Tekijä: Murmis

Punainen vol x.x

Murmis4 kommenttia

Täydellisen punaisen metsästystä jälleen. En edes muista kuinka mones osa (kaikkia kokeiluja ei lie edes dokumentoitu). Essien Size matters tuli tilattua jonkun tilauksen täytteenä kerran, mutta ei kyllä oikeastaan harmita, että se tuli silloin koriin poimittua.

Lakka levittyi kynnelle todella nätisti, melkein kuin itsestään. Lakassa oli voimakas pigmentti ja kaksi kerrosta riittikin hyvin tasaiseen ja peittävään pintaan. Pullossa lakka oli aika kirkkaan punainen, mutta kuivuessaan muuttui pari astetta tummemmaksi. Minulla oli suuret suunnitelmat leimailla näihin jotain uudella varta vasten leimailua varten tilatulla Barry M:n Silver foil -lakalla, mutta ihastuin punaiseen kiiltävään pintaan niin kovasti, että jätin leimailut tekemättä. Lakka näytti eri valaistuksissa hyvinkin erilaiselta. Kirkkaassa luonnonvalossa lakka oli peruspunainen, mutta hiukan hämärämmässä tai loisteputkivalossa se vaikutti tumman punaruskealta. Swatch-kuvia googlaamalla saa hiukan käsitystä lakan monimuotoisuudesta.

Essie-Size-Matters

  • Aluslakka: Poshe Fast drying basecoat
  • Värilakka: Essie Size matters
  • Päällyslakka: Orly Won’t chip

Niin, päällyslakkana käytin tällä kertaa Orlyn Won’t chipiä. Won’t chip my ass… Alle kaksi vuorokautta lakkaamisesta megaluokan chipit kummassakin kädessä. Onkohan se niin, että Orlyn alus- ja päällyslakat toimii hyvin vain Orlyn lakkojen kanssa, kun minulla tuntuu aina kesto niitä käyttäen olevan huonompi.

Ja pari muutakin juttua noiden kynsien yhteydessä jäi harmittamaan:

  1. Miksei lakkapullon sormenjälkiä huomaa kuin vasta kuvaa käsitellessä?
  2. Ei sitten tainnut olla ihan tasainen paikka keskisormessa… (etusormen puoleinen reuna oli aika kuhmuinen)
  3. RIP hyvin palvellut Duroyn siistimissivellin, tätä lakkausta siistiessä alkoivat harjakset irrota ihan tukkoina. Ehkä ei kannattaisi uittaa sitä sivellintä varren puoliväliin asti asetonissa :/.

Tästä lakasta jäi hiukan punaisia jämiä kynsien reunoihin vaikka kuinka putsasin. Ja kolmessa kynnessä on repeämä sivussa, joten nämä lakat poistettuani tein kynsille lyhennys- ja hoitoremontin ja laitoin uudet paikat kaikkiin repeämiin. Koitin ottaa kaikista vaiheista kuvat, jos vaikka joskus saisin Murmiksen kynsienhoitotuton niistä aikaiseksi.

Melkein nolot synttärikynnet

Murmis8 kommenttia

Nyt kun on julkisesti kertonut tästä ”musta laatikko” -projektista, niin melkein nolottaa esitellä kynnet, joihin on käytetty viittä eri lakkaa. Mutta puolustuksen puheenvuorona esitän, että kyseessä on oman synttäripäivän kunniaksi tehty manikyyri ja silloinhan pitää ehdottomasti olla lempivärit kynsillä. Ja ylläripylläri mulla noita kaikenlaisia turkoosihtavia ja sinertäviä on aikalailla, joten hienon ja tasaisen liu’un niillä saa aikaan. Ja ihan varmasti noita lakkoja tulee käytettyä ns. kunnollakin myöhemmin, kun lempiväriä ovat. Ja ”musta laatikko” -lukema pieneni vain kolmella, kun yksi lakoista on esitelty jo ennenkin ja toinen oli unohtunut lisätä listalle kokonaan. (ja sillä oli listaamaton kaverikin, eli ei se lukema pienentynyt kuin kahdella lopulta…) Ja, ja, ja…

Mutta selitykset sikseen ja asiaan. Edellisiä liukuvärikynsiäni katsellessani mietin melkein koko ajan, miten kivalta vastaava idea näyttäisi siniturkoosina. Ja siitä se ajatus sitten lähti. Kun aloin katselemaan kiekkojani sopivia lakkoja etsien, tuli valinnan vaikeus. Päädyin sitten ottamaan mukaan mustan listan lakkoja ja kerralla kaikki sopivat, kun en osannut jättää mitään niistä pois.

Pohjaväriksi otin jo moneen kertaan esitellyn China Glazen For Audreyn, joka hankalahkosta koostumuksestaan huolimatta on aivan ihana. Yksi kerros riitti tällä kertaa, kun epätasaisuudet jäivät muiden lakkojen alle. Sitten hiukan läpikuultavaa Orlyn It’s up to the blueta, jonka olen muistaakseni saanut Papulta joskus. Seuraavaksi töpöttelin kynsille Color Clubin Pure Energyä, joka on aivan upean kirkas turkoosiin vivahtava sininen. Ja sitä on jo käytettykin kynsillä, en vain saanut aikaiseksi kuvata niitä silloin. Sitten China Glazen Blue Iguanaa, hiukan glitterinen tumma turkoosi ja lopuksi ihan kärkiin Orlyn Sweet Peacockia. Jälkikäteen ajatellen Sweet Peacockin olisi ehkä voinut jättää pois, mutta tällä kertaa nyt näin. Ja pitänee hankkia parempia sieniä tähän hommaan, hiukan tarttui nukkaa kynsille töpöttelyvälineestä.

Vielä oli pullon pohjalla Sechen pikakuivattavaa päällyslakkaa jäljellä, joten sitä sitten lopuksi koko komeuden päälle, hetki kuivattelua ja nukkumaan. Syntymäpäivän aamuna karu totuus sitten paljastui, muutama kolhu ja kärjistä aavistuksen kutistuneet lakkaukset. Kyllä otti päähän, mutta olivat nämä silti ihan hienot, ainakin kaukaa katsottuna. Tällä kertaa kuvassa näkyvät molemmat Murmiksen kädet ja Papun luottokuvausrekvisiittaa, sillä kuvaajana näissä olikin Papu. Arvatkaapa vain oliko meillä hauskaa, kun koitimme löytää mun käsille parhaan mahdollisen asennon Papun keittiön ikkunan ääressä :D.
synttärikynnet

  • Aluslakka: Poshe Fast drying basecoat
  • Värilakka: China Glaze For Audrey
  • Liu’ut: Orly It’s up to the blue, Color Club Pure Energy, China Glaze Blue Iguana ja Orly Sweet Peacock
  • Päällyslakka: Seche Vite™ dry fast top coat

Harmillisesti tämä minua kovasti miellyttänyt manikyyri jäi aika lyhytikäiseksi. Kärkikutistumat tekivät lakkauksen kovin alttiiksi lohkeilulle, eikä perheuinti esikoisen kanssa ainakaan auttanut asiaa. Niinpä jo vajaa kaksi päivää lakkauksen jälkeen nämä lakat saivat lähteä ja tehdä tilaa seuraaville. Hiukan oli muuten smurffi-ilmiötä havaittavissa näitä poistaessani, mutta vaikea sanoa, minkä lakan takia. Voi olla, että tämmöinen liuku tulee tehtyä joskus toistekin, niin kovin näistä tykkäsin <3.

ps. synttärit oli jo viime viikolla, sen verran on viivettä julkaisussa…

Vaikea väri

Murmis6 kommenttia

Zoyan Penny oli alunperin Papun lakkakokoelmassa, mutta päätyi minulle Papun todettua sen olevan hänelle väärän värinen. Minulla on aina ollut heikko kohta puolustuksessa oranssin kohdalla ja siksi Penny piti ihan ehdottomasti adoptoida minun luokseni. Vaan kauan on Penny saanut laatikossa odottaa vuoroaan, kun aina muut värit ovat keulineet valinnassa ohi. Nyt päätin antaa sille mahdollisuuden ja  vihdoin se pääsi kynsille asti.

Ominaisuuksiltaan Penny oli oikein hyvä, levittyi kauniisti ja tasaisesti, peitti hyvin kahdella kerroksella. Ei se huonosti kuivunutkaan, mutta silti onnistuin saamaan kynsiin monta ruttua ja lommoa. Ja se väri… no ei taida oranssi olla minullekaan ihan sopiva. Kauniilta näytti ja tykkäsin, mutta jotenkin se silti tuntui väärältä kynsillä. Mutta kyllä oranssi edelleen on lempivärieni joukossa.

Leimailin sitten hiukan väriä laimentaakseni ja pahimpia kolhuja peittääkseni Pennyn päälle Color Clubin Foiled-kokoelman Antiquated-lakalla. Oi jospa aina leimailu olisi yhtä helppoa. Laatta, lakka ja leimasin pelasivat tällä kertaa loistavasti yhteen ja leimaaminen sujui kuin tanssi. Lauleskelin siis samalla taasen ylistyslaulua XL-stamperille ;). (paremman kuvan leimailuista voi kurkata täältä, siinä vain värit ovat ihan liian punaiset). Mutta eivät kaikki kolhut kumminkaan peittyneet, kuten keskisormesta huomaatte…

zoya-penny-stamped-CC-antiquated-color

  • Aluslakka: Poshe Fast drying basecoat
  • Värilakka: Zoya Penny
  • Leimailulakka: Color Club Antiquated
  • Laatta: Magno H29
  • Päällyslakka: Seche Vite™ dry fast top coat

Niin, ihan kivathan nämä olivat, mutta jotenkin eivät sytyttäneet kumminkaan. Ja vaikka oranssista kovin tykkäänkin, on Penny vaarassa pudota seuraavassa lakkakarsinnassa.

Prinsessan kyyneliä

Murmis7 kommenttia

Viime aikoina on rimpsessojen kyyneleitä nähty paitti länsinaapurissa myös Espoossa. Ja taisin mä näissä kynsissä ihan pääkaupungissakin käydä. Blogisisko Papu ei nimittäin ollut ainoa, joka tykästyi a-englandin uuteen kokoelmaan niin, että ihan tilaamaan piti ryhtyä. Murmis kotiutti neljä lakkaa, joista ekana kynsille pääsi siis tuo Princess tears. Vuoroaan vielä vuottavat Ascalon, Saint George (jota merenvihreän sijaan nimittäisin tealiksi 😉 ) ja Bridal veil.

Princess tears on ihana vaalea liila hololakka ihan parhaasta päästä. Tästä nimittäin puuttuivat holoja usein vaivaavat huonot ominaisuudet; huono levittyvyys ja heikko kesto, ihan kokonaan holo-ominaisuuksien siitä kärsimättä. Ei tarvittu spessuja aluslakkoja, tavallisesti käyttämäni Poshen nopeasti kuivuvan aluslakan päälle PT levittyi oikein nätisti ilman raitoja ja kaljuja kohtia. Melkein yksi kerros olisi riittänyt, mutta muutama epätasaisuus sai minut lisäämään toisenkin kerroksen. Secheä päälle ja lakka pysyi hyvänä ja lohkeamatta monta päivää.

Ja mikä ihana ihana kimmellys. Harmittavasti en ehtinyt hyödyntää näiden kynsien keston kohdalle sattunutta ainoata aurinkoista päivää kuvaamiseen, joten kuva on otettu kirkasvalolampun loisteessa. Valitsin tähän tarkoituksella hiukan epätarkan kuvan, koska tässä kuvassa lakan väri ja holo-efekti tulivat tarkkoja kuvia paremmin esiin.

aengland-princess-tears

  • Aluslakka: Poshe Fast drying basecoat
  • Värilakka: a-england Princess tears
  • Päällyslakka: Seche Vite™ dry fast top coat

Tämä lakka pääsee kynsille ihan varmasti uudelleenkin, kunhan saan fiktiivisen mustan laatikkoni ensin tyhjäksi. Ja tuskin maltan odottaa, että pääsen kokeilemaan muita kokoelman lakkoja. Nämä lakat ovat muuten niin pigmenttisiä, että toiminevat hyvin leimailussakin, pitää pian testata sitäkin.

Lucky lucky liukuväri

Murmis2 kommenttia

Minä olen viimeaikoina viihtynyt niin pitkään samoissa lakkauksissa, että jonoa julkaisemattomiin kynsikuviin ei ole paljonkaan kertynyt. Vaikka syytä kyllä olisi, sillä uusia lakkoja on posti tuonut tullessaan monia, nopeammin kuin vanhoja ehtii alta käyttää pois. Alkoi ihan nolottaa, miten paljon minulla onkaan sellaisia lakkoja, joita en ole kertaakaan kynsille vetänyt. Joitakin en ole edes kiekolle swatchannut. Joku roti olisi tähän ostohysteriaan saatava…

Sonnelta nappasinkin sitten idean Mustasta laatikosta, johon laitetaan kaikki blogissa esittelemättömät lakat ja uusia lakkoja ei saa hankkia, ennenkuin laatikko on tyhjä. Tai sellaisilla säännöillä minä omaa laatikkosovellustani käytän, Sonnella taisi olla hiukan eri säännöt. No joka tapauksessa insinörtti kun olen, minun musta laatikkoni sijaitsee tietokoneella excel-taulukossa, johon on listattu kaikki minun lakkani ja sinne on merkitty ne, joita ei ole blogissa vielä julkaistu. Niitä julkaisemattomia/kuvaamattomia on aika reilusti, melkein nolottaa tunnustaakin, 45 kpl… Ja osa niistä on odottanut vuoroaan jo ainakin vuoden. Jonkin aikaa saan siis lakkailla, ennenkuin seuraavan kerran saan tilata uusia lakkoja (onneksi pari tilausta ehti juuri ennen tämän päätöksen tekoa saapua 🙂 ).

Nyt sitten koitetaan tietenkin keksiä manikyyrejä, joissa saa käytettyä mahdollisimman montaa lakkaa kerralla ;). Tähän liukuvärilakkaukseen sain käytettyä neljää mustan laatikon lakkaa, äkkiäkös se laatikko siis tyhjenee. Voipi tosin olla, että ihan samaan lukuun en helpolla yllä, joten muutama viikko mennee ennen seuraavaa tillausta. Tässä siis alla blogisiskolta ostettu OPIn Lucky lucky lavender, jonka päälle töpöttelin ensin Orlyn Showgirliä, jota minulla on jostain ammoisina aikoina hankittuna minipullollinen, ja sitten kärkiin ihanan kimmeltelevää Essien Jamaica me crazya. Jamaica me crazy on lähes dupe Zoyan Anakan kanssa, siksi tuo Anaka tuli viime kirpparilla myytyä, vaikka ihana lakka onkin. JMC:n kullanhohtoista kimallusta oli vaikea saada kuvissa näkymään, tässäkin siitä näkyy vain kalpea aavistus. Nimettömiin leimailin vielä mustalla pikku koukerot tuomaan lisäväriä.

OPI-Lucky-lavender-liuku2

  • Aluslakka: Poshe Fast drying basecoat
  • Värilakka: OPI Lucky lucky lavender
  • Liu’ut: Orly Showgirl ja Essie Jamaica me crazy
  • Leimailu: Magno A33/ Wet’n Wild Black Crème
  • Päällyslakka: Seche Vite™ dry fast top coat

Tykkäsin näistä kynsistä tosi paljon. Tuossa makrokuvassa töpöttelyjäljet erottuvat, mutta livenä liukuma oli aika tasainen. Ihan ihmetytti, miksi viime aikoina on tullut harvoin tehtyä liukuvärjäyksiä. Pitänee siis muistaa tämäkin tekniikka useammin. Nyt tosin kynsillä on taas tylsästi vain yhtä lakkaa, mutta onneksi lakka ei ole tylsää nähnytkään…

Ihana Skylar

Murmis2 kommenttia

Zoyan True-kokoelmasta toisena pääsi kynsille ihana siniharmahtava Skylar. Jos pari vuotta sitten minulta olisi kysytty, että käyttäisinkö sinistä kynsilakkaa, olisi vastaus aika varmasti ollut ei. Niin vaan kokolemassani noita eri sävyisiä sinisiä alkaa olla ihan huomattava määrä. Voisi jopa väittää (yhdeksi) lempivärikseni kynsilakoissa.

Skylar oli hyvä levittyvyydeltään; kahdella kerroksella sai hyvän tuloksen. Skylar vaihtaa sävyä valaistuksen mukaan. Auringonvalossa (kuten kuvassa) lakka on hiukan harmahtava, mutta sinisyys korostuu keinovalossa ja hämärällä. Lakassa on hopeista shimmeriä, joka tuo pintaan kimallusta ja syvyyttä. Lakka on hyvin lähellä OPIn Hollanti-kokoelman I Don’t Give a Rotterdam!:ia ja I Have Herring Problem:ia, mutta ne eivät kuitenkaan ole ihan dupeja,vaikka jotkut niin väitävätkin. Mutta kun mulla nyt on jo tämä Skylar (sekä jonkin verran sinisempi, mutta muuten saman tyylinen Essien Smooth Sailing), niin voipi olla, ettei kumpaakaan noista OPIn lakoista tule hankittua. Ehkä…

 Zoya-Skylar

  • Aluslakka: Poshe Fast drying basecoat
  • Värilakka: Zoya Skylar
  • Päällyslakka: Seche Vite™ dry fast top coat

Tällä kertaa ei tullut laitettua koristuksia, kun en vaan jaksanut. Mutta ei tuo minusta niitä ihan hirmusti kaivannutkaan onneksi. Jos olisin jaksanut, niin jotkin valkoiset tai hopeanväriset leimailut olisi voineet sopia. Seuraavalla kerralla sitten jotain muuta kuin sinistä.

Poikakaverin farkut

Murmis10 kommenttia

Viimeaikaisten pettymysten jälkeen oli kiva kerrankin saada aikaan jotain ainakin omasta mielestä onnistunutta kynsille. Innoitusta värivalintaan ja hiukan tyyliin sain The Nailasauruksen blogista mm. näistä ja näistä kynsistä. Oma valintani pohjaväriksi oli vähän vaaleampi Nubarin Jeans kokoelman Boyfriend Jeans. Se on hiukan utuinen kaunis sininen, joka vaati kolme kerrosta tasaiseen lopputulokseen, mutta kuivui silti ihan kohtuullisesti. Illalla lakkasin ja vain yhdessä kynnessä oli aamulla hiukan ruttua.

Seuraavana päivänä leimasin päälle China Glazen Passionilla. Olen Papun kanssa kovin yksimielinen Romantique-kokoelman toimivuudesta. Ne ovat tosi hyviä mm. leimailuun. Kuviot nousivat Magnon laatalta XL-stamperille pääosin hyvin. Ei edes tarvi merkitä näitä tuohon kaukaa kaunis kategoriaan, kun väitän, että leimailin kuviota eri suunnista ihan tarkoituksella :). Hiukan on kuvassa jo kärkikulumaa, kun en ehtinyt kuvata näitä ennen Papun ja minun kirpparilakkojen pakkausrupeamaa ja se hiukan kulutti lakkaa. Sen enempää ne eivät olekaan kuluneet usean päivän aikana, joten pääsin nauttimaan onnistumisestani monta päivää.

Nubar-boyfriend-jeans-stamped

  • Aluslakka: Poshe Fast drying basecoat
  • Värilakka: Nubar Boyfriend jeans
  • Leimailulakka: China Glaze Passion
  • Laatta: Magno H19
  • Päällyslakka: Seche Vite™ dry fast top coat

Ja tämä pieni onnistuminen innoitti/oikeutti tietysti tilaamaan lisää laattoja ja leimailulakkoja. Ihan kuin niitä ei olisi jo tarpeeksi :P.

Joskus mikään ei tunnu onnistuvan…

MurmisJätä kommentti

Tässä manikyyrissä tuntui menevän moni juttu pieleen. Tosin mikään vastoinkäymisistä ei varsinaisesti ollut valitun värin; Zoya Cho, vika. Oli vaan taas mukamas hiukan kiire ja luulin osaavani. Vaan väärässäpä olin. Cho siis pääsi ekana kynsille Zoyan True-kokoelmasta, jonka kaikki lakat miellyttävät minua kovasti. Hurjan vaikeaa oli valita niistä ensimmäinen onnellinen, mutta lakan päälle aikomiini water decaleihin vaalea pohja sopi parhaiten. Cho levittyi hyvin ja kahdella kerroksella tulos oli ihan ok. Etenkin kun ne kynsille aiotut decalsit oli lähes koko kynnen kokoiset. Eka vastoinkäyminen tuli, kun samalla kertaa varpaiden kynsiin lakattu Zoyan Maura tarttuikin hiukan Sechen siveltimeen ja nyt pikakuivattajapäällyslakkani on vaaleanpunertavaa. Onneksi sitä ei ihan hirmusti ole enää jäljellä. Kaikkien lakkojen päällähän se ei juuri näkyisikään, mutta vaaleanbeigen Chon päällä muutamassa kohtaa erottuu ylimääräinen punertava vivahde :P.

Niin, ne decalsit… eBaysta löytyy kaikenlaista kivaa ja Chez Delaneyn koko kynnen decalseista innostuneena tilasin halvempia sieltä. Vaan nämäpä eivät toimineetkaan yhtä hyvin. Ensinnäkin decalsit olivat yhtä laattaa eli eri kuviot piti leikata erikseen. Ja ei ollut ihan helppoa saada kynnelle nätisti kaareutuvaa reunaa aikaan. Mutta yritinpä kumminkin. Sitten pieni liotus ja kuvaa kynnelle. Mutta ei tarttunut. Kalvo oli paksu ja hiukan kova, eikä asettunut kauniisti paikalleen ei niin millään. Eikä siis tarttunut kynteen ollenkaan. Aloin jo ihmettelemään, josko niissä kumminkin olisi ollut jokin suojamuovi. Ei ilmeisesti ollut tai ainakaan minä en siitä paperin lisäksi toista kerrosta saanut irti. Mutta kuviot niistä kyllä liukenivat, kun niitä koitin kynnelle surtata. Ja piti ihan eBay-palautteista katsoa; muut kovasti kiittelivät decalseja. Ilmeisesti en vaan taas osaa. Kyllä otti piähän, kun lasten uniajan loppu ja kekkereihin lähtö läheni.

Päätinpä sitten aikani ekojen decalsien kanssa taisteltuani pelastaa tilanteen parempilaatuisilla pienemmillä water decal -kuvioilla. Ja enköhän onnistunut saamaan ison osan niistä ruttuun ja kaksinkerroin ja vaikka mitä. Lopulta päädyin tuskissani jynssäämään niitä kuvia ja niiden rippeitä irti kynsiharjalla, kun tulos ei tyydyttänyt. Ja arvatkaapa irtosivatko ne helpolla… Lopulta liimasin nimettömiin kynsitarrat, joita yleensä vihaan yli kaiken (tälläkin kertaa terävät kulmat alkoivat törröttää jo pari tuntia tarrojen asentamisesta ja lakkojen poisto tarroineen on tuskastuttavaa liottelua) ja vetelin päälle foilitilauksen mukana tullutta erityisesti koristeiden päälle tarkoitettua Kami-päällyslakkaa. Kyllä niissä juuri kehtasi olla.

unlucky-zoya-CHO

  • Aluslakka: Poshe Fast drying basecoat
  • Värilakka: Zoya Cho
  • Päällyslakka1: Seche Vite™ dry fast top coat
  • Päällyslakka2: Kami

Ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.

-Murmis-

Vapaan käden treeniä

Murmis4 kommenttia

Lakkasinpa sitten eräänä perjantaina kynnet OPIn My private jetillä. Se on kuulemma must-lakka jokaisen kynsiharrastajan valikoimiin. No onhan se ihan jees, mutta ei aiheuttanut aaltoja tässä osoitteessa. Tai kenties se aikaisempi versio lakasta (Opi on muuttanut jossain vaiheessa koostumusta) olisi ollut se must-lakka, mene ja tiedä. Lakka on mielestäni aivan yhteneväinen Color Clubin Revvvolutionin kanssa.

Minulla oli suuria koristelusuunnitelmia, mutta lauantain ohjelmaamme kuuluva vauva/perheuinti on ihan murhaa kynsilakoille. Reilun puolen tunnin vedessä lilluminen irrotti lakan iloisesti kynsien kärjistä ennenkuin ehdin toteuttaa suunnitelmiani. Niinpä päätin harjoitella koristelakalla vapaalla kädellä maalailua. Ja harjoitusta näytän kaipaavankin :).

OPI-my-private-jet-swirls

  • Aluslakka: Poshe Fast drying basecoat
  • Värilakka: OPI My private jet
  • Koristelulakka: Art Club Solid silver
  • Päällyslakka: Seche Vite™ dry fast top coat

Päätin ottaa kuvan alle käyttöön tuommoisen koosteen käytetyistä lakoista. Monessa blogissa olen moisen nähnyt, ehkä siitä on apua, kun ei tarvi tekstistä etsiä lakkoja. Toivottavasti tykkäätte.

Ja arvatkaapa mitä saapui postissa viime viikolla:
zoya-true-collection

Kyllä, koko Zoyan True -kokoelma. Näistä lakoista yksi pääsi kynsille epäonnisen Private jetin jälkeen. Siitä lisää seuraavalla kerralla.

P.S. Vietimme tänään blogisisko Papun kanssa muutaman tunnin kirpparilakkoja pakaten. Huomenna illalla vien postiin kaikki silloin maksettuina näkyvät lähetykset. Ette arvaakaan, miten hauskoja pakkauksia saatte :).

Metallista vihreää

Murmis2 kommenttia

Uudistuneille lyhyemmille kynsille teki mieli kokeilla jotain uudenlaista väriä, joten kaivoin laatikosta kokonaan kokeilemattomien lakkojen osaston esiin (se on muuten nolottavan iso) ja sieltä käsiini osui Goshin Metallic Green. Sen olen joskus jostain alesta ostanut, mutta kynsille se tosiaan ei vielä ollut päässyt. Mutta nyt oli sen vuoro.

Samoin halusin testata, kuinka Bundle Monsterin uusien laattojen koko kynnen kuviot sopisivat minun kynsilleni ja päätin kokeilla laatan BM 208 kuvia. Tarkoitus oli leimata OPIn Cuckoo for this colorilla, mutta se ei tarttunut xl-stamperille ollenkaan. No ei tarttunut Konadin mustakaan, joten leimailin sitten Konadin stamperilla, johon ainakin musta tarttui lähes koko kuviolta. Harmi vain enemmän käyttämäni kuvion toinen pää ei noussut millään ja niin kuvio jäi monille minun kynsilleni vajaaksi. Ja sitten tietty tuhrin leimauksia taas päällyslakallakin… enkö minä koskaan opi :). Tässä tällä kertaa paremmin onnistunut ja yleensä kameraa kaihtava oikea käsi.
Gosh-metallic-green-stamped

Hieman siis tuli tuhruiset, mutta normaalilta katseluetäisyydeltä sitä on vaikea huomata. Niinpä tästä päivästä alkaen meillä on virallisesti myös Kaukaa kaunis – livenä lovely -kategoria, johon nämä hiukan vinksahtaneet, mutta normaalilta katseluetäisyydeltä ihan toimivat manikyyrit ainakin tästä lähtien lajitellaan. Voi kyllä olla, että siihen kategoriaan tulee eniten täytettä Murmikselta :D.

Näistä kynsistä muuten shoppailemassa olleessani muutamakin myyjä kysyi, miten olen saanut graffiti-lakan noin siististi lohkeamaan. Pääsinpä sitten kertomaan leimailusta ja kenties innostamaan uusia kynsienlaittajia.