattu aurinkoa, mutta sisävalossakin olivat ihanat.

Kuvaaminen oli aika hankalaa. Säihkettä en kuviin saanut vangittua juuri ollenkaan ja sävykin on liian sininen. Täältä näet parempia kuvia lakasta ja sen säihkeestä.
DS-Temptation

Ja sekin vaikeutti kuvaamista, että iltapäivällä, kun ehdin tarttua kameraan, vasemmassa kädessä oli enää yksi lohkeamattomasti lakan peitossa oleva kynsi. Joko minulla kävi virhe lakkaamisessa, Orlyn Bonder ei sovi kynsilleni ollenkaan (joskus aiemminkin on sitä käyttäen lohkeillut pahasti) tai DS Temptation on lohkeilevin tapaamani lakka ikinä. Seuraavana aamuna lakat nimittäin suorastaan kuoriutuivat kynsiltä. No pääsinpä vähemmällä poistamissessa, sillä glitterlakan poistaminen jopa folioita käyttäen on mielestäni aika työlästä.

Mutta vielä en luovuta. Jossain vaiheessa annan lakalle uuden mahdollisuuden eri aluslakalla. Ehkäpä voisin testata useampaa aluslakkaa kerralla, jotta löydän ideaalisimman käytettäväksi tämän lakan kanssa.

-Murmis-

Leimailuhajoituksia taasen

Murmis päätti ottaa itseään niskasta kiinni ja tarttua pitkästä aikaa leimailuvälineisiin. Ja tuli sitten valittua varsin haastava kuvio…
magno-H4

Magnon H4 -laatasta tuo keskuskuvio. Ajattelin sen olevan sopivan yksinkertainen, mutta en tullut ajatelleksi, että tuollainen laaja yhtenäinen alue tahtoo ylimäärälakkaa raakeloidessa puhdistua myös. No jotain sain kuitenkin aikaan riittävästi tuherrettuani.

CC-Foil-me-once-stamped-w-wild-at-heart

Alla Color Clubin Foil me once ja leimailut Color clubin Wild at heartilla. Päällyslakan valinnassa sattui virhe, Orlyn Glosser suttasi leimailuja aika pahasti. Olisi vaan pitänyt muistaa käyttää blogisiskon suosittelemaa Secheä. Tämä lakkaus jäikin aika lyhytekestoiseksi, kun jotenkin huomaamattani olen jälleen saanut vasemman peukunkynnen repeämään aika tyvestä ja sitä piti alkaa korjaamaan. Samalla suttaantuivat muutkin kynnet, joten vaihtoon meni koko setti.

-Murmis-

ps. kalliiksi tuli kynsiliiman osto Emotionista, kun samalla mukaan tarttui pari OPIn lakkaa ja OPIn suihkutettava pikakuivattaja. Hups :).